Jostain syystä teksti jäi pois tuosta eka viestistä... Mutta useita kymmeniä vuosia sitten lähti kytemään ajatus tehdä kopio viime vuosisadan alun Sanderson-kamerasta, ja lopultakin projekti alkaa saamaan lopullista muotoa. Runko on liimaamatta, ja muutenkin viimeistelyä ja kiilloittelua vailla, mutta muoto ja malli käy selväksi, ja toimiikin se jo niinkuin pitää. Yläkannen luukku ja heloitus on sovittamatta ja osin tekemättä, mutta ne on pikkujuttuja enää. Palje puuttuu myös, mutta sitä en enää jaksa alkaa itse värkkäämään vaan tilaan valmiina. Kamera on takakantta lukuunottamatta niin täydellinen kopio Sandersonista kuin pystyin tekemään. Osat on kuvissa kiinni vaan muutamilla ruuveilla, ihan tarkoituksella. Osia on joutunut irroittelemaan ja sovittelemaan useasti, ja mitä vähemmän pienenpieniä ruuvinreikiä kuluttaa niin sitä parempi. Puuosat on tiikkiä, metallit ja ruuvit messinkiä, tähyslasin jouset rautasahan terästä muokatut ja etulaudan jouset 7000-sarjan alumiinia. Tiikki on vanhan veneen avotilan lattialankuista.
Rungon mitat on suunniteltu 9x12 kasetin mittojen mukaan, ja rakenteet on mitoitettu ja suunniteltu netistä löytyvien valokuvien pohjalta. Näistä löytyy aika hyvin kuvia. Varsinaisia piirustuksia koko kamerasta ei ole, useimmista metalliosista kylläkin. Alkuperäinen kokohan on aikanaan ollut quarter-plate, mutta oli järkevämpää sovittaa se ”moderniin” muottiin eli 9x12 kasetille.
Upeaa työtä! Puu on vaan niin nättiä... Olen ihmetellyt, miten noin sata vuotta sitten kameroissa oli kova hinku peittää kaikki mustalla nahalla (usein hylkeen!), johtuiko tämä siitä, että puupintainen kamera tuolloin miellettiin jo vanhanaikaiseksi? Toisaalta taas alumiinisiakin kameroita peitettiin mustalla nahalla. Itseäni on joskus kutkuttanut ajatus riisua Speed Graphic -kamerani nahoistaan, siellä allahan on Hondurasin mahonkia, mutten ole jaksanut (raaskinut?) hommaan ryhtyä.