Tämä on kuvana mainio, monenlaisia elementtejä: yksi kelo, ihan reipasta hakkuuta, vähän vettäkin taivaan kaveriksi. Pilviä joita ei paljoa kiinnosta ja sitten joitakin sormia(?) jotka viestivät tai yrittävät tarttua johonkin. Hieman ylenmääräiset kontrastit sopivat aiheeseen oikein hyvin. Suomen luonto on aina muuttunut, aikanaan kai tänne asutus tuli turkisten vuoksi. Jos joku Impivaara on joskus ollut, niin se on tarkoittanut kyllä kovaa, jatkuvaa ja yksitoikkoista työtä. Sopii lukea vaikka Samuli Paulaharjun kirjoja.