dänkjuu.. Uljas Japani lahjoitti, aikoinaan, tuonne kirsikkapuita. Niitä on muutama sata. Kasvaneet jo ihan mukavan kokoisiksi - puut... Muistan "taimiajankin". Kukinta-aikaa, kun "nättiä", on paljon ihmisiä viihtymässä. Leppoisasti. Myös yllättävän paljon japanilaisia. Joka kevät käyn. Tässä vain murto-osa puista. En laita -nyt- ilmakuvia paikasta.
No niin… Vielä yksi kysymys, eli otetaanko joka sadosta osa siemeneksi ensi vuodelle, vai ostetaanko siemenet kaupasta?
suurin osa siemenistä otetaan omista viljoista. Kuitenkin on hyvä uudistaa siementä säännöllisesti kun viljalajikkeet kehittyvät jalostuksen myötä kaikenaikaa. Tänä vuonna uusin koko käyttämäni kauransiemenen kun edellinen lajike menestyi tosi huonosti viimevuoden kuivuudessa. Rypsin siemenen otan aina kaupasta, muut piensiemenet myös.
Nämä tulivat vielä mieleen… Eli, kun vilja puidaan, niin kuoleeko kasvi sen jälkeen? Jos kuolee, niin maatuvatko sen juuret ihan itsestään? Vai aurataanko peltoa juuri siksi, että vanhat juuret katoavat ja tekevät tilaa uusille? Voiko viljan kylvölle antaa jonkin hyötysuhteen, eli jos neliömetrin alueelle kylvetään tietty määrä siemeniä, niin voiko sanoa, että montako prosenttia niistä rupeaa itämään?
Puitaessa vilja on tuleentunut, eli se ”kuivaa pystyyn”. Erilaisia häiriötekijöitä saattaa tulla että vilja lykkää uutta versoa säätiloista ym johtuen mutta. Se ei ole toivottavaa. Oljet ja juuret maatuu, kyntäminen tai kultivointi sekoittaa kasvinjätteet maahan ja se tehostaa maatumista. Toiset harrastaa suorakylvöä, eli uusi vilja kylvetään sänkipeltoon ilman maan muokkaamista, tämäkin onnistuu mutta kaikilla työmenetelmillä on hyvät ja huonot puolensa. Nykyään ympäristösyistä pyritään vähentämään syyskyntöä, maassa kuulemma pitäis olla aina vihreitä yhteyttäviä kasveja jolloin pelto toimii hiilinieluna. Käytännössä on kuitenkin aika monta juttua mitkä vaikuttaa viljelemiseen…..tästä tulis pitkä tarina… siemenviljoille tehdään ennen kylvämistä idätyskoe, 100 suementä johonkin kukkapurkkiin itämään ja sitten niistä lasketaan kuinka monta itää. Sitten punnitaan siementen keskimääräinen paino ja näillä tiedoilla pystytään laskemaan tarvittava siemenmäärä. Itäviä siemeniä neliömetrille pitäis mennä 500-550 kpl ja kylvömäärä hehtaarille on joku 180-330 kg, riippuen itävyydestä ja siementen painosta. lopputulokseen vaikuttaakin sitten moni asia, muokkaus pitäis onnistua, kylvö oikeaan kylvösyvyyteen pitäis onnistua….ja sitten se sää, joka näyttää taas huolestuttavan sateettomalta.
no ei ihan, kuva vois olla siitäkin. Tuossa tyhjennän kylvinkoneen siemensäiliötä paineilmalla kun vaihdan ohrankylvöstä kaurankylvöön.
Niinpä. Tohon koiralenkin varrella olevaan peltoon ilmeisesti jotain siementä laitettiin pari viikkoa sitten. Maa on ruutikuivaa, eikä mitään itämistä ole havaittavissa. Hiukan moternilta vaikuttaa tuo kylvö, voikukat eivät mitenkään häiriintyneet kylvöstä, vaan jatkavat kukintaansa kuin ei mitään.
Nykyinen EU-maatalous on ihmeellistä, tuo pelto saattaa olla hömppäheinällä, jolloin satoa ei tarvitse korjata mutta tuet on suuremmat. Nurmella ei saa olla 5 vuotta (muistaakseni) kauempaa yhteen menoon tai se muuttuu pysyväksi nurmeksi eikä siihen saisi sen jälkeen muuta laittaakkaan. kuulemma nurmi on ympäristölle hyvä kasvi, mutta kun sen ainoita todellisia hyödyntäjiä ovat nautaeläimet….jotka kuulemma ovat pahiksia..pitäis siis viljellä nurmea millä ei ole käyttöä jos ei oo nautoja. Itte en oo kovin innokas hömppäheinän viljelijä, ihan myytävät tuotteet on paremman tuntuinen asia, kun niistä maksettais tarpeeksi niin tuista en piittaisi.
No, tuolla tilalla on enemmänkin peltoja, joten tuollainen 1,5 km pitkä sarka joutanee ruohollekin....
4 vetävää rengasta. Vähä kuvaajaa kakuttaa kun traktoria kuvaa. Vastapainona hääkuvaamiselle jota tänään vaihteeksi tein.
Toisella traktorilla ja etukuormaajallako noita renkaita nostelet? Millä kiristät pyörien pultit? Paljonko on kiristysmomentti?
Meillä on 3 traktoria jotka on aika vanhoja eikä kovin suuria, periaatteessa menis ihan käsin pyörittelemällä. On kuitenkin 2:ssa koneessa etukuormaajat joten nostelen niillä. Varsinaiset pyöränmutterit kiristelen 3/4” iskevällä akkumutterinvääntimellä, ”riittävän” kireälle. Käsinkin niitä välillä kiristelen. Paripyörät kiristelen 1/2” akkumutterinvääntumellä ja välillä käsin.
Tämmöinen vielä. Tuossa Fergussa on näköjään etuakselilla raideleveyden säätö. Jos sitä säätää, niin pitääkö ohjauskulmia myös muuttaa, vaikka onko siinä jokin mekanismi, joka pitää kulmat samoina?
siinä on raidetangoissa vastaavat säädöt, joten ne säädetään samaan tapaan kuin akselistakin levennetään.
Farmin pehtoorilla on samanmoinen, vaan ei niin siisti. https://img.ilcdn.fi/t8ROo6je9L_boC...a868537fbb6688598a2c170480f4a7d3502a0d09e.jpg