Upea kuva. Marras, kuolema. Kertooko marraskuu meille kesän lopulliseta kuolemasta. Lopullista se ei ole. Joulun jälkeen odotamme taas kevättä.
Mun suunnitelma oli mennä nudemallin kanssa juuri tällaisella ilmalla kuin eilen, ottamaan tuo kuva, eli nude malli tuonne vasemmalle tyhjään tilaan sateenvarjon kanssa. Mallikin olisi, mutta kun sopiva sumu on vain harvoin, ja matkaa tuonne on Tampereelta 45 km, ei natsannut. Nyt se pitää vain kuvitella.
Korkeintaan alemman keskitason Photoshop-tehtävä kikkailla ko. malli tuohon kuvaan muualla kuvatusta ruudusta. Harmaalla taustalla kuvattuna ehkä jopa helppo.
Joo, vain luomu käy. Ja itse kuvaustapahtuma voisi optisesti olla kuvaa tärkeämpikin (vaikka tiukan ammattimaisesti kuvaustilanteissa mennäänkin).
Ei. Asiaa - siis kuvaa - voi lähestyä monella tavalla. Kuten edellä todettu, se kuvaustapahtuma ja kuvantekoprosessi voi olla joskus/joillekin tärkeämpi ja merkityksellisempi kuin sitten se lopputulos. Kuten esim. purjehtiessa matka voi olla päämäärää tärkeämpi - reitillä on kivaa, vaikka päätesatama olisikin taas yksi tylsä laituripaikka muitten joukossa. Toinen lähestymistapa on sitten se, jossa lopputulos on keskeinen. Hällä väliä, miten siihen päästään, kunhan se päämäärä, kuva siis, on sellainen mihin pyrittiin. Kuvan katsoja ei yleensä ole tietoinen niistä vaiheista tai fiiliksistä, joita työnkulkuun on sisältynyt.
Niin no, jos se kuvan saaminen on ainoa päämäärä, niin mikäs siinä sitten. Eihän silloin tarvitse välttämättä edes kameraa. Netistä saa ilmaisia valokuvia ja sitten niistä vaan Photoshoppaamaan mitä vaan. Mikäs siinä, mutta ei sellainen minun mielestäni ainakaan mitään valokuvausta ole, lähinnä kuvienkäsittelyä.
Mielipiteitähän on kaikilla omansa, yksi kullakin, kuten tunnetusti eräitä muitakin ominaisuuksia - muumeja tietysti lukuunottamatta. Kaikki toimivat, mitään absoluuttista oikeaa tai väärää ei taida olla olemassa.
Poliitikoilla kuitenkin on useita mielipiteitä, ja nekin saattavat tilanteen mukaan vaihtua nopeastikin.