Sattumakuva tietenkin viittaa siihen, että kuvaajan panos rajoittuu lähinnä sulkimen avaamiseen tiettynä hetkenä, ja näin on tullut sitten ikuistettua hetki elämästä kuvaksi. Tämä on ollut. Tässä on muutoinkin jollain vähän absurdillakin tavalla barthesmaista ilmaisua (värejä tietenkään lukuunottamatta) niin sattumalaukaus kuin onkin. Tämän tyyppinen kuva on parhaimmillaan juuri tällaisena: sattumanvaraisena, sopivasti epäterävänä, mutta kuitenkin selkeänä. Sattumalta myös kuvan kompositio on erinomainen ja taatusti ainutkertainen: tämä on ollut, toista kertaa et tätä pysty ottamaan. Kuvan värimaailma ansaitsee erityisen plussan. Se sopii hyvin kuvan vähän löysän rennon lopputuleman järjettömään kokonaisuuteen. Tässä on ideaa, sattumalta, eikä toista ole vastaavaa ole, eikä tule. Jollakin vähän hullulla tavalla pidän tästä kuvasta kovasti. Kestää ja pitää katsoa moneen kertaan. Hyvä ja kiva!
Vastakkaista liikesuuntaa, ns. vastapalloa Painovoimaa uhmaavaa, lonkeroista kuvan vasenta reunaa (ja hetkonen, vastapallon asentokin sattumoisin Saturnuksen renkaansa ja kyljessä erottuvaisen terävän hahmon, valotusaikojen kaareutuvaa arki-avaruutta) Tosiaankin, vähän sellaista Parr:in rantaelämän ironiaa, riemukkuutta, väriä,-)