Teitkö putkille biasoinnin? Tiedätkö, minkä merkkisiä ovat ja missä maassa on käyttämäsi putket valmistettu?
Olen joskus nuorena lukenut nimimerkki Ollin pakinoita. Erään pakinan otsikko oli: Ihmettelemme sähköä. Tekstissä oli mm tällainen kohta: "Sähkön avulla voi sekä ruskettua (alppiaurinkolamppu) että kalvetä (sähkölasku)". Olli oli siis todella kaukonäköinen.
"Opetusministeriön sivistyskatsauksen perusteella esimerkiksi lukutaidon ja matematiikan osaamisen heikkeneminen vastaa tutkimusten mukaan yli vuoden ja joidenkin aineistojen mukaan jopa kahden vuoden oppimista. Minkä takia hehkutettu suomalainen koulutus putosi kansainvälisestä kelkasta?" Ote juuri alkavan ohjelman (Radio Suomi) esitelystä. Varmaankin dosentit ja apulaisprofessorit tekevt laajaa tutkimusta aiheesta, ja tason romahduksen syitä selvitellään.- Toisaalta itsestäänselvyyksiistä saa tiedon kysymällä keltä vain pitkään kouluissa työskenneeltä.
Minulla oli joskus tapana pitää alkutasokoe lukion lyhyen matematiikan kurssin alkaessa. Ihan hupina, eka tunnin ohjelmaksi, mutta myös puolivakavasti tiedon saamiseksi. Kokeena toimi aina oppikoulun pääsykokeen tehtävät vuodelta 1958. Noin puolet lukion aloittavista ei olisi mitenkään päässyt oppikouluun ekalle v. 1958 niine osaamisineen. Sitten 2000 luvun puolella kävi niin, että ko. koetta ei enää voinut käyttää - juuri kukaan ei osannut tehtäviä.
"Olettekos te pojat kaksosia, kun äitinne on pukenut teidät ihan samanlaisiin vaatteisiin?" "Nyt sitä suuta pienemmälle ja ajokortti ja rekisteriote esiin!"
Joskus mietin sitä, kuinka hyvin ylioppilaskirjotusten tulokset korreloivat oppikoulun pääsykokeiden tulosten kanssa. En tiedä onko missään tehty tällaista vertailua henkilötasolla.
Enpä tiedä. - Yo-kirjoitusten tulosten vertaaminen mihin hyvänsä on sikäli heikolla pohjalla, että niitten arvostelu on suhteellista. Eri arvosanojen %-osuudet lasketaan aina melko tarkasti samoiksi kokeiden mahdollisista vaikeuseroista ja osallistujien osaamistasoista riippumatta.
Heh, siitä lienee jo jokunen vuosi kulunut, kun oli oppikouluja ja niiden pääsykokeita, joten onkohan asialla sinulle suurikin merkitys?
Vastahan niitä oli 70-luvun alkupuolella Norssin historiasta: " Kouluun pyrkivälle. 1) Lukujärjestyksesi kahtena tutkintopäivänä on seuraava: Keskiviikkona 8,30 - 9,00 Järjestäytyminen 9,00 - 10,10 Opetuskielen sanelutehtävä ja aine 10,30 - 11,10 Mekaaniset laskutehtävät ja päässälasku 11,30 - 12,30 Laskennon sanallisten tehtävien koe Ruokailuaika _ _ _ _ _ Sisäluku Torstaina 9,00 - 9,40 Mekaaniset laskutehtävät ja päässälasku 10,00 - 10,50 Opetuskielen toistamiskoe 11,10 - 12,10 Laskennon sanallisten tehtävien koe 2) Kuten huomaat, ei sisäluvun kellomäärää ole vielä annettu. Sen saat ensimmäisen kokeen alussa, siis keskiviikkona kello 9. Siispä on parasta, että sinulla on silloin tämä ohjepaperi mukanasi. 3) Keskiviikkona kello 8,30 on yleinen järjestäytyminen. Silloin kaikki oppilaat jaetaan aakkosjärjestyksen mukaisesti huonekuntiin ja sinäkin saat oman luokkahuoneesi, jossa kaikki pääsytutkintosi suoritetaan. Huoneesi on _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ 4) Varaa itsellesi kumpanakin aamuna 3 arkkia ruudullista virastopaperia. Nämä paperiarkit voit repäistä jo kotonasi kahtia ja kirjoittaa jokaisen paperin oikeaan yläkulmaan nimesi. Eroita jokaisen paperin oikeaan laitaan n. 4 cm leveä marginaali. Ota vielä mukaasi lyijykynä, kynänteroituslaite, kumi ja pieni viivotin. 5) Sinulla on lukujärjestyksesi mukaan myös välitunnit. Niiden ajaksi mene ulos ja tule kellon soitua suoraan luokkaasi. Nyt ei marssita sisään riveissä. 6) Ruokailuajan voit viettää niin kuin holhoojasi parhaaksi katsoo. Sen pituus on eri oppilailla erilainen, mutta on kuitenkin vähintäin yksi tunti. 7) Jos sinulle sattuisi kaikesta huolimatta joku kommellus, niin käänny rohkeasti jonkun opettajan puoleen. Hän opastaa sinua mielellään. 8) Sano holhoojallesi, että hän tulee kouluun torstaina kello 19. Silloin julistetaan tutkinnon tulos. Hki 31.5.1955. Leima Rafael Holmström rehtori "
^ Olipas hauska. Tosin, vuonna 1955 meikäläinen ei ollut vielä edes suunnitteilla, kun vanhempani eivät vielä olleet edes tavannet toisiaan tuolloin…
Tuo oli 10-vuotiaalle totinen paikka. Kaksipäiväinen koe, joka määritti loppuelämän suunnan. Oppikouluun pääseminen oli ainoa mahdollinen tie korkeampaan koulutukseen. (Tosin, seuraavana vuonna sai kyllä hakea uudelleen.) Muistaakseni tuloksia ei mitenkään "julistettu". Koulun ulko-oveen lasin sisäpuolelle oli teipattu luettelo, jossa hakijat olivat paremmuusjärjestyksessä. Sitä käytiin katsomassa vanhempien kanssa, ja kaikilla taisi olla siinä oven läheisyydessä stressihormonitaso aika korkealla...