Sain käsiini Pekka Laineen - Tommi E. Virtasen tuoreen kirjan Suomalaiset sähkökitaristit. Mielenkiintoisella tavalla kertovasti esitellään 57 suomalaista huippukitaristia. Jaa-a oma täyskäteni: Heikki Laurila, Hasse Walli, Jukka Tolonen, Albert Järvinen ja Erja Lyytinen…
Paraikaa on menossa Petteri Järvisen Salausmenetelmät vuodelta 2003. Vaski-kirjasto kunniakkaasti lainasi sen määräajaksi käyttööni. Tällainen kovakantinen julkaisu Petteri Järvinen : Salausmenetelmät
Suuren Venäjän ymmärtäminen on mahdotonta, mutta Koiviston v. 2001 julkaistu kirja antaa hyvän pohjan. Kirja on erityisen ajankohtainen nyt. Kaivoin hyllystäni ja luen uudelleen.
Joo ja piirtäminen ja kirjoittaminen. Noita mainittuja neljää juttua tarvitsee esim. monissa töissä ihan päivittäin…
Olen muutamanakin päivänä lueskellut MJK:n retrospektiivistä kirjallista ”näyttelyä” kuten kunnioittamani kirjoittaja itse sanoo. Kirjoittaja ei päästä tässäkään alan harrastajaa helpolla. Oma yhteevetoni kirjasta on: juuri lajin helppous saa niin monet aloittamaan valokuvauksen… kunnes yhtenä päivänä kun on mielestään kaiken oppinut huomaakin, ettei osaa juuri mitään. Ja lajin vaikeus on sen viehätys.
Luin tuon kuukausi sitten. Ajatuksia herättävä kirja. Ensimmäinen mieleentuleva sana kirjasta on: 'Tinkimättömyys' ja se tuli ilmi ko. herran 80-vuotissynttereilläkin entisten oppilaiden suusta.
Linuxin sielunelämää avaa kirjaa lueskelen parhaillaan: How Linux Works, 3rd Edition - Brian Ward - nidottu(9781718500402) | Adlibris kirjakauppa Paljon tuttua huttua, mutta myös aika syvälle sukeltavaa uutta informaatiota pukkaa aika rankasti. Jos kiinnostaa, niin voi melkein suositella, mutta jos ei, niin sitten ei kannata vaivautua.
Dr. Paul Wolffin kirjoittama Meine Erfahrungen mit der Leica, painos vuodelta 1934. Rutkasti hyviä kuvia ja kiintoisaa vakuuttelua Leican näppäryydestä isoformaatin kameroihin verrattuna.
Laiskana lukijana(na), iha(na)n messevästi tiivistettyjä sukupolvikokemuksia: boomer, x, y, z -> a, b, c, deus? Roope Lipastin kolumni: Eri sukupolvia on hauska paheksua – varsinkin kun omassa ei ole mitään vikaa