Mikä tuo iso silta on, jossa avovettä puolin toisin? Katsoin Mapsin satelliittikuvista mutta rannanmuodot sillan tyvessä ei oikein mätsää Karisalmen eikä Käkisalmen kanssa.
Ok. Se selittää jäättömyyden, kun siinä melkein Kymijoki virtaa. Melkein koska ei taideta vielä kutsua Kymijoeksi vaikka Kymijoen vesistössä ollaan. Vuolenkoskelta alkaen kai jo kutsuttaneen?
Oletin väärin. Näin kartan jossa Ruotsalaisen ja Asikkalanselän välissä lukee Kymijoki. Ei sitten aivan ollutkaan Päijänteeltä yksi kuvista.
Hyvin on sulanut. Olin pari viikkoa sitten pilkillä tuolla päin, ja jää oli pirun paksua ja kovaa. 65 cm teräsjäätä, kävi kyllä harteisiin, kun useamman reiän kairaili. Olisin lyönyt vetoa, että Vapuna pääsee pilkille. Voi Padasjoenselän puolella tosin päästäkin.
Kalkkisiin tuli pitkä silta, kun siellä vanha lossilla ylitettävä osuus korvattiin kokonaan sillalla. Toisessa kuvassa näkyvä Pulkkilansalmi sen sijaan pangerrettiin melkein kokonaan umpeen ja siihen tuli vain lyhyt silta. Pulkkilansalmen kuvassa näkyy vasemmalla alhaalla niemen kärki johon tukkilautat usein varsinkin tuulisella säällä jumittuivat. Tai sitten jos otti mutkaan "liikaa ennakkoa", oli lautta kiinni toisella rannalla. Oli vaikea paikka hinaajille, kun salmeen piti tulla kapeaa väylää pohjoisesta päin tuo niemi jyrkästi kiertäen. Lossi ja tie oli joskus aika pitkäänkin suljettu kun tukkilauttaa rannasta irrotettiin. Pulkkilansalmi siis pengerrettin ja korvattiin lyhyellä sillalla ja aiemmin kokonaan umpeen pergerrettystä Karisalmesta ruopattiin uitolle uusi väljä suoralinjaisempi väylä, jonka päällä on nyt aivan kuvan yläosassa hiukan häämöttävä Karisalmen riippusilta.
Mutta on se Päijänteen vettä Jossain sanottiin, että Päijänteen vesi vaihtuu kokonaan 1,5 vuoden ajassa. Ei uskoisi, kun Kalkkistenkosken virtaa nyt katsoo.
Vaan onko Päijänteen jäätä! Kun tuulee idästä, hengitätkö Venäjän ilmaa? Ja toisaalta, Päijännekö veden synnyttää.
Mielenkiintoinen filosofinen kysymys, jonka tarkempi pohdiskelu edellyttää yksikön tai kaksi portugalilaista punaviiniä, Douron alueelta ehkä parhaiten. Kun vesi jäätyy, niin muuttuuko sen alkuperä? Entä, kun jää sitten taas sulaa? H...
Kyllä se ainakin siellä on ollut, jokin aika aikasemmin. Olihan meillä aikoinaan Tsernobylin sateitakin. Väittää sitä moni maatakin omakseen, vaikkei ole sitä synnyttänyt. Ja vettä. Aiemmin, kun ei ollut noita vapakalastuslupia, oli tuolla rannikolla tämän tästä joku maahanmuuttajataustainen honkottammassa, että "minun vesi, sinä mene pois!"
Intiaani sanoo ettei maata voi omistaa. Ja on tietenkin oikeassa. Mutta on se hienoa omistaa oma hehtaari, täytyy sanoa tuoreena omistavana. Ei tuo honkottaminen ole kokonaan loppunut. Lainkohta jossa pitää tulkita häiritsevä etäisyys asutettuun rantaan tulkitaan toisinaan jopa näköyhteydeksi. Aivan kuin olisivat ostaneet itselleen maiseman.
Todellakin, toisaalta jäätynyt vesihän on edelleen sitä samaa, mutta kaikki mikä on satanut taivaasta onkin kai eri osoitteesta ja sitä taitaa olla aika suuri osa veden pinnalla kelluvasta "jäästä".
Kotkassa saattavat Kairon tarjoilut aina vaikuttaa havaintoihin. Nykyteorian mukaan vesi on pääosaltaan aika vanhaa. Siis tosi vanhaa. 4,8 miljardia vuotta, noin suunnilleen. Vettä kertyi mm. asteroidien jääkimpaleista jo ennen kuin Aurinko otti tulta. Se syttyi syystä tai toisesta noin 4,6 miljardia vuotta sitten, joten vettä lotisi nurkilla jo parisataa miljoonaa vuotta, ennen kuin taivaallisen tulen teko onnistui. Laskennallisesti voidaan osoittaa, että jokaisessa lasillisessa, jonka juot, on melko monta molekyyliä vaikkapa faarao Tutankhamonin kusta. Saksalaiset väittävät, että esim. Reinin vesi on juotu kolmesti, ennen kuin se on Pohjanmeressä. Sitä tosin latkii iso osa Sveitsin, Italian, Liechtensteinin, Itävallan, Italian, Saksan, Ranskan ja Hollannin populasta.
Uskomattoman kova poika kusemaan sitten. Ei elänytkään kauan. Toinen vaihtoehto on laskijan virhe, kenties allelasku. edit. Laskin summittain että olisi saattanut ehtiä kusta alle 10 kuutiota. Voi hyvin jäädä viiteenkin. Paljonko siinä on vesimolekyylejä? Sekoittumisaikaa on varmaan riittämiin lukuunottamatta syvimpiä meren hautoja mutta maailman vesimäärä jaettuna lasillisella...
Tuo taitaa olla yksi niitä juttuja (vaikkapa kasvomaskien hyödyllisyyden ohella), joka ei ihan pelkällä kotivarapähkäilyllä selviä. Pitää olla hiukan tietoakin, tosin vain Wikipediasta löytyvää. Vihje: lasillisessakin vettä on monta molekyyliä.
Olen lapsena ollut koulun bussiretkellä, jolloin ajettiin Pulkkilanharjun läpi. Harjun eteläpäässä Pulkkilansalmessa ei tuolloin ollut vielä siltaa vaan lossi. Olen myös matkustanut Tuulantei-nimisellä laivalla Heinolasta Lahteen Kalkkisten ja Vääksyn kanavien kautta, ainakin kolme järveä matkalla.
Varmasti monta, mutta niin on vettäkin ehkä 1,4 miljardia kuutiota ja pirun monta lasillista. En kykene kuitenkaan tarkistamaan väitettäsi vaikka tiedän periaatteen, moolimassan ja Avogadron luvun, mutta kun olen viimeksi funktiolaskimeen koskenut 1984 YO-kirjoituksissa, homma tyssää näitten suurten lukujen käsittelyyn. Sen verran unohdusta.