Ihmisille jos kelpaa. Nyt vaan oli niin huono kesä jotta voi olla jotte menöö eläimille. Kuivuuren takia jyvät jäi pieneksi jolloin ei kelpaa elintarvikkeeksi.
Pohjat on ehjät, varret ei oo. Saumat ratkeiloo. Ovat olleet jo vuoden jatkoajalla. Mukavat turvasaappahat ihan kesähelteelläkin.
Sarepäivä, tupahommissa tietsikan ääressä istuen. Piti kuitenkin napata kokeeksi kuva uurella kännykällä omasta tuvasta. Ihan kiva kun on 3 polttoväliä nätysti valittavana.
^ Siis, tuossa ”tuvassa” lienee huoneita vaikka kuinka paljon. Ovatko ne kaikki talvella lämmitettyinä ja asumiskäytössä?
Runsas 300 neliötä on. Kahrelle riittävästi. Yläkerrassa on studio (sisäkorkeus n.4m) ja muuta työtilaa. Alakerrassa asutahan, hakkeellä on lämmitelty vuoresta 1986.
No, eipä ihme, jos jokin pieni kerrostaloasunto jossain kaupungissa ei erityisemmin houkuta. Onko tuolla talossa aivan tavallinen vesikiertoinen keskuslämmitys ja onko se hakkeella toimiva lämpökeskus jossain erillisessä rakennuksessa? Onko talon ulkoseinissä minkäänlaisia lämpöeristeitä?
60-luvulla tehty vesipatteri keskulämmitys, pannuhuone viereisessä entisessä navettarakennuksessa. Hake palaa stokeripolttimella, automaattisesti kunhan kantaa käsipelillä korveella hakkeen säiliöön. Lämmitysmuodon vaihto ollut mielessä, mutta ei oikein tahdo olla hyviä vaihtoehtoja. Vähän on työllistävä vaikutus tuolla lämmittämisellä, joka päivä talvella pitää haketta laittaa pönttööhin. Osasta huoneita on jonkinverran villaa lisätty sisälle, muuten hirsitalo lautapaneeliverhoilulla.
Eli, jos haluaisitte lähteä talvella vaikka parin viikon lomareissuun, niin sekö ei onnistu, ellei saa jotain henkilöä hoitamaan lämmitystä? Mistä saat hakkeen, omista metsistä vaiko jostain ostettuna?
Joo ei onnistu ilman ulkopuolisen apua. Hake omasta mettästä ja vähän mistä milloinkin. Joskus on poltettu palaturvetta ja puupellettiäkin.
Ku ja jos satehet hetkeksi loppuu, tairan ajella Kurikkahan, Ilmajoelle, Isoollekyrölle (Perä)Seinäjoelle, Nurmoos ja vaikka Lapullaki vois poiketa. Kauhajoes oon hilijan käyny, Jalasjärvelle, Löyhingin neuvojen revittyjä lapsuuren paikkaja kattomas, takaasi ajella. Siinon matkan varrella suoraa 11-12 sukupolovia ollu nuos kylis asunuhet