Tervetuloa kameralaukkuun!

Pääset mukaan keskusteluihin rekisteröitymällä.
Register Now
  1. Tämä sivusto käyttää evästeitä. Jatkamalla tämän sivustoa käyttöä, hyväksyt evästeidemme käytön. Lue lisää.

Aliarvostetut kolmielementtiset objektiivit

Keskustelu osiossa 'Optiikat' , aloittajana cludor, 18 Lokakuu 2020.

  1. cludor

    cludor Member

    424
    3
    18
    Esimerkiksi muotokuvauksessa on vaikeaa havaita positiivista eroa tessar-ja monielementtisten linssien hyväksi verrattuna esim. Voigtländer Lanthariin tai Domiplaniin?

    Terv. cludor
     
  2. Heiskis

    Heiskis Active Member

    515
    62
    28
    Ehkä jotkut aliarvostettuja ....mutta Taylor Hobson Cooke portrait series iie ja vastaavat tripletit eivät (valitettavasti) ole aliarvostettuja - ja onhan tuommoisilla otettu iso osa legendaarisista muotokuvista.
     
  3. c

    c Well-Known Member

    5 321
    97
    48
    Apo Lanthar ei ole tripletti? Sehän on 5 elementtinen lasi joka on lähellä dynar/heliar tyyppiä. Ainakin se orginaali siis, noilla kinari nykyversiolla ei ole mitään tekemistä sen kanssa. Domiplan taas on tripletti.
     
    Viimeksi muokattu: 27 Joulukuu 2020
  4. Mirrored

    Mirrored Well-Known Member

    23 766
    748
    113
  5. Mirrored

    Mirrored Well-Known Member

    23 766
    748
    113
    Viimeksi muokattu: 26 Joulukuu 2020
  6. c

    c Well-Known Member

    5 321
    97
    48
    Toi Apo-Lanthar oli se ensimmäinen Lanthar nimeä kantanut lasi, onhan se tavallaan lähellä triplettiä. Samoin kuin healiar ja dynar. Joiden rakenteeseeseen se pohjautui.

    Mutta näköjään tota nimeä on käytetty pitkälti mihin vain, varsinkin noissa uusissa laseissa on aika vähän jäljellä sitä orginaalia rakennetta.
     
  7. Matero

    Matero Well-Known Member

    411
    243
    63
    Onkos tässä nyt joku epäselvyys? En ole ihan varma. Patentoitu Apo-Lanthar oli Heliar suunnittelua 5-elementtiä 3 ryhmässä. Apo ilmaisee että linssissä on värikorjaus noin niin kuin yleensä (kun värifilmit löivät läpi) ja erityisesti lantaanioksidi, Lanthar, jota käytetty joidenkin elementtien lasiin. Lantaanioksidi saa korkean taitekertoimen lasiin mikä vähentää hajaheijastuksia ja parantaa objektiivin ominaisuuksia ja vähentää värien sirontaa (apo).

    No, ei tää tainnut selventää yhtään :)
    Mutta kun markkinointiosastot sitten rupeaa käyttämään hyviä ’brändejä’ niin voi saada käteensä mitä sattuu tulemaan. Mutta apo ja lanthar ei siis lähtökohtaisesti kerro linssien suunnittelusta juurikaan mitään.
     
  8. c

    c Well-Known Member

    5 321
    97
    48
    Juu, apo-lanthar on rakenteeltaan tosiaan moderni Heliar eli Dynar. Näköjään toi oma postaama linssi rakenne kuva oli väärä, ei ihmekkös se näytti erikoiselta.

    Tota hommaa sotkee entisestää myös se, että Apo-Skopar lasit ovat myös samaa Heliar/Dynar sukua. Kun taas perus Skopar lasit ovat Tessareita.

    Joten olet oikeassa että se Apo-Lanthar ei ole varsinainen linssirakenne vaan markkinointitermi.

    Dynar linssiä myytiin Heliarin ohella aluksi, kunnes lanseerattiin f/3.5 Heliarit. Jonka jälkeen kaikki Heliarit siirtyivät Dynar rakenteeseen ja Dynar nimenä poistui kokonaan.

    Antique and Classic Cameras

    Suurin osa Heliareista ei siis edes ole Heliareita.

    upload_2020-12-27_22-49-59.png
     
    Matero tykkää tästä.
  9. SakkeM

    SakkeM Well-Known Member

    22 323
    2 992
    113
    Itse asiassa päinvastoin. Fysiikan perusteita on, että isompi ero taitekertomissa tietää isompaa takaisinheijastusta pinnasta.

    Lantaaniseostus vaikuttaa muutoin lasin optisiin ominaisuuksiin. Olennaista on taitekertoimen riippuvuus valon aallonpituudesta, dispersio. Yhdistelemällä lasilaatuja, joilla on eri taitekerroin ja erilainen dispersio saadaan aikaan värikorjattuja elementtejä.

    Dispersio – Wikipedia
     
  10. Matero

    Matero Well-Known Member

    411
    243
    63
    Noo, ei nyt ihan täsmällisesti ottaen ihan näin mutta koska tämä ei ole fysiikan ryhmä ja itselläkin yli 30 vuotta kun tuli linssejä laskeskeltua niin riittäköön tähän aiheeseen ;)
     
  11. c

    c Well-Known Member

    5 321
    97
    48
    Mitä noihin trippletteihin muuten tulee, niin varmaan mieltymyskysmys että pitääkö niistä. Itse en ole suuri fani, ne ovat yleensä aika pehmeitä täydellä aukolla. Niiden piirrossa on silti tietynlaista kepeyttä, bokeh on hyvin luonnollinen mikäli valo ei ole kontrastikas ja kirkas.. jolloin se taas on yleensä täysin älytön ja aika ruma.

    Yksi asia mikä tuli vähän aikaa sitten vastaan, että Zeiss Luminar sarjassa on triplettejä. Se oli mun mielestä outoa, koska ajattelisi että huippu makro lasit olisivat jotenkin monimutkaisia.

    upload_2020-12-28_16-19-41.png

    Toinen erikoinen asia näissä on himmentimen sijainti, esim toi 25mm versio joka on tessar. Jossa silti himmennin on heti ensimmäisen elementin jälkeen. En ole koskaan nähnyt vastaavaa.

    Osaako joku sanoa, miten himmentimen sijainti laskentaa, tai miten se yleensä vaikuttaa optiikkaan? Kaikissa kolmessa tripletissä himmentimen sijainti myös vaihtelee. Tuon olen silti nähnyt enne, että tripleteissä himmennin voi joka olla keskimmäisen elementin edessä tai takana.
     
    Viimeksi muokattu: 28 Joulukuu 2020
  12. Heiskis

    Heiskis Active Member

    515
    62
    28
    Hyvä kysymys - pitää penkoa. Ainakin näissä Kern Yvar laseissa himmennin on takimmaisen lasin edessä...luulin tosiaan näin olevan aina näissä..

    Näistä yvar 36mm on aika jatkuvassa käytössä, koska niin naurettavan pieni (ja halpa) ja yksi tarkimmin piirtävistä optiikoistani. 20201228_173907.jpg

    20201228_173943.jpg
     
  13. c

    c Well-Known Member

    5 321
    97
    48
    Tossa huomaa missä tarkoituksissa tripletit toimivat hyvin, suhteellisen pitkät polttovälit. Sama kuin makroissa. 36mm polttoväli 8mm filmille on hyvin pitkä, ja kattais vähintään puolkinarin triplettinä. Tällöin käytetään vain sitä parasta keskialuetta, jolloin tripletti rakenteena riittää ihan hyvin. Valovoimatkaan ei ole hulppeita, f2.8 valovoimasempaa triplettiä ei taida olla olemassa?
     
  14. hm

    hm Member

    213
    12
    18
    Asiaa valaisee ensimmäinen kuva sivulla Double-Gauss lens - Wikipedia
    Optisen akselin ulkopuolelta olevasta kohdepisteestä tulee vain yksi säde, joka leikkaa optisen akselin. Mainitussa kuvassa panaiset ja vihreät säteet. Tällaiset säteet kohtaavat optisen akselin samassa pisteessä riippumatta tulokulmasta. Tämä kyseinen kohta on oikea paikka himmentimelle, jolloin eri suunnista tulevat säteet himmenevät samassa suhteessa aukkoa kavennettaessa.
     
    c tykkää tästä.
  15. c

    c Well-Known Member

    5 321
    97
    48
    Kiitoksia tästä selityksestä, aika kauan toikin asia vaivannut enkä ole selkeää vastausta löytänyt.