Toi on kyllä erittäin sekavasti selitetty asia, vasta viimeiseltä riviltä voi ymmärtää miten se lasketaan.
Moni ei myöskään ymmärrä, että pienen kennon esim. 50mm polttoväli on fyysisesti lyhempi, kun isomman kennon ja näin ollen myös aukon fyysinen koko on pienempi samalla f arvolla.
Eihän se objektiivin valovoima tietenkään mihinkään muutu, mutta onko valosta joka menee kokonaan ohi kennosta jotain hyötyä ?
Tarkoitat varmaan että objektiivi voi olla pienempi ehkä vähän joka suuntaan mitoiltaan koska piirtoympyräksi riittää pienempi. (Polttoväli ei kuitenkaan ikinä ole kuin tietty millimetriarvo.) ed. Meinaan että polttoväli tai polttopisteen etäisyys kennolta ei aina sijaitse edes linssistössä. Tämä tuskin on hirveesti kytköksissä kennokokoon tai piirtoympyrään? @hm ?
Piirtoympyrä olisi ollut ehkä parempi, mutta FF kennon 50mm on APS-C kennon n. 31mm, eli fyysisesti lyhyempi, joten myös aukko on myös pienempi samalla f arvolla ja tästä johtuu myös cropin vähän pidempi syväterävyysalue, kun verrataan isomman kennon vastaavaan polttoväliin.
Katkaisin lainan koska minusta pitää olla käsitteet ensin kunnossa ts. samat ennen kuin voidaan keskustella laajemmin l. kokonaisin virkkein. 50MM EI KOSKAAN OLE 31MM. Sorry capslock. Muutenhan saatat olla ihan oikeassa. Nämä asiat voi yrittää ilmaista hyvin eri tavoin.
Kyllä se 50mm on n.31mm että saadan eri kennoilla sama rajaus. Muutenhan niitä on ihan hurha vertailla keskenään.
Alan ymmärtää, miksi tuo Wikipedian teksti on kirjoitettu niin kuin on kirjoitettu. (En sentään sitä tekstiä. )
Lainausmerkeillä ”normaali”objektiivi on eri kennokoolla, samoin filmeillä eri mittainen.....mutta 50 millinen on isosta palkkikamerasta kännykänkennoon asti saman mittainen...mutta se on ”normaaliobjektiivi” vain yhdellä koolla.
Sitä ei voi mitenkään ymmärtää, jos osaa edes fysiikan alkeet. Sillä kuinka iso filmi, kenno tai mikä tahansa on tietyn aukon takana rajautuneena ei ole aukkoon vaikutusta, siitä tulee täsmälleen sen verran valoa läpi kun tulee, vaikka mitä takana olisi. Eli sellaista spekulaatiota, joka kuullostaa kivalta, mutta on satua. Aukon koko fyysisesti on toki eri asia kuin aukon koko suhteessa polttoväliin, mutta edelleenkään se kuinka paljon takana olevaa pintaa rajataan, ei vaikuta niiden millineliöiden valon määrään ollenkaan jolle valo tulee.
Jos vain puhuttaisiin kuvakulmista niin olisi yksinkertaisempaa. Palkkikameroiden objektiivellekin ilmoitetaan max. piirtoympyrä ja kuvakulma eri negatiiviko'oilla, eikä puhuta mistään kino- tai muista vastaavuuksista.
Filmikoosta riippuva kuvakulma onkin hiukan hassu käsite, koska se riippuu tarkennusetäisyydestä. (No, tavallisesti kai tarkoitetaan äärettömään tarkennettuna, mutta...)
Objektiivikin rajaa piirtoympyrällään ja isomman piirtoympyrän omaava on samalla aukolla enemmän valoa projisoiva. Sama aukkosuhde on tietenkin yhtä kirkas eri kokoisilla objektiiveilla siitä keskeltä, mutta melko hyvä vertaus on lux ja lumen. Ei tarvinne sanoa että jos ymmärrätte mitä tarkoitan. Ei vaan kyllä tarvitsi.