Pyh. Juuri 80 ja 90 luvuilla ammattilaiset alkoivat jo vähitellen käyttää hyväkseen automatiikkoja joita Nikon ja Canon toi ammattimalleihinsa. Olen minä tuota reaalia nähnyt 80-luvulla sanomalehdissä.
Automaatille on toki paikkansa ja aikansa. Itse käytän aika harvoin, ja pääasiallinen syy mnanuaalin käyttöön on jälkikäsittelyssä. Jos kuvaan jostain jutusta 20-30 ruutua, on kätevää, että kaikki ovat samoilla säädöillä. Silloin muokkauksessakin kaikki kuvat menevät samoilla asetuksilla vaikkapa raw-konvertterin läpi. Nopeuttaa paljon kuvien valintaa ja muokkailua, kun ei tarvitse joka ruutuun hakea erikseen säätöjä automatiikan arpomien valintojen korjaamiseksi. Kätevämpää niin. Toki on paljonkin kuvaustilanteita, joissa se P niinkuin Professional on elämää helpottava, mutta toinen juttu on sitten, johtaako se olennaisesti parempiin kuviin. Ainakaan se ei osaa ottaa huomioon tunnelmallisen valaistuksen vaatimuksia.
Juu eihän se osaa koska mikään automaatti ei osaa. Sitä pitää ohjata. Sama se on AF:n kanssa, muutenhan se tarkentaa ajattelematta. ed. Noin pedagogisessa mielessä käsisäätö voi ollakin puolustusta tarvitseva marginaaliin jäänyt luonnonvara. Itselläni ei ollut edes AF:ää kameroissa ennen tätä vuosituhatta. Siksi en ehkä aina näe sitä vaikeutta joka automaattien kanssa aloittavalla saattaa olla perusasioiden sisäistämisessä. ed2 @SakkeM @RB P.S. Minähän reagoin 70-luvulla yksinkertaisesti vain viesteihin #19 ja #20.
Kyllä, se on sekä että, tosin pokkarin kanssa se ei ole mahdollista, kun sitä lasia ei pysty vaihtamaan. Itsellä on ainakin huonoja kokemuksia Panasonicin laadusta ja ostaisin ennemmin joko Canonin, Fujin tai Sonyn pokkarin. Kannattaa myös muistaa huomioida aukkosuhde, kun miettii kennon kokoa ja valovoimaa. Aukkosuhde – Wikipedia
Tuossa tuli myös ilmi kuinka kennon koko on suhteessa objektiivin valovoimaan. "Esimerkiksi objektiivia, jonka polttoväli on 50 mm ja aukkosuhde f/1,8 kinokennokamerassa vastaa APS-C kroppikennokamerassa objektiivi, jonka polttoväli on 33,3 mm ja aukkosuhde f/1,2 (rajauskerroin 1,5)." Itse asiassa rajauskerroin käy myös aukon kertoimeksi (1,2 x 1,5 = 1,8). Tähän suhteeseen on muitakin syitä. Pieni kenno ei kokonaisuudessaan kerää valoa yhtä paljon kuin isompi samalla valovoimalla. Tähän viittasin viestissä #11. Valovoima tai valittu kuvausaukko kun kuitenkin käytännössä tarkoittaa kennolle projisoituvan kuvan kirkkautta ottamatta kantaa sen pinta-alaan l. mittoihin. Tämä on ennenkin saanut aikaan väärinkäsityksiä ja vastalauseita, mutta asia on ymmärrettävä valmiin käyttövalokuvan kannalta. Vertaamme siis yhtä suuria valokuvasuurennoksia keskenään. Original size matters!
Jos haluat tuuman kennoisella pärjätä, niin tässä on hyvä vaihtoehto, jolla olen kuvaillut pojan jalkapallopelejä ja reissussa on mukana kulkenut. Hyvä akunkesto, tekee ihan hyvää jälkeä alemmilla herkkyyksillä ja kohinakin on mukavan rakeista ( ei matoefektejä ) ja olen tykännyt V1:n mustavalkokuvien jäljestä. Jos vielä hommaat pakettiin jostakin FT1-adapterin, jolla saat muita Nikon-linssejä kiinni runkoon, niin voit joskus ostaa Nikonin kroppi- tai täyskennorungon ja käyttää objektiiveja niissä. Mulla on 40/2,8 macro ja harkinnassa 70-300 millisen zoomin hommaaminen (kroppikerroin tuuman kennossahan on 2,7 ja jolloin siitä tulisi 189-810 millinen). Akku on myös sama kuin monissa Nikonin peilijärkkäreissä (mm. D7500, D750). Ainoa paha puoli on se, että Nikon 1-sarja on lakkautettu ja kaiken joutuu metsästämään käytettynä. Käytetty Nikon 1 V1 - runko | Foto-Forma Käytetty Nikkor 1 30-110mm f/3.8-5.6 VR | Foto-Forma Nikon 1 V1 Review - Photography Life Lisäyksennä vielä, että valovoimaisin objektiivi Nikon 1-sarjaan on 18,5/1,8, joka piirtää hyvin ja vastaa kuvakulmaltaan 50 mm:n objektiivia.
Tuota juttua "aukkoshteen" muutoksista kennokoon mukaan en ole koskaan ymmärtänyt, enkä varmaankaan tule ymmärtämäänkään. (Sikäli, ehkä ei kannata selittää.) Wikipedia sanoo: "Esimerkiksi objektiivia, jonka polttoväli on 50 mm ja aukkosuhde f/1,8 kinokennokamerassa vastaa APS-C kroppikennokamerassa objektiivi, jonka polttoväli on 33,3 mm ja aukkosuhde f/1,2 (rajauskerroin 1,5). Tällöin kennolle piirtyvän kuvan koko ja valovoima ovat molemmissa tapauksissa samat. Toisin sanoen jos kennojen pikselimäärät ja ISO-herkkyydet ovat samat, tulisi lopputuloskuvankin olla samanlainen. " Minä en vain hahmota mitään järjellistä tuossa lausumassa. Valovoima 1.8 ja 1.2 ovat samat kennokoosta riippuen? Ja vitut, sanoi Vatanen. Jotain tuossa ehkä tarkoitetaan, mitä ei osata sanoa, tai sitten vain huonosti ajateltu on huonosti kirjoitettu. (Kuten sanottu, ehkä ei kannata selittää, mutta kertokaa toki, jos tunnistatte jotain älylliseen elämään viittaavaa ko. lausumassa.)
Samasta syystä rajasin lainaamani yhteen virkkeeseen edellä(kin). Heikkoja lauseita siinä jatkona. Ei mikään Wittgenstein.
Ainakin erillisen valotusmittarin käyttö olisi erinomaisen hankalaa, jos objektiivi tuottaisi kuvaan eri kennoile eri kirkkauden, kuten edellä taidetaan kertoa.
Tämä tuntuu olevan laajalle levinnyt misinformaatio. Uskon, että tässä tarkoitetaankin aukon fyysistä kokoa, eikä "aukkosuhdetta". Fyysinen kokohan määrää terävyysalueen. 50/1,8 ≈ 27,7 mm, 33,3/1,2 ≈ 27,7 mm.
No harvoin foorumeillakaan näkee noin järjettömiä lauseita kuin "Tällöin kennolle piirtyvän.. jne". Mutta vastaavuudesta Johannes pääsi jo aika hyvään tulokulmaan. (Mutta että vielä pikselimäärät ja herkkyydetkin siihen mukaan tuotiin.. Kyllä päivitellä täytyy. Joku kirjoitti internetissä väärin taas. Katsokaapa vaihteeksi englanninkielinen sivu samasta. )
No, onhan sekin vastaavuus, että noilla spekseillä saadaan sama syväterävyys, jos kuvataan samalta etäisyydeltä. Terävyysalueen laskentakaavahan on rakenteeltaan sellainen, että jos sekä aukko, polttoväli ja CoC kerrotaan/jaetaan samalla luvulla, niin saadaan suunnilleen sama tulos.
Yksi väärinkäsitys on myös erittäin yleinen, ja tässäkin ketjussa kerrottu edellä itsestään selvänä totuutena. Tuosta lopputuloksesta päin katsoen ei pidä paikkaansa se ainainen "kroppikennolla on suurempi terävyysalue". Asiahan on niomenomaan päinvastoin. Jos tehdään identtiset kuvat, niin kroppikennolla kuvatussa on *lyhyempi* terävyysalue, koska samaan rajaukseen on kuvattava lähempää. Asiahan on itse kunkin helppo tarkistaa laskureita käyttäen. FF-kennolle CoC 0,03 mm, kuvausetäisyys 3 m. DX:lle etäisyys 2 m ja COC 0,02 mm. Polttovälit vaikkapa ne 50 mm ja 33 mm.
No kuis sää ny etäisyyttä muutat vaikka pyritään samanlaiseen kuvaan. Kuvakulma on jo polttovälillä saatu samaksi. Myös valokuvan suurennos (printtikoko) vaikuttaa laskennalliseen (tarvittavaan) hajontaympyrään (CoC)... ja periaatteessa katsomisetäisyyskin. BTW, miksi kropilla pitäisi kuvata lähempää eikä kauempaa "samaan rajaukseen"? Miksei jopa samalta etäisyydeltä ja kuvakulmaltaan vastaavalla polttovälillä?
Tämän suuntaista jo P.K. Jaskarikin mainitsi Valokuvausoppaassaan 1960-luvun lopulla, kun hän aihetta käsittelevässä kappaleessa kirjoitti negatiivikoon vaikutuksesta terävyysalueeseen. En pitänyt järkeilyä loogisena.
Onko ihan kaikkeen tärkeää tai järkevää odottaa ymmärrystä? Mutta että jollain kennolla olisi terävyysalue ylipäätään, saati suurempi tai pienempi. Sitäkö täällä jäärät vastustaa? Sanahelinää ja puujalkoja vaan rakastetaan.
Objektiivilla tuottamalla kuvalla on sama syväterävyysalueen pituus määrätyllä aukolla kennon koosta riippumatta. mutta sitten kun aletaan käyttämään koko kennon pinta-alaa hyväksi ja tahdotaan joku rajaus aiheeseen niin hommaan alkaa tulemaan muutosta. Eri kennokoolla tarvitaan eripolttovälisiä objektiiveja että kuvakulma/haluttu rajaus olisi sama. Asiasta voidaan saivarrella vaikka kuinka pitkään, mutta se on vain ajanvietettä eikä hyödytä oikeastansa ketään.
Tuollaista Nikonia ei ole mitään järkeä ostaa, kun aloittajan entinen Canonin G15 on ihan samaa tasoa. Eikä hän myöskään ollut ostamassa järkkäriä.