11 kuukautta röökilakkoa takana ja nyt pystyy ottaan wiskit ja kahvit konjakin kanssa suht koht hyvin, että voiton puolella ollaan
Niitä tavallisimpia väärin ymmärrettyjä asioita tupakassa on justiin sen vaikutuksen kesto. Nikotiini aiheuttaa aivoissa pysyviä muutoksia. Aivot kasvattavat suuren ylimäärän asetyylikoliinireseptoreita, joihin nikotiinikin kiinnittyy, voidakseen toimia suunnilleen normaalisti nikotiinista huolimatta. Nämä ylimääräiset reseptorit eivät häviä koskaan. Vaikka olisi ollut vuosia polttamatta, ne ovat siellä valmiina toimintaan, jos saavat taas nikotiinia käsiteltäväkseen. Tämän takia nikotinistista ei tule enää sellaista bilepolttajaa, kuin monet sellaiset ovat, jotka eivät (vielä) ole alkaneet polttaa jatkuvasti. Mutta nämä ylimääräiset reseptorit vaipuvat onneksi lepotilaan, kunhan eivät saa nikotiinia, jolloin nikotiiniriippuvuus ei enää vaivaa käytännössä. Tämä vaan kestää puoli vuotta. Siis vaikkakin lopettaessa tupakanhimo heikkenee nopeasti, kestää puoli vuotta, ennenkuin nikotiiniriippuvuuden kanssa on homma valmis. Jos siis vaikka parinkin kuukauden välein polttaa baarissa muutaman, sillä estää jo itseään toipumasta, jolloin tupakoimattomuus väliaikoina on huomattavasti vaikeampaa kuin tarvitsisi olla.
Vaarallisia itsepetoksen muotoja ovat ajatukset jotka alkavat: Mää oon ollut jo niin kauan polttamatta että nyt mä voin vetää yhden/Nyt mua vi*ttaa sen verran että mä saan turhautumiseeni polttaa yhden/Nyt on niin kiva fiilis että nyt mä voin juhlistaa yhdellä/Nyt olen päässyt siihen etten ajattele enää tupakkaa, tupakkaa tupakkaa tupakkaa...
mitenkäs täällä viisausten lähteillä. joko sauhuja menee monta päiväs vai onko aihe loppuun käsitelty?
Pienen pieni tupakkalakkoni on kestänyt taukoamatta 8 vuotta 9 kuukautta ja 13 päivää. Olen siirtynyt vaiheeseen jossa tukevasti alkaa ottamaan päähän asuntomme alapuoliset parveketupakoitsijat jotka täyttävät asuntomme savulla, prkl. Entistä ei ehdi tuuletella pois kun lisää savua tulee lähes taukoamatta. Nyt tietenkin tupakoitsijat sanovat, että se on yksityisasia. Tottakai, mutta kerrostalossa se ei ole enää siinä vaiheessa yksityisasia kun savutetaan ulkopuolisten asunnot ja keuhkot. En minäkään käy yksityisasioillani parvekkeella esim. kuseksimassa alapuolisten niskaan. Yksityisasiat hoidetaan yksityisesti eikä muita haitaten. nim. "Huomaavaisen entisen tupakointini 30-vuotisella kokemuksella" PS. Oli muuten ollut elämäni ylivoimaisesti vaikein tottumus lopettaa ja siksi toivotan vilpittömästi onnea kaikille tupakkalakkolaisille ja sitä yrittäville! PPS. Pitkähkö tulikivenkatkuinen postaukseni johtuu hiukan lahtelaisessa päivälehdessä käytävästä keskustelusta, joka jauhaa epäloogisuudessaan ja itsekeskeisyydessään säälittävällä eipäs-juupas tasolla. Tämä on myös TOP3-vitutusaihe, kestosellainen. Anteeksi.
siksihän minä tän miinan tänne laitoinkin. nyt tietää kaikki ,D ..tosin ei sitä mullitteluoikeutta ole kun korkeintaan 5 päivää sitten homma on jo tasasella, että nauti nyt.
Toivon puolestasi, että kestää!! Vaikeaa se on, mutta lopulta helpottaa.. Ei säästy vain rahaa, vaan muutakin, alkaa makuaisti toimia ja varsinkin herkemmät maut ja vivahteet on paremmin aistittavissa, esim Whisky maistuu nykyään tupakattomana paljon paremmalle
Eipä hätää; jotta piristyisit niin ajattele kuinka tulevaisuus on hauskaa, - vilkaise vaikka meidän lopettaneiden ilopillereiden pärstäkertoimia avatar-kuvissamme. Tähän tasasen ärhäkkään mielialaan kannattaa pyrkiä ;-)
Vaikken itse ole koskaan polttanut, mutta vierestä olen seurannut muutaman ihmmeisen lopettamista. Esim. siskoni lopetti kertalaakista, ja on nykyisin jo ihan siedettävä, samoin äitini lopetti nyt jo toisen kerran ja on ollut kaksi kuukautta ilman. Isäni lopetti myös, hänelle se varmaan oli vaikeinta, mutta lääkäri oli ilmaissut asian aika tylysti infarktin jälkeen. Että joko lopetat, tai se loppuu hyvinkin pian ja sitten ei tarvitse enää miettiä polttaisiko vai ei Ilmeisesti se viikatemies säikäytti sen verran, että lopetti....
mie lopetin kanssa tuossa toukokuun puolessavälissä sauhuttelun. kertalaakista , ja ongelmitta on tähän asti mennyt. vaikka eipä tuota tupakoimis historiaa meikäläisellä olekaan kuin 3-4vuotta yhteensä. välissä olin 2vuotta polttamatta ja nyt reilu vuoden kerkesin tupakoida kun päätin lopettaa uudestaan. =)
Hyvä Keiju! Onnittelen hyvästä ratkaisusta ja menestyksestä olla ilman Vaikka minulla onkin omasta mielestä sinusta hyvä kuva kessuttelemassa !!
noin 11 vee ikäiseni tuli ekat sauhut aloitettua ja siitä se mopo lähti käsistä. nyt 20 v myöhemmin ja kolmas lopettaminen parin vuoden sisällä. nyt tuntuu kuitenkin jo erilaiselta, siltä että tämä saattaisi toimia. noin kolme kk jo ollut ilman (+ tietenkin se yks takaisku juovuksissa …). purkaa suussa koko ajan ja ajatus että syksyllä syntyvä esikoinen saa joskus onnitella minua 100-v synttäreissäni motivoi ihmeesti. ja lisäksi aktiiiviliikuntaa. aina kun on tehnyt mieli nousen tuolista töissä ja kävelen kaffehuoneeseen ja takaisin, vaikkakin vain vettä hakemaan. pyörällä duuniin (n 8 km yhteen suuntaan) sekä enemmän juoksua arkisin. paino on LASKENUT n 2-3 kg, vaikka ei mitään ylimääräistä aluperin ollutkaan. hyvältä tuntuu, kukat tuoksuu ja henki kulkee. kyll se siitä ku vähä potkii!
Täällä on toinen savuton päivä menossa... olen ollut nyt ilman tupakkaa 34 tuntia - päätä puristaa vieläkin, mutta ihan niin hirveä tärinä ei ole kuin eilen. Yöllä en meinannut saada unta, mutta onneksi olin kaukaa viisas ja ostin kameralaukku.com -suositusten mukaisesti viskipullon kangasalan alkosta eilen. Itte oon kans yrittäny monet kerrat lopettaa, mutta aina vähän jonkun toisen painostuksesta ja nyt en pariin vuoteen ollenkaan. Tässä lakossa uutta ja erilaista on kuitenkin se, että nyt minulla ei ole mitään nikotiinikorvikkeita. En ole kuuteen vuoteen ollut näin pitkään ilman nikotiinia. Joskus olin kuukauden röökilakossa mutta käytin nuuskaa korvikkeena. Kerran kokeilin laastareitakin, mutta niistä ei ollut mitään iloa mulle... jatkan olemista -->
Hyvä tukifoorumi löytyy osoittesta www.tupakka.org Kyllä kannattaa sinnitellä, vaikka alkuun vähän koville ottaakin. Pian se iloksi muuttuu ja loppuelämä on sitten paljon miellyttävämpi.
Se olis kolmas savuton aamu niinku! Tässä aamukahvia hörpiskelen, eikä tee vielä tupakkaa mieli ollenkaan. Silmätkin aukesi jo melkein silloin kun heräsin! Tää ja huominen päivä on kai kuitenkin niitä pahimpia.. vaikkei nikotiinia enää elimistössä olekaan. Täytyy vielä tsemppiä -->
hyvä matti. voihan se olla ettei kaikilla 4 ekaa päivää olekkaan vaikeita. joillakin voi olla vaan vaikka kaksi ekaa ,D että mitäs sitten tehään jos kärvistely on ohi jo?