Kun huoneessa on isoja ikkunoita kahdella vastakkaisella seinällä ja aurinko paistaa siellä kohteen selänpuolella, muttei huoneeseen suoraan, niin siitä tulee tuollainen. Tässä on siis vain luonnonvaloa eikä mitään heijastimia tms, valonmuokkaimia. Pidän siitä, että kuviani kommentoidaan. Joskus olen niiden kanssa samaa mieltä, joskus en. Mutta sitä ei kommentoijien pitäisi tarvita pelätä eikä erimielisyyden pidä johtaa henkilökohtaisuuksiin. En vaan ollut aiemmin huomannut kenenkään huomauttavan minkään kuvan kommenteissa kuvan ottamisen sunnitelmallisuudesta. Kuten jo aiemmin mainitsin, niin suurin osa kuvista on otettu suunnitelmallisesti. Ja tässä kuvassa on aika vähän suunnitelmallisuutta poislukien kuvakulma, kiikkutuolin sijainti ja kuvanottoajankohta.
Kiitos vastauksesta. Tosiaankin, koska en nähnyt niitä toisen puolen ikkunoita näytti valo oudolta. Näköjään oletin vaistomaisesti valon tulevan ainoista näkemistäni ikkunoista.
Tämä on erinomainen kuva ainakin siinä mielessä että on kirvoittanut paljon keskustelua ja hyvää analyysia sekä kritiikkiä. Pistänpä omankin lusikkani soppaan, kun en malta olla laittamatta. Kuva on kyllä mieluinen myös muusta syystä kuin keskustelun herättäjänä. Useammin tähän kuvaan olen nyt palannut kuin lukuisiin muihin eri foorumeilla vilkaistuihin kuviin. Erään jäsenen kritiikkiin syväterävyydestä tai sen käytöstä voisi kai hyvällä syyllä yhtyä. Mutta, heitänpä ilmaan toisenlaisen ajatuksen. Pienet eroavaisuudet sovinnaisiin tapoihin ja tekniikoihin luovat epätäydellisyyttä ja jos sallitaan ”outoutta”. Ja juuri siksi ainakin omat aivoni reagoivat ja pysähtyvät yhä uudelleen tähän kuvaan. Ja katsottavaa ja analysoitavaa riittää. Onnittelut kuvaajalle hienosta kuvasta joka on saanut ansaitsemaansa huomiota ja aiheesta joka on näinä aikoina äärimmäisen tärkeä ja kyntää syvältä rinnanalasta omakohtaisen kokemuksen kautta.
Kiitos, veli Matero. Mulle on joskus muinoin 60-luvulla silloinen valokuvauksen oppi-isäni (40-luvun AFK-veteraani) sanoi, että jos yleisesti hyväksyttyjä sommittelu- tms sääntöjä "rikotaan", niin silloin ilmaisun pitää parantua. Toki parantuminen on aina hyvin subjektiivinen asia.