Kafka tosiaankin oli kirjailija, ei valokuvaaja. Hän siis määräsi kirjoituksensa tuhottaviksi kuolemansa jälkeen, ilmeisesti ei pitänyt niitä säilyttämisen arvoisena, eikä valmiina julkaistavaksi. Tulkitsisin siis niin, ettei hänellä ollut mielenkiintoa säilyttää teoksiaan jälkipolville. Jotain merkittävää uskoakseni olisi menetetty mikäli kirjailijan tahtoa oltaisiin noudatettu. Sinulla on kova halu säilöä kuvasi, eikö niin? Se ei kuitenkaan tarkoita sitä, että ne olisivat säilyttämisen arvoisia tai kiinnostavia myöhemmin tulevaisuudessa. Jollain toisella ei ole mitään kiinnostusta säilyttää kuviaan, varsinkin jos se edellyttää melkoisesti työtä. Näissä kuvissa voidaan silti menettää jotain arvokastakin. Eli pidän edelleen väitettäsi naurettavana. Rautalanka alkaa olla vähissä. Yrittäkää nyt hyvä ihmiset ymmärtää, että digikuvien tuhoutuminen suuremmassakin mittakaavassa on todellinen uhka. Kannattaa miettiä voisiko asialle tehdä jotain, helpointa varmasti on kun uskottelee, ettei mitään ongelmaa edes ole.
Muistin/luulin kuvataiteilijaksi, mutta asian sisältö sinänsä ei muutu. Vänkää vaan ihan niin kuin haluat ja lue muiden kirjoittama omin suodattimin. Mitäpä se minulle kuuluu.
Tottahan tuo on, mutta kuvien omistajathan siitä päättää. Filmikuvat saa tuhottua ja digikuvat säilöttyä jos vain haluaa. Jälleen kerran voisi muistuttaa, että digillä kuvaaminen on ilmaista vai miten se meni?
Koska ne ovat liki ilmaisia, niitä pitää säilöä satakertainen määrä jottei kuvahistoriamme arvo romahda ;-)
Tiiättekö, mä olen niiiiin välinerunkkari, että jo hasselin kädessäpitäminen (tai helgan) saa mussa Tunteen aikaan. Ja minusta Kuviin tarvitaan Tunnetta. Mä en saa juuri sitä tunnetta kuvaan digillä. Mutta en myöskään väitä, ettei sama toimi toisinpäin jollain toisella ihmisellä. Kumpikaan, digi tai filmi, ei oo väärä tapa kuvata. Meillä on vain erilaisia mielipiteitä asiasta ja kummatkaan ei ole vääriä.
Ei muutu ei. Ehkä ei paras vertaus, näemmä. Voisitko sitten yrittää kertoa mitä yrität sanoa? En vain mitenkään ymmärrä väitettäsi kuvien säilytysinnostuksen ja kuvien arvokkuuden välillä. Saa ne säilöttyä, siis JOS. Onko se nyt liian vaikea ymmärtää, että monet eivät tätä tee. En tiedä onko se tietämättömyyttä, osaamattomuutta vai mitä. Pääasia kuitenkin lienee se, että kaikki eivät säilö digikuvia kuten ne pitäisi. Mielestäni tämä on digitaalisen tekniikan heikkous, jota suuri osa ihmisistä ei ole ymmärtänyt lainkaan. Osa ei edes ilmeisesti halua ymmärtää. Mihin tämä nyt liittyy? Kuka näin on väittänyt?
Ja itse asiassa, miksi kukaan meistä kantaisi huolta toistemme kuvien säilyvyydelle? Eiköhän me itse kanneta vastuumme kuviemme säilyvyydestä ja siitä haluammeko säilyttää ne vai emme. Ihan hölmöä tuostakin jankata.
No osalistutaan keskusteluun ajan kuluksi, vaikka aihe on hieman väsyttävä. Tuskin mikään on niin kauheasti muuttunut kuin jotkut haluaisivat. Minäpä tiedän sellaisia ihmisiä jolla ei ole negoja talessa ja suurin osa kuvistakin hukassa. Siis että on hieman hassua olla huolissaan muiden tekemisestä, voisivathan he jättää nuo kuvat kokonaan ottamattakin. Ja uskoisin että suurin osa vakavista harrastajista ottaa varmuus kopiot nyt cd /dvd:lle ja varmaan siirretään ne paremmalle välineelle kun sellainen tulee. Se että kännykällä ja pokkareilla otetaan miljardeja kuvia päivittäin ja videot päälle, joista suurin osa historiallisesti turhaa. Ottaen huomioon sen määrän tallenteita kuin nykyisyydestä tulee koko ajan, on hieman hätä varjelun liioittelua olla huolissaan että tästä ei jää mitään jälkipolville Meillä on kaksi tikiä ja lapset kuvaa toisella ja minä toisella, lapset kuvaa miljoona kuvaa ja poistelee miten satuu niitä ja talentaa aina välillä koneelle omaan kansioonsa. ( no olen minä niistä myös ottanut varmuuskopioita kun on jäänyyt dvd:lle tilaa. No omat kuvat talenna kahdelle kovalle ja otan juoksevalla systeemillä vähintään kahdet kopiot jokaisesta säätämisen arvoisesta kuvasta, lisäksi teetän paperikuvia. Ja kun tämä säilyvyys väite sulatetaan ja todetaan perättömäksi , niin muutosvastarinta varmasti keksiin jotain muuta.
Mä oon aika pitkälti samaa mieltä. Digipuolella on tärkeää, että digitaalisen formaatin riskeistä kerrotaan julkisesti jolloin ihmiset saattavat havahtua todellisiin "riskeihin". Ketään ei ainakaan (vielä) voida pakottaa varmuuskopioimaan omia tiedostojaan. Ja jotta saadaan vaaleanpunaisten filmilasien läpi katsovia lämmiteltyä vähän lisää, niin pitää todeta digin eduksi se, että alkuperäisestä kuvasta voidaan replikoida identtisiä kopioita rajattomasti. Tehkääpä sama filmille
Vaikuttaa siltä ettei porukka kuitenkaan oikeasti ole tietoinen siitä, että historioitsijat ovat huolissaan kuvallisen arkihistorian säilyvyydestä tulevaisuuteen. Tallenteiden tämänhetkisellä määrällä ei ole mitään merkitystä, koska kyse ei ole siitä etteikö nyt kuvaava polvi yrittäisi säilöä kuviaan, vaan siitä mitä tekevät lapsenne ja lapsenlapsenne niille. Edellisen polven tekemiset useinkaan kiinnosta seuraavaa, etenkään niin paljoa että ryhdyttäisiin näkemään vaivaa muuttuvien tekniikoiden yhteensovittamiseksi. Mummon ullakolta löytyy vain tietokoneen tyhjät muovikuoret.
No sori mutta nyt minun on ihan pakko heitää selaisia faktoja pyötään mitä ette pysty kumoamaan. 1. tuntuu olevan niin että valokuva historioitsijat ovat ainoita jotka eivät luota atk. pohjaiseen tallenteeseen. Miten luulette mailman rahaliikenteen , väestökirjanpidon yms. hoituvan, kun tää on niin epävarma media säilytää kuvaa. 2.Väite siitä että cd/dvd kestäisi 50-70v ei estä tekemästä vaikka vuositain varmuuskopioita. 3. eroaako valokuvausliikeen valokuvakoneen teetämä printti onko se tehty filmistä vai dikistä, entä muut tulosteet? 4. väitän että nega on jossain olosuhteissa huonommin säilyvä kuin cd. Siis pohjimiltaan väiteet perustuvat oletukseen että dikipellet eivät huolehtisi asioistaan, no mitä ne lukemattoamat filmit jotka ovat jääneet kehittämättä edeustaa? Tämä on nyt selaista tekemällä tehtyä haihattelua mitä muutos vastarintaa edustavat tahot tekevät. Mutta oikeasti suon teille mahdolisuuden kuvata vaikka lasille, ei se ole minulta pois.
Kannattaisi vain näidenkin historoitsijoiden lukaista tämä ketju, niin tietäisivät, ettei mitään hätää ole.
Nimenomaan, niin kannattaisi! Ehkä historioitsijat pitäisi jopa uudelleen kouluttaa, että tajuaisivat digitaalisen tallettamisen hienoudet ja mahdollisuudet. !!
Kyse ei ole valokuvahistorioitsijoista, vaan yleisesti historiantutkijoista. Heidän kannaltaan on tärkeää, että tulevaisuudessakin on kuvamateriaalia. Nuo asiat ovat ammatti-ihmisten hoidossa polvesta toiseen, toisin kuin valokuvaharrastelijoiden "galleriat". Tuota lausettahan voi tietysti käyttää tilanteessa missä hyvänsä, jos haluaa estää kritiikin. Kuvatkoon kukin tavallaan, mutta kyllä nuo "mustat aukot" on hyvä tiedostaa.