Korjatkaa jos olen väärässä, mutta ymmärtämykseni mukaan kun diodin kynnysjännite ylitetään, pitäisi sen vaikutus läpikulkevaan virtaan lähestyä nollaa. Tietysti, jos pariston jännite diodin kynnysjännitteen ylittämisen jälkeen ja tarkistuvalon aktivoimisen jälkeen laskee niin alas, että sillä on vaikutusta virtaan, sitten se voi vaikuttaa asiaan. No, tämä tulee testattua jahka saanen PX625-paristoja hommattua. Tärkeintä kuitenkin mielestäni mittauksissa on se, vaikuttaako se valotusmittarin toimintaan vai ei, vai onko kyse vain kauneusvirheestä, kun tarkistusvalo ei syty. PS. Pahoittelut jo valmiiksi ylläpidolle tarpeettomasta myynti-ilmon nostamisesta, ehkä jatkossa PX625-threadissa jatkot?
Juu, otetaanpa esimerkiksi eräs maailman yleisimmistä diodeista 1N4148. Jos sen läpi kulkee 0,1 mA virta, kynnysjännite on n. 500 mV. Jos taas läpi kulkeva virta on > 5 mA on kynnysjännite n. 700 mV ja tämän jälkeen kynnysjännite ei enää kasva, vaikka läpi kulkeva virta kasvaisikin. Ongelma on siis nuo alle 5 mA virrat, koska tällöin kynnysjännite riippuu läpi kulkevasta virrasta. Eli, jos käytettäisiin tuota 1N4148 diodia tuossa paristoadapterissa, niin tällöin esim. 1,5 V jännite laskisi virran ollessa yli 5 mA arvoon 0,8 V joka olisi tuossa kamerajutussa liian vähäinen arvo. Eri diodityypeillä on erilaisia kynnysjännitteitä. Esim. ns. Schottky-diodeilla kynnysjännite voi olla jopa vain luokkaa 200 mV.
EDIT: Pahoittelut jo valmiiksi ylläpidolle ilmon tarpeettomasta nostamisesta. Ehkä jatko PX625-threadissa? Mistä muuten noita PX625:sia vielä löytää? Minulta löytyy alkuperäisiä (NOS) PX625 tehdastekoisia 8 € kpl, vapaasti Vallilassa, Helsinki. PX625 paristoja valmistaa yhä yksi heppu Venäjällä käsityönä. Ovat hyviä, yhden ostin 12 € ja kulut. Sivuillaan myös oikeaa tietoa aiheesta ja miksi elohopeaparistoilla on todellakin puolensa, kannattaa perehtyä: Original Mercury Battery PX625, PX13, EPX625, V625PX, MR09, MR9, Mallory RM-625R for SALE! From Russia
Kuulostaa vähintäänkin epäilyttävälle. Mitenkähän valmistuksessa on otettu huomioon elohopean myrkyllisyys, sekä ympäristöasiat?
Kyllä tuo kamera kiinnostaa, mutta noita vaan on kenties aika monella ennestäänkin. Myös minulla on viimeisen päälle siisti yksilö, jonka aikanaan itse uutena ostin.
Kaikissa paristoissa jännite seilaa jonkin verran sekä kuorman mukaan, että pariston ikääntyessä. Alkaliparistoissa tuo jännitteen vaihtelu on kuitenkin sen verran suurta, että siitä voi olla ongelmia yksinkertaisella diodin sisältävällä adapterilla. Mutta esim. hopeaoksidiparistoilla se on paljon pienempää, ja niitä käytettiinkin vähän uudempien runkojen valotusmittareissa. Esim. Nikkormat FT2:ssa käytetään SR44-patteria. Sitten jos adapterissa on regulaattori, on käytännössä aivan sama, mikä kennon jännite on, kunhan se on isompi kuin 1,35V.
Juu näinhän se on, joskin tuossa tapauksessa suurempi ongelma on tuon diodin aiheuttama jännitehäviö, joka ei ole vakio kun diodin läpi menevä virta on pienempi kuin mitä on speksattu. Tuostahan on hienot mittaukset täällä: PX625 adapterin mittauksia Niinpä, mutta tuohon adapterin tilaan on vaikea saada regulaattoria mahtumaan, varsinkaan n. 200 mV jännite-erolla.
Ei tuon pitäisi olla ongelma, jos diodi on järkevästi valittu. Esim. tuo varmaan hoitaisi homman ihan hyvin alle alle 0,1mA kuormista 20mA tienoille: ST Microelectronics 3296 datasheet pdf Nykyään alkaa olla aika pieniä SMD-regulaattoreita, myös matalille jännite-eroille.
Eihän tuo olekaan ongelma pelkällä valotusmittarilla, mutta kun sytyttää tarkistuslampun, niin virrankulutus kasvaa niin, että jännitelaskun vuoksi tarkistustoiminto katsoo, että patterin jännite on liian matala, eikä lamppu syty. No siitä sitten vaan rakentamaan…
Nostetaan tätä jos jollekin vielä kelpaisi. Korjattiin samalla hintaakin kesän kunniaksi. Aikani kuluksi rakensin kaapista löytyneeseen valosensorilla varustettuun mikrokontrolleriin yksinkertaisen ohjelman valotusaikojen omatoimiseen tarkistukseen. Testasin tuotosta tähän kameraan ja sen perusteella ei nyt ihan hirveän pielessä valotusajat näyttäisi olevan. Valosensoria on luettu 1ms taajuudella ja 1/500 suljinajan luin 500 mikrosekunnin taajuudella. Ei nämä mitään ammattilaisen mittauksia ole, mutta ehkä antavat suuntaa. Alla tulokset ja kuva valosensorin arvoista 1/500 suljinajalla. Suljinaika on laskettu ensisijaisesti siitä kun käyrä on tasainen, joitain mittavirheitä varmaankin on, varsinkin hitaammissa ajoissa. Graafissa Y-akselin arvot ovat valosensorin antamia lukuja ja X-akselia en nopealla näpräämisellä saanut kontrollerin plotteriin. Toki Exceliin saa niin, että X-akselikin näkyy, mutta jos nyt riittää näprääminen tälle päivälle.