Monta aukkoa tarvitaan pitempää aikaa? Tuolla taulukko, jossa myös erilaiset ND-merkintätavat: Neutral-density filter - Wikipedia
2-3 aukon suodin on yleensä riittävä jos pitää esim. täydellä reiällä kuvata kirkkaana päivänä. Riippuu tietty vähän kamerasta ja mikä se objektiivin suurin aukko on. Mutta tummempaa sitten jos pitää kovin pitkiä valotusaikoja saada aikaan.
Mulla on ollut joskus (on vieläkin johonakin kateessa) 2 ja 4 aukon filtterit. 2 aukkoa tuntui vähän liian laimealta, 4 oli sopivampi, mun käyttöön.
Itse olen henkilökuvauksessa havainnut joskus hyödylliseksi ND4, ND8 ja ND16 suotimet, eli kahden, kolmen ja neljän aukon suotimet. Ne vahvemmat on sitten muihin hommiin, mutta niitäkin kai joku harrastaa...
Alle ND8 taitaa olla tarpeeton. Jos ja kun semmoista kaipaa, niin sitten todennäköisesti enemmän kuin pari aukkoa.
Harmaasuotimella yleensä haetaan joko isoa aukkoa kirkkaassa valaistuksessa tai pitempää valotusaikaa liikkuvien kohteitten häivytyksen tai tietynlaisen plastisen virtaavuuden takia. Herkkyyden säätö on tärkeä yhtälössä. Kameran ns perusherkkyyden alapuolella olevat "miinusherkkyydet" kannattaa hyödyntää myös. Esimerkiksi D610 dynamiikka/ISO käyrällä kolme ensimmäistä palleroa. Saadaan laskettua aukolla perusherkkyydestä. Photographic Dynamic Range versus ISO Setting D810 samoin aukolla alemmas eli ISO 64 .> ISO 32. (täh, miksi siinä on 63 ja 31?) Photographic Dynamic Range versus ISO Setting
Kyllä kirkkaana päivänä salamalla kuvatessa lyhyellä DOF:lla joskus kaksikin aukkoa voi olla passeli, ja pitää muistaa, että näitä voi aina yhdistellä. Arvoilla 2, 3 ja 4 aukkoa saa rakennettua tarvittaessa melkein kaiken kahdesta yhdeksään aukkoon... vaikka tosi harvoinhan noita ylipäätään tarvitsee...
Tämä oli tietenkin eniten kannanotto kuvan puolesta ennen teknistä lähestymistapaa. Voi tulla kuitenkin vain marginaalinen heikennys. (Hyvällä säkällä suotimien sivuvaikutus on myös sellainen. Halvimmista säädettävistä useimmin on juttuja jopa susilaaduista.) Nikon D810 fake ISOs Nikon Z6/Z7 Fake ISOs diglloyd blog: Nikon D850: ISO 31 vs ISO 64 and vs D810 ed. Mä en oikein jaksa tuollaisiin esityksiin keskittyä. Kunhan hieman silmäilin. Viimeisestä ei saa paljoa irti koska on maksullinen saitti. Mutta tuo "Z6/Z7 Fake ISOs" on laajempi monisivuinen kokonaisuus. Kolmannessa osassa taidetaan lähestyä jo jotakin käytännön päätelmiäkin. There are a few reasons why you might want to use the fake ISOs:
Mulla myös. Näissä portaattomissa pitää kyllä ottaa huomioon se, että ne on toteutettu kahdella päällekkäisellä polarisaatiosuotimella (lin + circular), jolloin kuvassa näkyy myös polarisaatiosuotimen vaikutus joka muuttuu sen mukana kun suodinta kääntää jos kuvassa on sellaisia komponentteja joihin tuo vaikuttaa. Videohommissa pitää aina vähän testailla miten toimii ja tarvittaessa vaihtaa normiND:n jos tulee ongelmia. Stillissä ei tietty ole niin tarkkaa eri otosten matchaamisessa, niin tuosta ei välttämättä tarvitse välittää.
Ns. Gradual-suotimille, joissa toinen puolisko on kirkas ja toinen puolikas keskiviivasta lähtien asteittain reunaa kohti tummeneva, lienevät nykyisin aika harvinaisia käytössä. Digikuvaanhan voi esim. taivasta tummentaa tietokoneella, ja "sen kauniin, syvän sinisen postikorttitaivaan" saa maisemaan kun vain sopivasti säätää pyöröpolarisaatiolla vaikka taivaan väri olisikin vaalean sininen.
Mulla on Hoyan säädettävä. Soviterenkaita, niin vähän monikäyttöisempi. En kyllä ihan varauksetta ainakaan tuota Hoyaa suosittele. N:n voi unohtaa; harmaakorttia vaatii, jos sävyt edes sinne päin haluaa. Valon suunta myös huomiotava varsinkin tummempana. Pari gradualia myös. Enemmän niistä taitaa olla hyötyä tämän päivän kaltaisilla säillä. Pilvistä, sateista.
Polarisaattoreihin perustuvien ND-suotimien heikkous on tosiaan värien muuntuminen. Harmaakortilla siitä pitkälti selviää, eikä se taida niin suurta olla, että ihan kaikissa tilanteissa haittaisi.
Mihin sitä harmaakorttia tarvitaan? Kellä silmät on, niin katsokoon ja Photarissa (tms) pipetti. Itse käytän väritargenttia vain kuvatessa emännän grafiikan vedoksia ja joissakin kriittisissä arkkitehtuurikohteissa. Kapa
Enpä tiedä, tarvitaanko - ei ole semmoista säädettävää ND-suodinta ollut käytössä. Kuulopuheitten mukaan ne muuttavat värejä jossain määrin. Missä määrin sitten, se on tosiaan toinen juttu. Jossain paikoissa (värilliset seinät tms.) sekalaisessa valaistuksessa (ikkunavalo + sisällä valaisimet) värimaailma voi olla ainakin minun silmilleni semmoinen, ettei siitä ns. pirukaan ota selvää. Ja, mihis sitä fotarin pipettiä sojottaa, jos ei minkäänlaista neutraalia kohtaa satu kuva-alalle? Harmaakortti yhteen ruutuun on se helppo juttu. Siitä arvot muihin ruutuihin.