Krittiiki ja vittuilu on kaksi ihan eri asiaa. Asiallista krittiikiä ei netissä saa ja mieli on parempi kun säilyttää kuvat vain omalla kovalevyllä
Toki, hoituuhan se homma niinkin. Vieläkin helpompaa on (kuten edellä mainittiin) olla kokonaan postaamatta. No, toki ongelma taitaa koskea vain henkilökuvia; esim. lammen jäätyminen ei kai ole aiheuttanut posttraumaattista stressiä katsojille siinä määrin kuin joku ns. tyttökuva.
Toisaalta kun joku vaivautuu kritiikkiäö antamaan, niin siihen voi suhtautua rakentavasti, vaikka olisi kovaakin.. Aika harvoin taitavasti kuvatuille kuville, joissa on huomioitu laajemmin valokuvaa ja sen viestiä, tulee negatiivista kommenttia, vaikka genre olisi mikä. Kommentit voi sivuuttaa, jos niistä ei pidä, tai niitä voi miettiä siltä osin, olisiko niissä ehkä jotain perää. kuvan näkeminen ne kirvoitti.. Kommenttien kirjoittaminen, niin kriittisten, kun vähemmän kriittisten, varsinkaan jos vähänkään avaa mistä ei pidä tai pitää on ihan työläs prosessi, jota kannattaa arvostaa kun sellaisen vaivan joku näkee. Kuva on ainakin puhuttanut ja saanut vaikutusta aikaan, vaikka kritiikki sinällään ei miellyttäisikään. Aikanaan (ainakin kymmenen kertaa aiemminkin) lopetin kommentoinnin, koska edes hyvin huolellista analyysiä ja erityisen varoen kirjoitettuja huomiota ei siedetty, ihmiset kaipaavat vain kehuja. Joten annanpa olla taas seuravaan kertaan.. oma vika, parempi olla sanomatta yhtään mitään. Joka kommentti on myös muiden silmille ja joku muu voi todella katsoa kuvaa avoimin silmin, kommenttien jälkeen jopa uudestaan ja ehkä nähdä/oppia jotakin, saada siitä iloa valokuvaajana. Enkä tarkoita, että kommentoinnin perusteella pitäisi muuttaa mitään, vaan ehkä sitä, että miten kuva vaikutti ja kuinka joku koki kuvan katselun ja viestin. Joukossa on pääsääntöisesti myös perusteluja, miksi jokin koettiin jotenkin, vaikka kuvan postaaja ei asiasta pitäisikään, joku muu voi analyysistä tai kommentista olla hyvilläänkin.. Esim. Saken kommentti tuon erään tyttökuvan suhteen, että harmaakorttia olisi hyvä käyttää, on asia, jota olen itse käyttänyt aivan liian vähän. Pirun hyvä neuvo, koska pääsääntöisesti ei ole niin kiire, ettei vallitsevan valon sävyä ehtisi siten selvittää ja kuva kyllä paranee yleensä kun värit vaikuttavat "oikeammilta".
Omalla seinällä, vai miten sitä omaa sivua sanotaan, on tietenkin täydet moderaattorin oikeudet. Ryhmiin on luonnollisempi verrata, mutta aina voi perustaa oman ryhmän ja pitää itsellään kaikki oikeudet!
Kaikenlaista on tullut miettittyä - niinäkin vuosina kuin oli täältä täysin poissa ja kuulin toistuvasti kuinka taantunut ja tyhjentynyt palsta oli. On ehkä houkuttelevaa, nykyajan muodin mukaisesti, personoida jonkin yksilön syyksi tämmöisetkin. Tosin se on myös epäreilua ja epätotta. Myönnän toki etten osaa kirjoittaa söpösti imarrellen ja enkä etsi täältä mitään eläkeiän ystäviä. Olen ihan varmasti epämiellyttävä Mitä itse olen keskustellut monien nuorempien kuvaajien kanssa niin kaipaisivat tämmöiseltä foorumeilta enemmänkin suoraa puhetta, rentoutta ja dynaamista nykyhetkessä elämistä. Kehitystä. Laajemmilti en ole voinut siis kerhoanne pilata vaan siihen on, muiden kertoman mukaan, lähinnä syynä elämättömyys, dynaamisen ja rehellisen keskustelun puute sekä sisäänpäin lämpiävä kuppikuntainen tunkkaisuus. Tuo taantuneisuus ei voi liittyä tällaisiin hirviöihin kuin mitä itse olen kun en ole ollut sen tapahtuessa edes paikalla. Jotkin yksittäiset tapaloukkaantujat ovat asia erikseen ja heidän taktiikkansa kuuluu usein vastaavissa nettikerhoissa se että näyttävästi otetaan itseensä ja pienen kaveripiirin avulla lähes kiristetään epämiellyttävät henkilöt ulos omaksi koetusta piiristä. Sellainen tappaa nettifoorumin ja tekee siitä muutaman harvan leikkikentän. Jos sitä kaivataan niin se on lähes saavutettu. Mutta kiitos syyllistävästä osoittelusta - se on kovin tuttua täältä. Itselläni ei ole mitään hampaankolossa ketään kohtaan. Voin pysyä poissa, oma-aloitteisesti, pilaamasta onnellista herraklubianne. En tarvitse tätä. Pitäkää "hauskaa" - E
No no. Eipäs nyt uhriuduta. Niinkuin ylläpito edellä huomautti, kannattaa lukea se oma postaus ennen lähettämistä, ja siltäkin kannalta, että miettii, miltä se muitten silmissä näyttää. Ainakaan minulla ei, eikä varmaankaan monella muullakaan, ole minkäänlaista tarvetta syrjiä ketään - jos ei seura miellytä, osaan itsekin mennä muualle. Yksinkertaista. Sen verran voinen kuitenkin kohteliaasti pyytää, että hiukan arvioit itse omia viestejäsi.
"No no"... En mitään "uhriudu" enkä liioin aio tahriutuakaan - vastasin vain suoraan kysymykseesi mutta en enää jaksa uusiin vastata. Ei mitään motivaatiota sumplia loputtomiin kalmanhajuisen, ennen ihan kivan, valokuvausfoorumin jäänteillä. Voisi varmaan tuonelaan saakka jaaritella siitä mikä ja kuka on "syyllinen" tai kenestä väännetään sellainen. Itseäni, kuvantekijänä, kiinnostaa kuvat - ei internetin amatöörijuonittelijoiden netti-itkut. Edit: Kytkin ylös ja vapauteen!!! XD Heippa ja iloisia aikoja sinullekin. Ilman mitään kaunaa ja vilpittömästi. - E
Noinko koville se otti? Ei enää kommentteja sinun kuviisi. Olisi jäänyt tuokin ilman kommenttia jos olisi mitenkään arvannut että noin huolestuttavan voimakkaasti reagoidaan. Ei ehkä voi vapaalla nettifoorumilla kiukutella minkälainen "sivistystaso" oikeuttaisi esittämään näkemyksiä kuvista. Kaikilla on oikeus ilmaista mielipiteensä? Myöskään muutaman opinahjon luettelointi täällä ei tee kenestäkään yhtään oppineempaa kuin oikeasti on. Vaikkapa ns. taiteellisesta lahjakkuudesta/lahjattomuudesta puhumattakaan. Eihän tullut itsekään mitään kaunokirjallista ylistystä kuvaasi kirjoitettua mutta ennenkokematonta on tuo hurja reaktio jonka aikaan sai täysin oikeutetut huomiot. Omasta mielestä epäoikeutetutkin on syytä kestää kun kerran esittää julki tekemisiään. Ainakin niistä mariseminen on turhaa? Yritä päästä epäonnistumisesi yli. Edit: Mutta sellainen "ruma kielenkäyttö" voisi jäädä pois. Pitäisi sanoa asiat nätisti. Pahoittelut kun ei ollut kivaa palautetta. Pitää ottaa erityisherkkyys huomioon. Heihei.
Kuva-analyysi on yksi juttu, ja tekninen suoritustaso toinen. Näillä foorumeilla aika harvoin paneudutaan siihen kuvan sisällön tarkasteluun - liian harvoin, mutta ymmärrettävästi. Sisällöllisen ilmaisun suhteenhan po. kuva on varsin mallikelpoinen, eikä sitä toteutusta tainnut kukaan suuremmin kritisoidakaan. Kaikki edellä lainatut ilmaukset ovat tietysti sellaisia, jotka eivät tolkun keskusteluun kuulu. Selviä ylilyöntejä. (Kuten ennenkin on ollut puhetta, on hyvä lisäksi muistaa, että kuvaajan lisäksi toteutuksessa on mukana mallikin, ja epäkohteliaisuus aiheuttaa vain pahaa mieltä kaikille viemättä mitään asiaa eteenpäin.) Teknisestihän kuva on surkea, ja käyttökuvakoulutuksen harjoitustehtävänä kouluttajan kommentti olisi ollut tyly: "Menee taiteen puolelle. Uusiksi."
Ihan kaikki taidekoulun käyneetkään eivät ole niin erityisen eteviä tuossa kuvallisen ilmaisun kontekstissa. Olin joskus sotien jälkeen valtakunnallisessa apurahatoimikunnassa, ja muutama lopputyön tuen hakemus on jäänyt mieleen. Yksi kehityskertomuksen idea oli sellainen, että hakija ajeli karvat kainalostaan. Sitten kerran päivässä kuukauden ajan hän otti kuvan kainalosta. Siten 30 kuvan sarjan katsoja saattoi saada selkeän kuvan karvoitusen kehitysvaiheista posliinista täyteen tuuheuteen. Rahaa olisi tarvittu aika paljon, vaikka kuvausmatkoja ei suunnitelmassa ollutkaan, mutta toki kuvat oli tarkoitus esittää metrisinä diasec-vedoksina. Ei ollut mennyt pitkä koulutus hukkaan, ei noin hienoa ideaa keksi ihan harrastajapohjalta.
Ei nykyään arvosteta kyllin klassista peruskoulutusta taiteessa. Siitä olisi lähdettävä. Melkein useimmat nykytaiteilijat olisi naurettu pihalle aikoinaan jo varsin aikaisin alan piiristä. Eikä kenestäkään pelkällä koulutuksella taiteilijaa edes voi tehdä. Somekuvaajan ehkä kyllä... Mutta ikävä että mielipahaa nyt tuli karkeista sanoista ja rumasta ilmaisusta. Herkkyyttä kun havaittavissa muuallakin kuin taiteilijoissa... Pitäisi kannustaa myös kaikenlaisia innokkaita ite-tekijöitä antaen palaute suloisesti ja pehmeästi? Olisi kaikilla sitten kivaa.
Herkkyyttä on kaikissa kansanryhmissä. Mees esim. ensi perjantaina 24:30 jollekin Itä-Helsingin snagarille ja esitä jonottajille muutamia täällä kirjoittamiesi kommenttien parhaita paloja. (Ota varmuudeksi sidetarpeita mukaan.)
Kantaopään kautta... Tienasin ekan autoni ostoon tarvittavat rahat yövartijana asematunnelissa. Silloin kun se vielä oli maineensa kukkuloilla, Alkot ja kaikki (Olin silloin aika paljon nuorempi ja iskukykyisempi niin töissä kuin kapakassakin.)