Tervetuloa kameralaukkuun!

Pääset mukaan keskusteluihin rekisteröitymällä.
Register Now
  1. Tämä sivusto käyttää evästeitä. Jatkamalla tämän sivustoa käyttöä, hyväksyt evästeidemme käytön. Lue lisää.

Hyvä kuva!

Keskustelu osiossa 'Yleistä keskustelua' , aloittajana JPu, 30 Syyskuu 2019.

  1. JPu

    JPu Well-Known Member

    5 394
    177
    63
    Jotenkin ihmetyttää, että millä krittereillä kuvasta tulee hyvä. Ymmärtäisin kyllä että kiva sisältö tai siis aihe kuvassa, mutta kehumaan kuvaa, joka on kallellaan ja puhkipoltettu..?

    Muutin kuvan linkiksi, vaikka kuvan kommentointi ei avamaatta näy. Taitaa olla julkinen osoite, joten pitäisi näkyä vaikka ei FB:ssä jäsen olisikaan..
     
  2. keegan

    keegan Well-Known Member

    8 116
    1 176
    113
    Käyttääkseni nykykieltä, kuvan kuluttajia on monenlaisia kuten myös kuvan tuottajia. Postmodernina yksilöllisyyden ja monimuotoisuuden aikana valokuviin tai valokuvaukseen "vakavasti" suhtautuvien on täysin turha ihmetellä sitä, että kaikki eivät tuomitse puhkipalamista tai vinoutta. Valokuva on nykyään käytännössä ilmainen kulutushyödyke joka on vielä kuluttajan itsensä vaivatta ja nopeasti tuotettavissa ja ennen kaikkea vaivattomasti ja nopeasti korvattavissa. Ei sellaisella ole suurtakaan arvoa tai merkitystä eikä sellaiselle aseteta suuria (ainakaan yleistettävissä olevia) vaatimuksia. Vaikka vetoaisimme millaisiin estetiikan tai psykologian teorioihin tahansa, niin todellisuudessa kuvan hyvyys on katsojan silmissä. Toki luultavasti aika harva pitäisi hyvänä kuvaa josta ei erota mitään kohdetta, joka on täyttä sekasotkua ilman mitään tajuttavaa aihetta, mutta joku kuitenkin pitäisi sitä hyvänä ja hänelle olisi aivan turha väittää vastaan.
    EDIT Sopii katsoa esimerkiksi flickrissä huomattavan paljon suosiota saaneita kuvia ja miettiä missä määrin ne ovat perinteisen kaanonin mukaan hyviä kuvia.
     
    Viimeksi muokattu: 30 Syyskuu 2019
    mlphotic ja Seppo R tykkäävät tästä.
  3. PKivireki

    PKivireki Active Member

    722
    31
    28
    ^Reseptioestetiikka voi johtaa aikamoiseen nihilismiin. Amerikkalainen pragmatismi lähtee tuosta määritelmästä, että jos ihmiset ovat sitä mieltä, että se on hyvää ja he kokevat sen että se on hyvää, niin se on hyvää.*

    Sinänsä totta, taidehan on joukko sosiaalisia konventioita. Mutta on hullunkurista väittää, ettei ammatti- tai elämänkokemuksella tai lahjakkuudella olisi merkitystä musiikin tai valokuvan arvottamisessa. Sylvester Stallonen tähdittämä Rambo III - Taistelija on katsottu elokuva ja monet amerikkalaiset tai teini-ikäiset keskenkasvuiset pojat pitävät sitä hyvänä, elleivät erinomaisena elokuvana.

    [​IMG]

    Miksei Rambo III:sta sitten pidetä yleisesti ottaen hyvänä elokuvana? Kelvannee syyksi, että ammatti- tai elämänkokemuksella tai lahjakkuudella varustetut valveutuneet elokuvaa taidemuotona tuntevat ihmiset eivät pidä epärealistista, ihmisvihamielistä (Rampo surmaa elokuvassa 254 vihollistaan ja saa itse vain pintanaarmuja) ja tökeröllä juonella varustettua elokuvaa missään arvossa.

    Amerikkalainen pragmatismi on väärässä: kaikki mistä ihmiset pitävät, ei ole hyvää.

    *Pragmatistit korostavat toiminnallista ja arvosidonnaista kuvaa ihmisestä todellisuuteen monenlaisten käytäntöjen kautta kiinnittyvänä olentona, joka älyllisen ongelmanratkaisutoimintansa avulla pyrkii toteuttamaan erilaisia inhimillisiä pyrkimyksiään ja siten selviytymään ongelmallisista tilanteistaan. Filosofiset käsitteet ja ongelmat nähdään pragmatismissa kiinteästi käytäntöön kietoutuvina, ”käytäntöpitoisina”. Ihmiset toimivat monenlaisten käytännöllisten näkökohtien ja tavoitteiden ohjaamina, ja nämä tavoitteet säätelevät sitä, millaisina todellisuus ihmisille hahmottuu.

     
  4. PKivireki

    PKivireki Active Member

    722
    31
    28
    Niin ja tuohon JPu:n linkittämään kuvaan. Henkilö, jolle kuvan paikka on tuttu ja herättää myönteisiä mielikuvia tai muistoja nuoruutensa lempilammesta, voi hyvinkin pitää kuvaa hyvänä. Sinä ja minä ja muut forumilaiset olemme niitä ammatti- tai elämänkokemuksella tai lahjakkuudella varustetuttuja kriitikkoja: me emme teknisesti kehnolaatuisesta ja sisällöltään banaalista ja kaikin tavoin latteasta syyskuvasta innostu yhtään. Kiusaantuneena hymähdämme, mokomat ilonpilaajat!
     
  5. keegan

    keegan Well-Known Member

    8 116
    1 176
    113
    Elokuvan, musiikin tai valokuvan kokeminen / vastaanottaminen / kuluttaminen on voimakkaasti kokemuksellista. Toki siihen voi liittyä yhteisöllisyyden kokemuksia, mutta sekin lienee pohjimmiltaan kokemuksellista. Tuolle hyvän / huonon kokemukselle, olivat sen perusteet mitkä tahansa, ei elämää kokenut, valveutunut, lahjakas katsoja luultavasti voi tehdä paljoakaan. Ajattelen tilannetta toisinpäin: jos pakottaisin itseni pitämään hyvänä / tai huonona sitä, minkä valveutunut kriitikko sanoo olevan hyvää / huonoa, ei sillä elokuvalla, musiikilla tai valokuvalla olisi minulle enää juuri mitään merkitystä. Silloinhan sitä elokuvaa tai valokuvaa en kokisi minä, vaan se kriitikko jota uskon. Tuollainen teoreettinen suhtautuminen elokuvaan, musiikkiin tai jopa valokuvaan latistaa sen aika tavalla. Mitä mieltä minun olisi kokea valokuva kriitikon silmin? Tai yleensä kenenkään toisen silmin? Jos siinä ei ole mieltä, palaamme kokemuksellisuuden ensisijaisuuteen.
     
  6. PKivireki

    PKivireki Active Member

    722
    31
    28
    ^No saathan sinä tykätä huonostakin!

    Seuraava lause on epätosi: minä pidän Rambo III -elokuvasta, sen on siis oltava hyvä elokuva.

    Ei ole.
     
    keegan tykkää tästä.
  7. Vinski

    Vinski Well-Known Member

    4 157
    335
    83
    Minusta esimerkin valokuva on laitettu outoon kontekstiin. Jos kohta korjattavaakin, niin minusta siinä on riittävästi valokuvallisia ansioita ansaitakseen kehunsa.
     
    Mirrored tykkää tästä.
  8. keegan

    keegan Well-Known Member

    8 116
    1 176
    113
    Varmaankin on epätosi:) Tarkoitan juuri tuon pitämisen ja hyvä / huonon välistä eroa. Toki vaikkapa nyt jostakin taidemuodosta "saa enemmän irti" jos tuntee alan teoriaa ja historiaa, noin esimerkiksi. Mutta onko se jotenkin parempi tai oikeampi tapa lähestyä taidetta (elokuvaa musiikkia) kuin puhdas valistumaton, tietämätön "fiilistely" (tai estetiikkaramboilu:))? En ymmärrä miten se olisi parempi tai oikeampi, toisenlainen kylläkin. Ramboista en henkilökohtaisesti osaa sanoa, en ole nähnyt:) Mutta toinen esimerkki, on pari klassisen musiikin arvostettua ja hyvin tunnettua säveltäjää, joita en suostu vapaaehtoisesti kuuntelemaan. En kuitenkaan kuvittele, että he olisivat huonoja säveltäjiä. En vain itse pidä heidän musiikistaan. Joku muu sitten taas pitää heidän musiikistaan, mutta minä nyt kuitenkin kuuntelen omilla korvillani.
     
  9. PKivireki

    PKivireki Active Member

    722
    31
    28
    ^ Valistuneen henkilö ja kriitikon ja diletantin fiilistelijä ero on siinä, että valistuneen henkilö ja kriitikon velvollisuus on yrittää ymmärtää.
    Fiilistelijä voi todeta emmätajuu emmä tykkää ja siirtyä seuraavan teoksen äärelle.

    Multa on välillä joku nuori Wertteri kärsimyksineen kysynyt mielipidettä kuviinsa. Kiintoisampaa kun banaalit alasti rannalla huutamiskuvat tms. on yleensä ollut jutella henkilön maailmankuvasta ja -tuskasta.
     
    mlphotic ja keegan tykkäävät tästä.
  10. keegan

    keegan Well-Known Member

    8 116
    1 176
    113
    Siinähän se ero on. Mutta jos fiilisteljä on tyytyväinen, niin millä auktoriteetilla hänelle sanotaan että hän on tyytyväinen väärin perustein? Jos hänelle riittää emmätajuu, niin sitten riittää. Eikö halun johonkin muuhun kuin emmätajuuhun pitäisi kummuta ihmisestä itsestään, ei auktoriteetin piiskasta?
    EDIT Opettajilla tietysti on velvollisuus opettaa, ja jos kysytään mielipidettä tai neuvoa niin silloin tietysti vastataan rehellisesti. Mutta muutoin, jos joku tulee onnelliseksi vaikka suomalaisen popmusiikin kuuntelusta, niin siitä vaan:) Kunhan ei pakota minua kuuntelemaan.
     
    PKivireki tykkää tästä.
  11. SakkeM

    SakkeM Well-Known Member

    22 323
    2 992
    113
    Valokuva voi olla "hyvä kuva" monella tavalla. Monella muullakin tavalla kuin olemalla horisontti suorassa ja oikein valotettu.

    Valokuvan välittämä viesti; tärkeimmät ja arvokkaimmat kuva ovat usein sellaisia, joitten sisältö kertoo jotain. Nuoruusmuistoista, entisistä heiloista, edesmenneistä ihmisistä, paikoista joissa joskus käytiin, paikoista joissa suunnitellaan käytävän jne. jne.
    Kertova sisältö tekee kuvasta hyvän, tietysti vain niille ihmisille, joille se sisältö on merkityksellistä.

    Kuvan viestimä, välittämä tai aiheuttama tunnetila: olisinpa tuolla, olisinpa hänen kanssaan, onpa hieno paikka katsella, kiva etten joudu olemaan tuolla jne. jne.

    Capan kuvat Normandian maihinnoususta tai vaikkapa Cartier-Bressonin koko tuotanto: teknisesti täyttä kuraa kaikki, mikään ei täyttäisi kameraseuran kuukausikilpailun "hyvän kuvan" kriteerejä. Kuitenkin ne ovat valokuvauksen historiassa hyvin merkittävässä asemassa. Vastaavia esimerkkejä keksinee kukin lisää.

    Puheena oleva kuva on kohderyhmälleen - kuvaajan tuttavapiiri - selvästikin merkityksellinen. Tuttu paikka, ruska-aika, hyvä sää. Kuva välittää sisältönsä ohella informaatiota, joka nostaa esille katsojan omia muistikuvia ja tuntemuksia vastaavasta tilanteesta.
     
    mlphotic ja PKivireki tykkäävät tästä.
  12. PKivireki

    PKivireki Active Member

    722
    31
    28
    ^Tämä kuva on kantamansa merkityssisällön vuoksi kammottavan hyvä kuva:

    [​IMG]
     
  13. SakkeM

    SakkeM Well-Known Member

    22 323
    2 992
    113
    Suomalainen sanonta ilmaisee saman asian yksinkertaisemmin:
    "Miljoona kärpästä ei voi olla väärässä: kyllä paska on hyvää!"
     
    PKivireki tykkää tästä.
  14. JPu

    JPu Well-Known Member

    5 394
    177
    63
    Olen 100% samaa mieltä, en vain noista syistä olisi vaivautunut koko keskustelua aukaisemaan, kuva on aina muutakin, jos on.

    Mutta kun paikka on itsellenikin tuttu, niin siksi tuo hyväksi kehuminen ei tuntunut kuvaan sopivalta vaihtoehdolta. Maisemassa on potentilaalia ja jos kuvaa ei olisi otettu niin suppeasti, ilman kiinnostavaa muuta elementtiä jäi se itselle tyhjäksi. Minusta kyseinen kuva on varsin tylsä. Noilta jalansijoiltakin, olisi saanut paremman, sillä lampi on varsin kaunis oikeasti ja laajempi rajaus on paikassa mahdollinen. Olisi jopa voinyt yrittää keksiä jotain kiinnostaavaa enemmän kohteeksi, kuin kapea suikale ko. paikasta. Tai sitten olisi kuvannut vielä kapeammin jonkin korostettavan asian, esim syksyn värejä korostaakseen.

    Mutta juu, tämä julkaisu, koska olen ennenkin ihmetellyt kuvia joita ihmiset kehuu hyväksi, vaikka puhuvatkin aiheesta.
     
  15. SakkeM

    SakkeM Well-Known Member

    22 323
    2 992
    113
    No, eipä tarvitse kuin mennä johonkin galleriaan katsomaan valokuvataiteilijoitten näyttelyä, niin sama ihmetys kummastus valtaa mielen... :) :) :)
     
    JPu tykkää tästä.
  16. Mirrored

    Mirrored Well-Known Member

    23 766
    748
    113
    Siinä on kaikki kivasti vinksin vonksin, mutta kameran vinous menee ehkä yli. Maalaukselliset sävyt ja valo. Sommitelmakin varsin vahva. Asioita jotka helposti voi kuvitella oikeaoppisen teknisen kuvaajan paskovan mitäänsanomattomaksi.

    Sanonpa siis: Hyvä kuva, kun sitä ei kukaan ollut siellä keskustelussa vielä sanonut.
     
  17. PKivireki

    PKivireki Active Member

    722
    31
    28
    ..jatkan vielä teorialla: minä tykkää amerikkalaisen taidefilosofi Arthur Coleman Danton kirjoituksista ja "Taidemaailma"-teoriasta, jonka hän esittää samannimisessä teoksessaan "The Artworld". Lukekaas ihmeessä, kun on vielä kauniisti kirjoitettu.

    Lyhyesti luonnonsuolessa; Taidemaailmalla (isolla) on Danton mukaan oma kielensä: ”Ei ole olemassa taidetta ilman niitä, jotka puhuvat taidemaailman kieltä.” Näistä kielentaitajista hän käyttää nimitystä "gatekeepers", portinvartijat.

    Niitä olemme me, jotka asioista puhumme ja termejä ja arvostuksia luomme. Pätee niin patavanhoilliseen oopperaan kuin anarkofeministiseen punkkiin. Kukahan olikaan se raukkaparka sopraano, jonka ääntä sittemmin itsemurhan tehnyt portinvartija Seppo Heikinheimo luonnehti sanoilla: "Tämän naislaulajattaren ääni oli kuin perskarva - yhtä ohut ja epäpuhdas".
     
    Viimeksi muokattu: 30 Syyskuu 2019
    Mirrored tykkää tästä.
  18. Pan

    Pan Well-Known Member

    2 593
    1 303
    113
    Mutta mun mielestä ei yllä teokseksi.
     
  19. Mirrored

    Mirrored Well-Known Member

    23 766
    748
    113
    Ah eikö edes tuolleen esillenostettuna aloituksen viestissä höystettynä FB:n palkein ja muine lisukkeineen, irti Riihimäki-ryhmästä? Minä ajattelin kuinka vahvaa luonnonkuvausta, otin jopa P.H. Emersonin kirjan esiin ja mietin etten siinäkään mitään teknisiä puutteita moiti. Päinvastoin ne korostavat luonnon kauneutta.
     
  20. SakkeM

    SakkeM Well-Known Member

    22 323
    2 992
    113
    Sanoisinpa, että höpsis.

    Tuossa nyt sekaantuvat asiat; taiteesta puhuminen, selittäminen, arvostelu, kritiikki, opettaminen, historioitseminen yms. loiskiehunta itse asian ympärillä on yksi juttu.

    Taiteen tekeminen. on taas sitten eri juttu.

    "Ne on eri miehet, jotka ruumiita tekee, ja jotka niitä pesee."
    (Vanha pohjalainen sanonta, vaihteeksi.)

    Samaan tapaan eri porukka taidettakin tekee ja sitä selittää. Taidetta kyllä on vallan hyvin ilman sen selittelyäkin, vaikka tietysti taiteilijoiden toimeentulo edellyttää toimivia markkinoita, joka taas nykymaailmassa edellyttää julkisuutta. Taitaa lainatun lausuman lähtökohta olla siinä, että kirjoittaja pitää itseään tärkeänä, luultavasti melko katteettomasti.