Jazzmaster. Lainaus Premierguitar.comista "Rebecca: I have a little stable of guitars that I’m constantly expanding. My main guitar, and actually the first guitar I ever bought, is my seafoam green Jazzmaster. I got that because we were playing with Elvis Costello, and that was his main guitar and I just thought it was so badass."
No varmaan tietää pääasiallisen kitaransa, mutta kuvassa ei ole Jazzmaster. Eikä (alkuperäinen) Stratocaster kolmella yksikelaisella mikillä. No tulihan kommentoitua. Ihan hyvinhän se stratoksi kuitenkin tunnistettiin verraten.
Joo meni pahasti sivuraiteille sekä kehää kiertämään. Miksei fat strat kelpaa... Tuplakelalla lihavampi saundi.
Fat strat kelpaa kyllä, tuollaista tuplakelaa en vaan ollut ennen stratossa nähnyt, mutta poika se meidän perheen kitaristi onkin, en minä Eli pysyn kannassani että modattu tuo tupla...
Kitaroista en tiedä yhtään mitään, mutta kuvahausta on kokemusta. Aivan selvä Stratocaster, jos ei, niin hienosti tehty 1:1 replica.
Ei ole ihan uusinta tuotantoa, voi olla relikoitu. Stratohan tuo ilman muuta on, pelkästään pleksiä vaihtamalla ei mikkiä vanhaan stratoon vaihdeta, koska bodyssa on vain yksikelaiselle paikka. Stratoja on lukuisia malleja tolla kaksikelaisella takamikillä. Mä en noista pidä. Sopii johonkin hevimusiikkiin, mutta juurevampaa on soittaa yksikelaisella takamikillä. Se kimittää niin kivasti, että ottaa kuulijoita korviin. Se on vaikuttavaa. Edit: tai onhan joku voinut kovertaa bodya sen verran, että siihen mahtuu kaksikelainen. Jotkut uskoo noihin vanhoihin bodyihin, mä en. Mikit ratkaisee suurimman osan koko jutusta. Heikennetty alnico 5 on mun mieleen. Sopivan raju ja silti perinteinen. Mulla on onkin Nevalaisen stratomikit ja suomalainen vahvistin. Siitä ei soundi parane.
Kirjoitin näkemättä vastaustasi enkä muuttanut kirjoittamaani nähtyäni sen koska en nähnyt ristiriitaa siihen! Sillä fat strat on minusta sama kuin näin muunneltu strato. Tämä oli syynä ensimmäiseen kommenttiini. Se on niin ratkaisevaa että myös kun vain sanotaan Stratocaster, kukaan ei ajattelekaan muuta kuin alkuperäistä tyyppiä äänikuvineen. Muunnokset kaipaavat lisämääreen.
Kerrassaan hieno. En tiedä voiko tässä yhteydessä puhua sommittelusta, mutta pää, kädet ja kitara muodostavat upean kokonaisuuden / hahmon.
Tavallaan ihan kohtuullisen kivakin kuva. Polvi - tosiaan - pois vilkkumasta reunasta. En myöskään pidä tuosta hymystä (*mitä helv...?*). Mutta tyypillistä saivartelijoiden kansakunnalle on suorastaan vähä-älyinen polemiikki siitä, mikä kitara on kyseessä. Tuollaiset tekniset sivuseikat ovat joillekin tärkeämpiä kuin kuvalliset ansiot? Jotkut dorgat taas sortuvat arvostelemaan muiden kommentteja, kuten minä. "En tykkää" ja "tykkään" avarasta välimaastosta...
No, mielipide sen on huonokin mielipide. Enkä nyt - välttämättä - tarkoita edellistä, vaan yleisesti ottaen.
Sorrumme jaaritteluun ja saivarteluun. Meillä on tässä maassa semmoinen taipumus. Johtuu liian pitkistä kesistä?