Filmi tulee usein esille 70-luvun kuvaajien otoksissa, onkohan tämä ollut m/v dia filmi? Onkohan täällä kuvaajia jotka ovat kyseisellä filmillä kuvailleet? Ihan mielenkiinnosta aloin tutkimaan.
Tuttu numero minulle ainakin 80-luvulta. Ehkä Tri-X sekunnin googlauksen perusteella? Safety film tarkoittaa vain sitä ettei se ole niin räjähtävästi palavaa kuin varhaiset nitraattifilmit. Siis "turvallisuusfilmi". Trixin filmipohja on asetaattia. Safety is the state of being "safe" (from French sauf), the condition of being protected from harm or other non-desirable outcomes. ed3 Cellulose acetate film - Wikipedia
Ylipäätään negatiivi- ja positiivifilmeillä ei ole kauheesti eroa. Mikäs nyrkkeilijä siinä on? 70-luvultako? Miten kuvasta on tullut positiivi on monia mahdollisuuksia. Että se olisi suoraan kehitetty positiiviksi, lie vähiten todennäköisin vaihtoehto. Miksei tuo olisi yksinkertaisesti pimiössä tehty pinnakkainen? Leffojen stillitkin valokuvaaja ottaa yleensä aivan erikseen.
TriXiä on ollut safety filminä sekä asetaatti- että polyesteripohjalla. Kantsuu penkoa tuolta maailmalta, niin speksit löytyvät varmasti.
Eikö kinotrixit ole aina asetaattia sentään. Uudemmatkin mitä mulla on ollut, on ainakin olleet. Eli ovat taittuneet poikki sormin ilman saksia.
Muutama havainto Kodak Tri-X -kinofilmin reunakoodeista: – 1960-luvun lopulla Kodak merkitsi Tri-X:n reunakoodeilla KODAK TRI-X PAN FILM / KODAK SAFETY FILM; ensimmäinen filmin yläreunassa, toinen alareunassa. Aikaisemmista merkinnöistä ei ole omakohtaista havaintoa. – 1970-luvun puolivälin aikoihin reunakoodi muuttui nykyiseen muotoon KODAK SAFETY FILM 5063. – Nega-arkistostani löytyy 1980-luvun keskivaiheilta lisäksi reunakoodit KODAK TX 5063 sekä KODAK 5063 TX. Toinen näistä merkinnöistä saattaa liittyä Englannissa valmistettuun Tri-X:ään, huonompi versio amerikkalaisesta, jota tuotiin Suomeen kun amerikkalaista filmiä ei ollut saatavilla. Myös kaikkein surkeinta, ranskalaista versiota, myytiin Suomessa satunnaisesti. Googlaamalla "Kodak Edge Code" saattaa löytyä lisää infoa.
Kuvasin 70-luvun lopun ja 80-luvun alun lähes yksinomaan Kodak Safety Filmiä. Mukava filmi, tykkäsin kovasti. Siis kyseessä on MV-filmi, ilmeisesti Tri-X. Kuten tuossa ylempänä juttua jo olikin. Laitankin tähän yhden kuvan, jonka olen skannannut vuonna 1982 kuvaamaltani Kodak Safety Film -negalta.
Kyllähän tuo "Safety Film" luki monessa muussakin filmissä. On sitä filmiä, jota ei polttolasilla kärytellä. Jotkut täälläkin ovat keväällä poltelleet filmiä. Toki sitä muulloinkin tehtiin, mutta kevään ensimmäiset aurinkoiset päivät olivat varsinkin sitä aikaa. Kapa
Kodak Film Number to Film Type Cross Reference Table Kodak Film Number to Film Type Cross Reference Table — Tom Philo Photography
Kas, nitraattifilmit eivät olekaan tämän muinaisempia: 1948-1952 Kodak conversion period to Safety (tri-acetate) base from nitrate based films. Ehkä sitten elokuvien esityskopioissa on varhaisemmin siirrytty pois siitä tulipalojen seurauksena? Sanomalehteä vaan yms tuli brennarilla kärtsättyä siinä joskus kouluiän kynnyksellä 70-luvun alussa. Palaahan se safety-laatukin ainakin takassa, mutta tarinoitten suorastaan räjähtävää nitraattipohjaa en ole kokenut, kai nähnytkään.
Ei sitä valokuvafilmeissä käytetty aikoihin, asetaattia alettiin käyttää 1909. Elokuvateollisuus sen sijaan ei luopunut nitraattipohjaisista filkoista ennen tuota 50-luvun vaihdetta. Niitä oli vielä paljon jäljellä elokuvatettereissa ainakin 60-luvulla. Jonkun luokkalaisen faija oli elokuvateatterissa töissä, ja poistettuja kopioita pätkittiin koulun takana. Hyvin se paloi, kunnon paukkujakin siitä sai.
Jaa että tää olisikin osin väärä / puutteellinen tieto: 1948-1952 Kodak conversion period to Safety (tri-acetate) base from nitrate based films. Toi tyyppi kertoo saaneensa taulukon Kodakilta. Ehkä lauseen onkin lisännyt sinne loppuun itse.
Meinasin just kysyä, että mikähän "tieto" tuosta taulukosta mahtoi löytyä? Kuten edellä sanoin, elokuvateollisuus siirtyi niihin aikoihin asetaattipohjiin, ja taulukossa taitaa olla koodi niille filkoille. Ei stillkuvapuolella ollut enää aikoihin nitraatteja käytetty. 35 mm filkan valmistus loppui ainakin Amerikoissa 1938. Jossain muualla on tietysti voitu tehdä, ja saattoihan joku pätkiä elokuvafilkkaa kameroihinsa.
Nuo nitraattifilmit luokitellaan Amerikoissa nykyisin räjähdysaineeksi. Suunnilleen samaa tavaraa käytettiin ruutina, ja taidetaan käyttää vieläkin. Ikävää tavaraa, syttyy itsestäänkin. 1978 oli iso tulipalo Eastman Housen arkistossa, 329 elokuvan alkuperäisnegatiivit kärähtivät. Filkka on hankalaa tavaraa sammuttaa, palaa veden allakin. Suomessakin paloi yksi elokuvateatteri, 20 kuollutta. Imatra (elokuvateatteri) – Wikipedia