Baryyttipaperille (tai vastaavalle) signeeraus: Lyijykynähän ei tuollaiseen tartu, ja musta huopatussi on ikävän näköistä. Aikani kummasteltua löysin itseäni tyydyttävän ratkaisun. deARTAMENTIS Dokument Ink ja siihen tehty saman firman tinneri.Muste on täysin mustaa, mutta tinnerillä sitä voi laimentaa. 1 osa mustetta ja 30 osaa tinneriä antoi meikäläistä miellyttävän harmaan jäljen . Ja ei muuta kuin signeeraamaan tussiterän kanssa, täytekynällä, kalligrafiakynällä... Jälki on elävämpi kuin tussilla ja tummuutta voi säädellä mieleisekseen. Pitäisi olla valonkestävää. Tuo tinneri on tarkoitettu ainoastaan kyseiselle musteelle. Löysin tuollaisesta paikasta: www.thewritingdesk.co.uk Kapa
Kyllähän noita harmaita tusseja on. Tarkoitatko tussia vai huopatussia? Huopatussin jälki on tylsä, eikä ne välttämättä ole valonkestäviä (arkistokelpoisia) vaikka niissä monesti lukee permanent. Tuo permanent tarkoittaa, että eivät ole vesiliukoisia. Aidolla musteella/tussilla ja tussiterällä/täytekynällä on jälki paljon elävämpää ja persoonallisempaa. Minulta kesti jonkun aikaa, ennen kuin löysin valonkestävän/arkistokelpoisen musteen, jota pystyi myös laimentamaan ja etsimään mieleisensä harmaasävyn. Tuossa muutama ensikokeilu tussiterällä. Kapa
Niin, ei kai oikein mitkään tussit ole perinteisesti oikeasti arkistokelpoisia. Lähinnähän niissä on ollut vain hiiltä ja arabikumia, jotka kuitenkin hapettuu helposti. Jotain vanhoja tussipiirustuksia tms. kun katselee, niin kellertäviksi, punahtaviksi jne. ne ovat muuttuneet. Voisin kuvitella, että tuossa Kasimirin musteessa on jotain muitakin side-/suoja-aineita. Tinnerikin ilmeisesti jotain terästettyä tai muuta kuin perinteistä selluloosaa siinä. Joku hightech-tuote. Mutta siis. Kiitos vinkistä.
Sekaannusten välttämiseksi on tehtävä ero tussin (tussikynän) ja tussin välillä. Noita drawing ink ja muita ink-johdannaisia nesteitä kutsutaan suomenkielessä myös tusseiksi.
Niin. No. Kieli muuttuu ja rikastuu. Suomen kielessä tussi on tarkoittanut vuosikymmeniä puhekielessä huopakynää. Lähinnä kai mangojen, korutekstauksen ymv. myötä raja on nyt hämärtynyt. Vähän niin kuin on nykyisin tripodi, ei kolmijalka tai tuttavallisemmin jalusta. Mitä väliä, jos asia tulee selväksi? Tässä kai kontekstina oli se miltä näyttää ja kuinka säilyy.
Kontekstiin minäkin tuon kommentin perustin. Sillä se vähän särähti. Nimittäin vuosikymmeniä sitten piirrettiin nimenomaan tussilla säilymään tarkoitettuja karttoja.
Tinnerissäkö selluloosaa??? Ei. Tinnerissä ei ole koskaan ollut mitään selluloosan kaltaista. Jos jonkun pullon kyljessä on sana Cellulose, se viittaa vain maaleihin, joita pullossa aineella voi laimentaa, Ja se aine voi olla tinneriä tai jotain muuta ohenninta (eng. "thinner").
Pakko myöntää, että en muista mitä tinneri koostumukseltaan on. Olen varmaan harhaisesti kuvitellut, että nimenomaan selluloosa on aine, joka siitä jää jäljelle muiden haihtuessa. Mutta hyvä että korjasit.
Sehän ei edes ole täsmällinen tietty aine vaan thinner eli ohenne. Luullakseni usein sekoitus myös. On toki vakiintunut tarkoittamaan tietynlaisia kovempia liuottimia. Esim tärpättiä ei sanota tinneriksi vaikka sitäkin ohenteena käyetään.
Käytin hieman harhaanjohtavasti sanaa tinneri (engl. thinner). Olisi pitänyt käyttää termiä ohenne. Eihän tuo litku oikeasti tinneriä ole. Mitä se sitten oikeasti on, sitä ei pullon kyljessä kerrota. Voidaan käyttää vain tuon mainitun musteen kanssa. Kapa