Joo, kun katselee sellaisia henkilöitä jotka elääkseen kuvaa esim. urheilua tai vaikka lehtitiomituksilla, niin paljon siellä vaan canonia näkee, mistähän syystä? Vastaus, taitaa olla vaan aika koneita ja lasia löytyy vaikka minkämoista, ihan huoppulaatuista ja toki ihan rimpulaakin.
Juuri tuosta eri etäisyyksien väärästä tarkennuksesta johtuen vaihdoin canoniin. En ole yhdesdäkään canonin linssillä kuvatessani huomannut vastaavaa. Nikonin kaikki 5 linssiäni tarkensivat tietyillä etäisyyksillä mihin sattuu. Lisäksi nikonin kahva on tehty pienikätisille, ainakin mulle oli aivan liian pieni.
Se millä joku ammattikuvaaja kuvaa esim Olympialaisissa on 99% kiinni organisaatioiden välisistä liikesuhteista ja sopimuksista. Canonilla on vahva ote markkinoista, mutta löytyy myös niitä medioita joiden kuvaajilla on Nikon. Ja jos tulevaisuutta katsotaan, niin Sony perusti juuri proo-palvelunsa, ehkä yhtään epäile etteivätkö he havittele siivua ammattilaismarkkinoista.
Nikonin kahva??? Ne kahvathan on hiukan erilaisia ihan jokaisessa Nikonissa. On isoa ja pientä. Mutta ymmärrän pointtisi - tämä on merkkikysymys ja Canon on mielestäsi parempi.
Ja yksi jos toinenkin ammattimainen luontokuvaaja on siirtynyt käyttämään Olyn m 1:stä parista aivan perustellusta syystä. Ensinnäkin kameran sarjakuvaus on todella nopea. Toisekseen Olyllä on muutamia huippuluokan pitkän polttovälin linssejä, joiden valovoima sekä optiikan laatu ovat hyvää tasoa, eivätkä ne linssit siitä huolimatta paina kuin synti. Lisäksi kyseiset putket ovat inhimillisesti hinnoiteltuja.
Tuo on perustelu, jolla ei kovin pitkälle pääse. Ensinnäkin täälläkin aika moni kuvaa rahaa vastaan, joten tuo "ammattimainen kuvaaja" ei mahdottomasti hätkähdytä ketään. Toisekseen niin kauan kuin työkäytössä näkee valtaosin Canonia ja Nikonia eivät muutamat kokeilijat nimidroppailussa paljon kevättä tee. Kolmanneksi... tai no, antaa olla noissa...
Minäkin olin alunperin ostamassa Nikonin D 500:aa, joka varmasti on hyvä kamera millä tahansa mittarilla mitattuna. Tulin kuitenkin tolkkuihini kun havahduin siihen, että se kamerahan on melkoinen möhkäle. Tuskinpa sitä olisi tullut kovin paljon kuljetettua mukana hetken mielijohteesta. Kuitenkin valtaosa kuvaamisesta itse on sellaista, että hyvillä ominaisuuksilla ja valovoimaisella optiikalla varustetulla näppäränkokoisella mft kameralla saa riittävän usein käytännössä saman tasoisia kuvia ja videoita. Kuitenkin pienemmän kameran mukana kuljettaminen on paljon helpompaa, laadukkaat objektiivit edullisempia. Lisäksi elektroninen etsin on todella monipuolinen ja tekee kuvan säästämisen helpoksi sekä kennossa oleva viisiakselinen kuvanvakaaja vähentää tärähtäneitä kuvia ja toimii myös video moodissa.
Ollille: Totta kai ammattimaiset luontokuvaajat (kuten esimerkiksi P. Peltomäki) kuvaavat rahaa vastaan, mutta pelkän oman ilonsa vuoksiko ne mainitsemaasi "ammattilaiset" kuvaavat, vai saisivatkohan hekin rahaa jostakin? Toisekseen on se kumma, että tiedän useita ammattimaisia valokuvaamoja (siis studioita), jotka ovat siirtyneet käyttämään mft kalustoa.
Tässä ei perinteisesti ole oikealla valotuksella mitään tekemistä, vaan pointtina on visualisoida näkymä harmaasävymuunnoksen jälkeen. Sen merkitys tietysti vähenee, jos muunnosta ei tee kamerassa tai filmillä, koska kuvankäsittelyohjelmissa voi säätää eri värien painotuksia.
Ihan oikeilla kunnollislla kameroilla kun on kuvannut, niin tuon väitteen valheellisuuden voi jättää omaan arvoonsa. Oikeasti hyviä elektroonisia etsimiä on vain elokuvaamiseen tehdyissä kameroissa ja niillä syväterävyden näkeminen sillä tasolla kuin valokuvaajan kannalta on tärkeää, ei ole yhtä oleellistaa. Kunnollinen 100% optinen etsin sen sijaan on erittäin tärkeä ominaisuus, näkee heti mitä saa.
Paitsi että valotuksen säätö optisen etsimen kautta on yhtä helppoa. Kuin säkki päässä valokuvaaminen. Tässä asiassa minkä tahansa peilittömän kameran kunnollinen elektroninen etsin on paljon parempi
Turhaa kuittaulua kaikki. Homman nimi on vain ja ainoastaan se että valmistajat tekevät sitä mikä tuottaa parhaan taloudellisen tuloksen osakkeen omistajille.
Väitteesi voi olla totta - tai sitten ei. Riippuu täysin siitäminkä teorian kannalta sitä arvioidaan. Realismia lienee sanoa, että kameravalmistajat tekevät parhaansa niistä lähtökohdista jotka kullakin firmalla sattuu olemaan. Vaihtelevien taloudellisten ja teknisten edellytysten lisäksi kameravalmistajien päätöksiin vaikuttaa järjestelmän historia, käyttäjäkunnan oletetut tarpeet ja mieltymykset, brändin ylläpitäminen jne. Mutta jos markkinaosuuttaa jyrkästi menettäneestä Nikonista puhutaan, niin ei kai voida olettaa, että Nikonin nykyinen asema kameramarkkinoilla on ollut firman johdon tietoinen tavoite. 5 vuotta sitten strategioivat varmaan jotain ihan muuta kuin myytyjen kameroiden määrän puolittamista. Silloin meni peilikameroissa vielä lujaa, ja pokkaritkin myi aika hyvin, joten Nikon 1 peilitön asemoitiin sellaiseen markkinarakoon jossa se ei vaikuta olemassa oleviin tuotteisiin. Tuskin kukaan voi väittää, että tämä teknologiamurros on mennyt Nikonilta ns. putkeen vrt. Sony, Canon, Fuji, Olympus, Panasonic jne. Pentaxin jätän tässä yhteydessä mainitsematta
????????????????????????????????????????? Miksi se on kumma? Nyt en taas ymmärrä. Osaatko sanoa, miten valokuvaajat ovat selviytyneet säkki päässä toista sataa vuotta. Ikinä en ole kokenut valotuksen "säätämistä" jotenkin erityisen vaikeaksi asiaksi.
[quote="Olli Knuuttila" post_id=861006 time=1511723659 user_id=17614] Nyt en taas ymmärrä. Osaatko sanoa, miten valokuvaajat ovat selviytyneet säkki päässä toista sataa vuotta. Ikinä en ole kokenut valotuksen "säätämistä" jotenkin erityisen vaikeaksi asiaksi. [/quote] Olykkon argumentointi on hiukan vaikeaselkoista, mutta eikös hän puhu esimerkiksi siitä, että histogrammi näkyy yhden tyypin etsimessä, mutta ei toisenlaisissa. Haluaisinpa tavata sen henkilön joka osaa säätää valotuksen optisen etsimen kautta. Ei tainnut onnistua edes zonettajien yligurulta Ansel Adamsilta. Sensijaan jokainen keskivertokuvaaja osaa tehdä peilittömän kameran etsimessä näkyvän histogrammin kanssa suht optimaalisen ETTR-valotuksen. Ei mitätön hyöty ollenkaan!
Kun hankkii sekä peilillisen että peilittömän rungon, niin voi keskittyä muuhunkin kuin tyhjänpäiväiseen vääntöön tyhjänpäiväisestä asiasta. Vielä kun valitsee ne välineet sopivasti, niin voi käyttää esim. samaa optiikkaa molemmissa rungoissa jne.
Olli ei huomannut piikkiä siinä, kun mainitsin useiden studioiden siirtyneen mft kalustoon. Mft: n kun pitäisi (taas piikki) olla niin huono ettei se kelpaa kellekään vakavasti otettavalle kuvaajalle. Nomad puolestaan huomasi heti mitä tarkoitin kommentilla elektronisesta etsimestä ja valotuksen säädöstä
Nikonin kanssa yhteistyö loppui D100:lla vitkutteluun, oli niin surkee kapistus ja kun merkki vaihtui, niin se oli menoa. Kamera on kuvaamista varten, napit pitää olla paikoillaan ja tukevia, peilittömistä mitä oon kokeillut vain Sony A7 on kelvollinen. Histogrammi etsimessä on vain osa-apu, usein pitää valottaa kompromissia, kun joutuu jotain ylivalottamaan niin on tärkeää nähdä mikä osa kuvasta ylivalottuu. Varoitusmerkkivärit etsimessä on tähän osaratkaisu. Kuukauden aikana mitä Oly mulla oli, kuvasin häitä, hautajaisia, koulu-ja kerhokuvia ja studiomuotokuvia niin jouduin osassa kuvauksia käyttämään Olyn omaa TTL-salamaa minkä valotuksenmittaus ei tuntunut osuvan millään kohdilleen, ja heppoinen pikkunapillinen Olyn "huippusalama" oli todella köppäisen oloinen.....EI JATKOON. Ja varoitusvärit etsimessä ei voi näyttää salamalla valotettua kuvaa niin se on melko hyödytön juttu. Helpotus oli suuri kun vaihdoin ne romut vähän käytettyyn C5 Dmk3:een. Välillä on käynyt mielessä pienemmän peilittömän pikkujärkkärin hankinta, mutta mun kuvausharrastus on niin pientä että ei kannata. C20D ajaa täydellisesti sen tarkoituksen.