Täällä peili on tullut kuiskaavaksi vuosien myötä. Suljinkin. (Nyt D810). Prismaetsin tai yleensäkin optinen etsin on suosikkina. Ei kelvannut EVF, myin pois (A7II). Toisaalta oli muutama syy miksi ei kelvannut ja sen EVF ei yksinään olisi varmaan hylkyyn riittänyt. Sähköisen etuverhon kanssa ei ollut Nikonia äänekkäämpi, ainakaan merkittävästi.
Digijärkkäri on peilillä nyt ja tulevaisuudessa, haluan järkkäriin optisen etsimen. Jos olisi rahaa niin siihen rinnalle digipuolelle kävisi joku Fuji x100-sarjalainen (nykyiset digikiinteäoptiikkaiseni ovat vähemmän kuin ideaalisia).
Mutta eihän siinä mitään vikaa ole. Erinomaisiksi muuttuneet malli mallilta, ääneltäänkin. (Louskutus sanana tässä yhteydessä ehkä on negatiivinen?) Itse en tykkää tuplaäänestä ja tärähdyksestä sulkimissa, joissa se ensin sulkeutuu ja sitten vasta avautuu valotukseen. (Semmonen räksättäjä että ihan pelästyy itsekin. )
Tämä on perinnefoorumi Olen sekakäyttäjä ja myönnän ajattelevani, että peilittömät kirivät vähitellen peilikameroiden ohi. Ei sille mitään voi koska kameravalmistajien tuotekehitysresurssit on nyt valjastettu peilittömien viemiseen eteenpäin. Tuo on realiteetti.
Tällä hetkellä peilillinen, mutta kun evf kamerat hieman vielä paranevat akunkestoon suhteen, niin sitten on vaihto edessä.
Kyllähän se elektroninen etsin on paljon fiksumpi ja kehittyvät vaan koko ajan. Saa keinohorisonttia ja histogrammia sun muuta etsimeen, ja tietysti valotuksen esikatselun.
Olympus E-M1 mk2:lla ottaa vähintään 800-1000 kuvaa per akku. Itseasiassa koskaan en ole kesken kuvauspäivän akkua vaihtanut. Kehuvat että uudet aikaisempaa isommalla akulla varustetut täyskennoiset Sonyt pystyvät samaan. Potrettikuvaajalle peilittömän luulisi olevan aika luonteva valinta. Pomminvarma tarkennus kasvoihin, ja paremmissa kameroissa vieläpä silmään.
Tämä on minullakin toinen tärkeimmistä kriteereistä. Se toinen on, että rungon tulee toimia Nikkor 85/1.4:n kanssa. ;-) nuo kaksi kun runko täyttää alkaa se olla melko lailla käyttökelpoinen, ja noita ei oikeasti ole kuin peilillisiä...
Mulla on peilikamerassa sellainen tarkennuspiste mitä kutsutaan mikroprismaksi ja leikkokuvaksi. Sillä voi sihtailla kuvattavaa kohdetta ihan mihin kohtaan vaan. Kun haluttu kohta on löytynyt, pieni käännös tarkennusrenkaasta ja avot, kuva on valmis tallennettavaksi. Voihan tuon tehdä myös automaatilla mutta käsitarkennus on nopea ja tarkka, kun on valinnut siihin sopivan tähyslasin peilin ja prisman väliin.
Kamerat kehittyvät pikkuhiljaa. Yli 6000 allekirjoitusta jo vetoomuksessa Sonylle. https://www.change.org/p/sony-remove-star-eater-en Sitä ennen voi käyttää tutumpaa tekniikkaa. https://www.lensrentals.com/blog/2016/09/this-is-your-well-our-camera-at-burning-man/
Mulla oli peilitön lokakuu muutama vuosi sitten, sen myytyäni pois ihastuin peilietsimeen. Siinä voi huoletta jättää virrat päälle, hitaalla kuvaajalla pitää olla nopea kamera, sen on herättävä heti tai muuten pinna palaa. Ihastuin myös hyvään peilietsimeen, siitä näkee kuvan vaikka virta ei ole edes päällä, mahtavaa. Muotokuvaajana käytän aika paljon salamavaloa, sitä ei etsimen varoitusvärit pysty ennakkoon varoittelemaan. Kameran ja sen varusteiden pitää olla tukevia, Oly OM-D E-M1 ei sitä ollut, raivostuttavan pieniä huonosti toimivia nappeja joita olis pitänyt vielä kustomoida paremmaksi kun tehtaalla eivät näköjään osaa. Liikaa jätetty loppukäyttäjän tehtäväksi. Mun kuvailut hieman vähentyneet, hieno homma on se että oon päässyt oravanpyörästä pois, objektiivivalikoima ja rungot on niin hyvällä mallilla että saa kaikessa rauhassa kuvailla. Ainut harmi on kun Wi-Fi kortti ei mk3:ssa enää pelaa. Voisin vaihtaa mk4 :een sen takia.