Olen lähdössä 3 viikon matkalle Aasiaan. Olen hankkimassa jotain edullista, mutta laadukasta pokkaria matkakamerakseni. Mielessä ovat olleet tällä hetkellä kaikkien vaihtoehtojen jälkeen Sony RX100 II tai Sony HX90V. Panasonicin kameroita olen myös harkinnut (mm. TZ100), mutta en pitänyt GM1:n käyttöliittymästä, joten käännyin Sonyn puoleen. Lisäksi esim. tuo TZ100 on jo melko hintava. Järkkäriä (edes micro 3/4) en halua mukaani, sillä mukaan lähtee pelkkä rinkka, joten haluan päästä mahdollisimman pienin varustein. Kysymys kuuluukin: onko 28-100mm polttoväli riittävä matkalle? RX100 II tarjoaisi tuon ja lisäksi 1" kennon, f/1.8-4.9 aukon, elikkä siis paremman kuvanlaadun. Tuo HX90V kuitenkin mietityttää, sillä se tarjoaisi peräti 24-750mm polttovälin. Mutta esim. kenno onkin sitten jo 1/2.3" ja valovoimakin tippuu peruspokkarin tasolle. Olisiko tuo zoom matkalla tosiaan sen arvoinen, että joutuu sitten joustamaan laadusta ja valovoimasta? Mitä mieltä olette?
Riippuu aivan siitä millainen kuvaaja olet. Onko tärkeää poimia kaukaa suhteellisen pieniä detaljeja? Haluatko kadun toiselta puolelta kuvan jonka täyttää kokonaan yksi ihminen tai peräti kiinnostavat kasvot? Jos haluat kaukaa detaljeja niin tuskin tuo 28 - 100 riittää. Toisaaalta 750 milliä on aika huikea polttoväli. Miten olet kuvannut tähän asti, millaisia polttovälejä käytät ja miten paljon? Viimeisimmällä omalla matkallani mukanani oli satamillinen, mutta en sitä käyttänyt ollenkaan, polttovälit (siis useammassa kamerassa) vaihtelivat 35 / 42 / 50. Jos olisin valintaasi tekemässä, ottaisin ilman muuta tuon RX100 II:n, mutta joku toinen nimenomaan haluaa ulottua kauas ja irrottaa detaljeja. Niin, mitkä sinun prioriteettisi ovat, sen mukaan kannattaa kai kalustonkin olla.
En ole matkustellut melkein kymmeneen vuoteen kunnolla ja silloin ei ollut oikein järkevää kuvauskalustoa. En siis oikein osaa ennakoida, millaisia tilanteita tulee vastaan ja mitä haluaisin kuvata. Pääasia on kuitenkin, että pääsee kuvaamaan!
Itse saattaisin haluta Sony DSC-RX10 Mark II tai Mark III kameran ihan sillä perusteella että minulla on erittäin hyvät pitkäaikaiset kokemukset Sony R1 mallista. Tää kameratyyppi on ns. bridge pokkarin ja järkkärin välillä eikä ergonomiaa ole uhrattu miniatyyrin villitykseen. Mulla hukkuis varmaan pienempi ja käyttö olis varmasti tuskaa. Pääasia olis mulla siis mieluummin että kuvaaminen sujuu.
Laitteisiin en ota kantaa, kun en pokkareilla kuvaa, mutta varsinaisesti taisitkin kysyä polttovälistä. 28-100 olisi minulle oikein mainiosti riittävä polttovälialue, jo vähän liikaakin laajassa päässä, mutta voi siitäkin olla etua, jos kuvauksesi kovastikin maisemiin painottuu. Muuten sanoisin, että älä ahnehdi turhaa lisäpolttoväliä, jollet ehdottomasti tiedä sitä tarvitsevasi. Panosta kuvien laatuun, siitä on iloa sitten kymmenenkin vuoden (kymmenienkin?) päästä, ihan kaikkea ei ole missään pakko kuvata...
Minulla on kuvailemasi kaltaista reissukameratarvetta palvelut jo 3 vuotta Panasonic LX7, jossa polttoväli on 24-90. Tämä on riittänyt minulle ihan hyvin. Joskus on ollut tilanteita, joissa tuosta laajemman pään hiukan leveämästä kuvakulmasta on ollut etua, mutta se on vain extraa, ja 28:llakin toki pärjäisi. Mikrojärjestelmässä pidän vakiona valovoimaista 24-105/2.8, ja varsin harvoin siinäkään pidempää tarvitsen.
Kiitos mielipiteistä. Tuntuu kyllä, että kaikki (vähääkään valokuvaamisesta tietävät) ovat suositelleet ennemmin tuota 28-100mm kameraa . Ehkäpä siihen nyt sitten päädyn!
Mikäli halajat sisäkuvia tavallisessa kerrostalomiljöössä, niin harkitse nyt vielä 24-millistä kinovastaavuutta. Tuolla polttovälillä menee melkein kaikki sisäkuvat ja -videot.
Komppaan niffeä. Ei ole aivan sattumaa, että järkkäreissä kaikki parhaat normizoomit alkavat 24mm polttovälistä ja ne halvemmat sitten 28 millistä. 70mm vs. 100mm ero on harvoin mullistava. Noin etenkin kun Sony RX100 mk1-2 mallien objektiivi on telepäässä sysipimeä. Jos Sony RX100 on mielessä, niin kannattaisi ehkä ponnistaa mk3-5 malleihin. Silloin paketissa tulee paitsi 24 millistä alkava zoomi, niin huomattavasti lisää valovoimaa, elektorininen etsin ja laadukkaampi jpg (mikä ehkä kiinnostaa jos einaa jakaa suoraan matkakuvia nettiin). Mk4 ja 5 ovat lisäksi huomattavasti edeltäjiään nopeatoimisempia ja siten kivempia käyttää.
Mä lähden ylihuomenna Wieniin. Otan laukkuun objektiivit 28, 58 ja 85. Mitä noilla ei saa kuvattua, saa minun puolestani jäädäkin. Itse asiassa pärjaisin laajassakin päässä kolmevitosella, mutta tuo on kevyempi, kun se on vaan f/1.8. Noi muut on ykspistenelosia. Minun strategiani on satsata laatuun ja omaan kuvaintressiin, lintukuvaukset ja maisemapanoraamat jätän suosiolla muille. Mieti ensin mitä haluat kuvata, sitten paljonko saa maksaa, sitten laitat vähän enemmän rahaa ja ostat laadukkaimman omaan intressiin sopivan. Avain on siinä, että päätä ennen hankkimista miksi ostat. Siihen et saa vastausta täältä. Jos sisäinteriööörien tallentaminen on lähellä sydäntä on varmaan järkevää panostaa laajempaan kuvakulmaan, jos arkipäivän tilanteet, ihmiset ja miljööt kiinnostaa on ratkaisu toinen.
Isompi kenno ja valovoima. Lyhyempi syväterävyys. Joillekin se on myös tärkeää. Esim. Henkilökuvissa.
Mulla on nyt ollut jonkin aikaa ollut käytössä zoomi, joka alkaa 17mm:stä ja näyttää siltä, että kuvaan sisäkuvat poikkeuksetta laajimmalla kuvakulmalla (ja ährään sitten jälkikäsittelyssä seiniä suoriksi). Meinaa mun ulkokuvatkin mennä kokonaan tuolla 17mm polttovälillä. Kuinka paljon objektiivin ominaisuudet (polttoväli sekä muut) ja kennon koko vaikuttaa kuvan vääristymiin? Tämä on otettu kinokoon kennolla ja 23mm polttovälillä. Aitta on vasta valmistumassa ja noi seinät on kyllä suorat (kuva on täysin jälkikäsittelemätön):
Objektiivi piirtää linjat suorina tai vaihtelevan käyrinä ja tämä riippuu täysin objektiivin suunnittelusta. Siksi voidaan sanoa että vääristymät johtuvat täysin objektiivin ominaisuuksista, jos ei oteta lukuun kameran mahdollisesti tekemiä automaattisia objektiivikohtaisia korjauksia. Kennon koko on sivuseikka asiassa ja niin on myös polttoväli ja muut objektiivin yksinkertaiset numeraaliset speksit. Suunnittelusta se riippuu. Tarkennusetäisyys tuo toisinaan variaatiota asiaan ja niin myös osasuurennokset (vrt. kennon koon vaihto), sillä vääristymien kirjot objektiivista toiseen on sangen monimuotoiset kuva-alalla. Esimerkkikuvassasi on verraten suorat linjat noin silmälle, mutta koska olet kuvannut pystysuoraa kohdetta ylöspäin, pystylinjat ns. kaatuvat, minkä näkee myös puunrungoista. Zoomeissa polttovälin vaihtaminen muuttaa yleensä vääristymiä toisenlaisiksi. Tutkimaan vaan miten, jos sitä kysyit. Kaatuviin linjoihin polttovälillä ei ole kuitenkaan ikinä vaikutusta... edit: tai tavallaan onkin, koska useinkin jaajiksella sen helpoiten havaitsee, mutta nää perspektiivistä johtuvat kaatuvat linjat eivät ole vääristymiä. Ei junanraiteiden lähentymistäkään sanota vääristymäksi, ei ainakaan linssivääristymäksi.
Meillä on ollut 7 vuotta canonin s90 pokkari. On ollut luotettava peli. Vieläkin siis toimii ja on käytössä. Siitähän on tullut monta uudempaa mallia. Varmasti löytyy uudempia käytettyinä järkihintaan. Kinovastaavuus polttovälissä 28-105. Kuvanvakain. Hämärässä asetan polttoväkiksi 28 ja käytän jalkatsuumia.
Olemme etääntyneet aika kauas matkakuvauksesta kun tuumimme miten kuvata piha-aittoja On vääristymiä ja vääristymiä. Viimeistään kuvankäsittelyn objektiiviprofiili hävittää tyynyt ja tynnyrit, samoin kuin vinjetinkin - nehän on digikamerassa lopulta vain pikseleitä. Mutta oikaiseeko kuvankäsittely kenollaan olevan aitan pystyyn? Suoristusta voi toki yrittää, mutta melkein väittäisin, että yllä olevan rakennuksen tapauksessa se ei onnistu. Homma kaatuu viimeistään siihen, että kuva on aika tiukasti rajattu jonka vuoksi osa kohteesta rajautuisi ulos kuvasta. Jukkiksen S90 jutusta ja 28mm kuvakulmasta tuli mieleen, että nykyisin on kännyköissäkin kamera.
Mulla ei aikaisemmin ole ollut näin lyhyen polttovälin objektiiveja ja vääristymät on yllättäneet mut. Mä siis opettelen vielä käyttämään 17-40mm zoomia. 40mm tuottaa kuvaa, jota ei kauheasti tarvitse käsitellä noiden vääristymien suhteen, mutta 17mm kuvissa on aina jotain korjattavaa, jos kuvassa on mukana talojen särmiä. Tokihan samat ongelmat on edessä pokkarilla, vaikka siinä ei kinokoon kennoa olisikaan, mutta objektiivista löytyy 24mm polttoväli. Vai onko (samat ongelmat)? Kokeeksi lisäsin hieman korjausta yo. kuvaan (eihän tuo nytkään ole hyvä): Lightroom:lla hieman vertical, horizontal ja rotation säätöä Transforms väliköstä. Taustan puut ei ole hyvä referenssi vertikaalisuunnalle, kun kasvavat ison joen penkalla, joka hieman elää.
Halusin ottaa mukaan reunat, jotta näkyy mun säätö. Mutta kyllä noi vinkurat reunat häiritsee myös minun aivoparkaa. Noihin oikaisuihin uppoaa melkoisesti aikaa, eikä minun käsittääkseni objektiivien linssivääristymien korjausalgoritmit kykene noita tekemään (kuin osittain). Onko siis niin, että jos kuvaat kuvaat valmista jpg-kuvaa, niin 24mm objektiivillä pitää olla varovainen, jos haluaa nurkat kuvissa pystysuoriksi?
Vaikuttaa ettet ymmärtänytkään sitä mitä kovasti selostin. Linssivääristymän korjaus ei tietenkään voi korjata perspektiivin aiheuttamaa vääristymää, ei sitten piiruakaan. Loittoneva junanraidekaan ei kapenisi horisonttia kohden, jos sellaisen korjaisi. Linssivääristymien geometriset korjaukset pyrkiväöt korjaamaan objektiivin aiheuttamat vääristymiä ja siinä onnistuvatkin hyvin jos algometri on objektiivikohtainen. Ylös tai alas suunnattu kamera ei voi toistaa pystysuoria linjoja pystysuorina, ei pitkälläkään polttovälillä.