Minä en ole syönyt kaurapuuroa 30-vuoteen, mutta syön heti, jos himo iskee. En kuvaakaan pakolla, kun sitä ei työksi tarvi tehdä.
Minä taas kuvaan koko ajan paljon. En minä tätä minään patenttiratkaisuna tarjoa, mutta yksi ajatus voisi olla, itselläni on toiminut, että ei pyri kuvaamaan koko ajan kaikkea mahdollista, vaan keskittyy enemmän yhteen aiheeseen, kuvausgenreen tai -kuvaustapaan. Paradoksaalisesti tekeminen voi saada enemmän sisältöä karsimalla, rajoittamalla...
Kuvaaminen ns. kamaralla vähentynyt, kyllä. Kännyllä kuvaan paljonkin, sekä ns. kameralla ja sit kamera app:seilla. Mut kun tekee oman kameran, ja sit muuta siihen liittyvää niin huomaa että tuli kuvattua myös kinofilkkaa vahingossa ja niitä laakojakin valotettua. Tosin alkuun testimielessä. Mut kyl se siitä... Harkitumminkin taas. *pakastinta möyhitty*
[quote="Olli Knuuttila" post_id=846516 time=1494603358 user_id=17614] Minä taas kuvaan koko ajan paljon. En minä tätä minään patenttiratkaisuna tarjoa, mutta yksi ajatus voisi olla, itselläni on toiminut, että ei pyri kuvaamaan koko ajan kaikkea mahdollista, vaan keskittyy enemmän yhteen aiheeseen, kuvausgenreen tai -kuvaustapaan. Paradoksaalisesti tekeminen voi saada enemmän sisältöä karsimalla, rajoittamalla... [/quote] Minun kohdallani tuo pätee nimenomaan teknisesti. Paradoksaalisesti kuvaaminen on sitä palkitsevampaa mitä yksinkertaisempaa se on on. Useammin ja useammin on vain normaalioptiikka, käsisäätöinen runko ja mustavalkofilmi EI 100 - 125. Vielä kun löydän sellaisen filmi-kehite-kombinaation johon olen tyytyväinen....
En tiedä vielä. Noit löyty pakastimen katköistä kasa. Uskoisin että kehitän tunteella. Ja pahoillani asiasta että tästä jutellaan digikuvauksen alla... kuvassani taisi silti vilahtaa 'laika' (P9)
Moon huomannut, että kun kuvaa omia aikojaan ja ihan itelle vaan, niin paljon mielummin sitä tekee. Jos kuvaat vaikka sosiaalista mediaa varten, hukkaan menee. Ei kukaan peukuta, ja vaikkka peukuttaiskin, niin mitä varten?
Minä aika ajoin pähkäilen saman kysymyksen äärellä, mutta koko ajan kirkastuu muutama asia. Minulle ns. perinteisen valokuvan arvot hyvin toteutettuna ovat selkeä päämäärä, johon pyrin. Muotokuvauksessa teknisellä puolella tämä koskee esim. - kohde irtoaa taustasta joka kohdalta - valo jäljittelee luonnonvaloa, esimerkiksi takaviistosta tuleva pihtivalo aiheuttaa päänsärkyä - valokuva on valokuva, kuvituskuva on ihan eri asia - modernikin tyyli vanhoja perusperiaatteita kunnioittaen olisi parempi kuin hutaisten kuvattu ja kymmenestä kuvasta rakennettu kuvituskuva - en ikinä sano: näin minä juuri tämän tarkoitin. Joskus tulee kuvattua ihan tekniikan opettelu mielessä, ilman suurempia sisältöjä tai ilmaisua tavoittelematta. On harjoiteltava paljon ja yleissivistettävä itseään koko ajan kuvallisessa ilmaisussa niissä puitteissa kuin se tällä hetkellä on mahrollista. On oltava kärsivällisyyttä ja itsevarmuutta valitsemallaan tiellä.
TP:n saa kehitettyä ihan sävyfilmiksi mm. POTA-kehitteellä. Ensin vähän yli kädenlämpöistä vettä 750 ml, sitten sekoitetaan siihen 30g natriumsulfiittia ja kun se on liuennut, sekoitetaan 1,5g Fenidonia sekä lisätään vesimäärä täyteen litraan. Jälki on tällä soosilla sävykästä. Tavalliseen mv-filkkaan saa POTAlla varmaan 15 aukon dynamiikan
Hienoa. Ja tämä Fenidon on mitä ja sitä löytyy mistä? Ja samantien vastaan muillekin kuin itselleni POTAsta kiinnostuneille ja kiitän Niffeä: https://www.bhphotovideo.com/c/product/123326-REG/Photographers_Formulary_01_0070_Phenidone_Pota_Developer_for.html Vai menikö ihan vikaan ja kukahan myisi _vielä toimivaa_ Technical Pania?