On yleensä aika turvallista olettaa, että aloittelijat (oletan että tässä ei ketjun aloittaja ei ole harrastanut kovin montaa vuotta valokuvausta) haluavat rehellistä, kohteliasta ja rakentavaa palautetta. Tämän ei luulisi olevan uutinen. Sitten kuviin: Ekassa kuvassa on vähän luonnoton värimaailma mielestäni. Häiritsee siis se, että tuntuu siltä, että kuva ei oikein vastaa todellista maailmaa. Eihän valokuvan tarvitsekaan, mutta tässä on kyseessä muotokuva. Luonnollisesti myös hihna on häiriötekijä. Kissan silmät voisi tummentaa, nyt näyttävät sameilta. Tassulle soisi vähän tilaa antaa, ja taustan puun olisi voinut piilottaa kokonaan kissan taakse. Valaistus ei ole paras mahdollinen, tekee kuvasta melko kaksiulotteisen Toisessa äkkiseltään tuntuu siltä, että kissa hukkuu enemmän pensaaseen kuin itseasiassa tekee. Ehkä auttaisi jos molemmat silmät näkyisivät. Sitten oleellinen heikko puoli on tuo, että pensaan läpi tunkee muuta väriä kuin vihreää. Se tekee taustasta (eli siis pensaasta) jonkin verran häiritsevän. Kissan katseelle pitäisi antaa tilaa, ehdottomasti. Siis kuva alasta pitäisi enemmän olls kissan katseen edessä. Samoin tassun ei soisi hipovan kuvan reunaa.
Ihan vain vinkkinä että mene lähemmäksi. Ota sarja kuvia missä jokainen kuva on 20cm lähempää kuin edellinen niin pitkään ennen kuin linssi on kissan naamassa kiinni. Tämän jälkeen kun katsot kuvia koneella niin huomaat toivottavasti että mitkä kuvat näyttävät paremmille.
Aloittelija yleensä luulee ottaneensa (todella) hyviä kuvia, joten rehellinen palaute saattaa tiputtaa alemmaksi kuin takaisin maanpinnalle. Aloittelijan ei pitäisi kysyä että mikä on vialla vaan että mikä on hyvin, jota vahvistamalla päästään parempiin lopputuloksiin. Eli pitää siis tehdä hyvät asiat paremmin, eikä yrittää välttää virheitä. Silmä kyllä oppii jonkun ajan päästä tutkimaan kuvia paremmin. Kuva jossa ei ole mitään virheitä, muttei mitään hyvääkään, on yleensä ihan roska, mutta jos kuvassa on jotakin todella hyvää niin mikään virhe ei voi romuttaa sitä kokonaan.
Niin olen tainnut harrastaa vain 33 vuotta valokuvausta.Ja pari vuotta ammatiksenikin aikanaan osapäiväisesti. Muuten palaute oli juuri sitä mitä toivoinkin saavani. ( Oli vieläpä hyvin samoilla linjoilla kuin oma mielipiteenikin ) Kissat on erittäin vaikeita kuvattavia ja hyvän muotokuvan saaminen esim kyseisestä kissasta on aikalailla vaikeaa.
Ei ole ihme ettei tästä leipäpuuta tullut kerta silmää kuvaukseen ei ole, mutta hyvä harrastushan tämä on. Miksi ihmeessä laittaa tällaiselle foorumille kuvia arvioitaviksi jos itsekkin tajuaa että ne on "räpsyjä"? Muutenkin täällä on välillä sellainen kasa räpellyksiä ettei kaikkia kuvia jaksa edes katsoa. Ps. En ole mulkku, mutta tuo 33 vuotta antaa aihetta tällaiseen avautumiseen.
hmm... laitappas jotain muita kuvia näytille myös. Olen näkevinäni näissäkin kuvissa häivähdyksen saman tyylistä kokemusta, joita näen isäni kuvissa, joka hänkin on harrastanut valokuvausta nelisen kymmentä vuotta ja opettanut sitä joskus. Tämä aihe ei vaan oikein sytytä, kuten eivät varsinaisesti nuo kuvatkaan. Lisäksi olen havaitsevinani foorumilla aika hyökkäävää tekstiä, joka on suhteellisen asiatonta. Me, jotka olemme kuvanneet muutamia vuosia, annamme mielestäni liikaa arvoa väärille asioille. Noin yleisesti (ei siis tätä ketjua koskien) kuvia kommentoidaan tavallaan jonkun muun sanoin, yleisten ohjeiden valossa (ja onhan tästä jo aiemminkin puhuttu). Luin juuri Voitto Niemelän Valokuva -kirjaa ja siteeraan häntä sanoilla "säännöt toimivat aloittelijan ohjenuorana. Kokenut kuvaaja ei niitä kaipaa". Heittäisin pallon mielelläni ketjun aloittajalle. Sinulla on varmasti paljon annettavaa tälle yhteisölle.
Niin olen tosi uusi foorumikäyttäjä ja olen varmaan ymmärtänyt tämän foorumin tarkoituksen väärin. En tiennyt tämän osion olevan vain viimeisenpäälle olevaa valokuvataidetta varten. Vaan myös paikka jossa virheistä voi oppia. On totta, että foorumilla on aikamoisia räpellyksiä, mutta muidenkin virheistäkin tässä harrastuksessa opitaan.Toisaalta olen huomannut pahimpien mollaajien gallerioista löytyvän kaikkein pahimpien räpsyjen. Toisaalta minulla jolla ei ole vielä foorumi väsymystä jaksan kyllä katsoa niitä huonompiakin kuvia ja ottaa oppia niistä. Nuo laittamani "räpsyt" eivät olleet alunperin tarkoitettu valokuvataiteeksi vaan kuvat alkuperäinen tarkoitus oli ottaa kuvia rotuominaisuuksista - joita noilla(kin) kuvilla voidaan havainnollistaa. -skier
Jos kukaan ei ole huomannut, tai vaikka olisikin huomannut, niin tervetuloa foorumille skier! Tämä on, kuten huomaat, todellisten valokuvataiteilijoiden mekka
Kyllähän Niemelä kaiketi tarkoitti, että kokenut kuvaaja tiedostaa 'säännöt' niitä sen kummemmin miettimättä? Eikä siis niin, että 33 vuoden kuvauskokemuksen jälkeen voi edelleen olla niistä välittämättä? Etukäteen pahoittelut ja anteeksipyynnöt edellisestä lauseesta skier:lle...
Kuvat näyttävät vähän pieleen säädetyiltä? Saako laittaa säädetyt versiot? Eka ihan jees jos unohdan nuo sävyt yms. Toinen aika jees vaikka liian vähän tilaa edessä makuuni, eli sommittelu ei makuuni.
Lähtökohtahan on tietysti, että kissakuvat ovat oletusarvoisesti hyviä, koska niissä on kissa. Ensimmäinen kuva on luonnottomuudessaan tai ehkä juuri siksi mieleeni. Pidän värimaailmasta, jossa aurinko värjää pilvet kissan sävyillä kuninkaalliseksi kehykseksi kissan ympärille. Kuvakulma tukee ylvästä vaikutelmaa. Toisessa kuvassa katilla on mainio ilme ja asento, mutta kuva-alan käyttö ei ehkä tue sitä parhaalla mahdollisella tavalla. Eikös sitä siinä tapauksessa voisi kertoa sen, sen sijaan että esittää mielikuvituksellisia teorioita kuvasta, kuvaajasta ja maailmankaikkeudesta?
Anteeksi.. Luulin että kirjoittamasi "Saisi kommentoida näitäkin kuvia." tarkoitti todellakin kuvia, eikä niitten kohdetta. Mutta tällainen vääntö siitä heti syntyy kun antaa rehellistä palautetta kun sitä pyytämällä pyydetään.
Kissakuvien paras anti on useimmiten ilman muuta se kohde. Ensimmäisen kuvan osalta voi arvata että auringon valon väri on kuvaajaa säväyttänyt, mutta saanut ehkä myös unohtamaan muita kuvan asioita. taustan taivas on merkillisen näköinen, mutta tähän alkaa nykyään tottua, ja se voisi eri tavoin kompostoidulla asettelulla jopa kääntyä tehokeinoksi. Koiraan viittaava kuva omaa tyypilisen ongelman. Ilman selitystä se ei satunnaiselle katinäkijälle aukene, koska kissa ei vaikuta olevan niiin tärrellääntarkkana kuin voisi ehkä toivoa. Jos ajateltaisiin että tämmöisien eläinkuvien kriteeri olisi vaikka semmoinen että jos paikallinen eläiyhdistys tekisi kalenterin ja se sitten roikkuisi keittiössä: jos minkään kuukauden kuva ei ärsytä, niin kai se sitten olisi hyvä? ;-)
Komppaan Mattia. Harrastajissa on kaiken tasoisia, mutta niin on ammattilaisissakin. Osa ammattilaisista on niin kiinni hyvin kapeissa julkaisutekniikoista tms. kumpuavissa perusohjeissa että tuntuu kuin he näkisivät kuvien sijaan painokriteereitä ja kuvagenrejä. Ellei kuva sovi totuttuihin painokriteereihin niin se on paska. Ellei kuva ole jonkin tietyn genren tyypillinen edustaja niin se on paska. Jos se on tuon genren tyypillinen edustaja niin "näitä on nähty miljoonia, ei mitään uutta". Jostain kumman syystä pahin kritiikki parhaat kuvat tuntuvat kuitenkin tulevan täysin eri henkilöiltä. Näissä kuvissa on puutteita, jopa vakavia sellaisia, mutta kuvina ne ovat kuitenkin mielestäni miellyttäviä. Niissä on jotain aloittelijamaisuutta, mutta tuntematta kuvaajaa ja sitä mitä hän on kuvillaan hakenut on minun mielestäni täysin asiatonta kohdistaa kuvaajaan kahden kuvan perusteella noin kovaa kommenttia kuin "ei ole silmää". Lisäksi ainakin minä saan näistä sellaisen tatsin että kyllä sitä silmää on mutta joko tekniikka tai välineet ontuvat tai sitten esim. tarkennus on harkittu tavalla jota itse en olisi käyttänyt syistä jotka eivät kuvan perusteella aukea.
Komppaan. Kaikki mollaajat eivät tuo esille huonoja kuvia tai kaikki huonoja kuvia tuovat eivät mollaa, mutta siihen olen kiinnittänyt huomiota, että monen mollaajan kymmenistä kuvista ei löydy yhdestäkään mitään mikä sykähdyttäisiä tarpeeksi jotta kuvaa viitsisi kommentoida sen enenpää kehuen kuin moittienkaan. Ehkä nämä kaksi asiaa liittyvät jotenkin toisiinsa ja selittävät toisiaan. Pakko vielä sanoa, että tässä mollaamista ei ole käytetty tiukkojen kriteerien tms. synonyymina.