Omat kokemukset on vanhasta mallista. Etsin jätti jotenkin kaksjakoisen mielen, kasvojen tunnistus toimii jossain tilanteessa ihan kätevästi. Histogrammia käytännöllisempänä pidin yli-ja alivalotusväreistä......ei vaan toimi kun käyttää täytesalamaa. Raivostuttavan hidas heräämään torkusta, hidas kuvaaja tarvii nopean kameran........vaikka koskaan en käytä jatkuvaa tarkennusta tai sarjakuvausta. Kun vaihdoin takaisin peilikameraan, niin hiphurraa...kirkas selkeä etsin, jossa näkee hyvän kuvan vaikka ei ole virtakaan päällä.
Jos kasvojentunnistus tuntuu huonolta - suorastaan saastaiselta - ominaisuudelta, eikä edes sen pois kytkeminen tee kamerasta käyttökelpoista, niin sitten on paras pysyä erossa niin peilittömistäja pokkareista kuin kännyköistäkin. Eikä edes pidä laittaa livevjuuta peilijärkkärissä päälle sillä sekin saattaa ruveta kasvoja tunnistamaan. Apua! Tämän E-M1 mk2 kasvojen tunnistus on paras mitä olen käyttänyt. On kuitenkin paljon tilanteita joissa siitä on haitaa kun kamera alkaa poimia väkijoukosta vääriä kasvoja. (Kuvasin yhdessä seminaarissa tällä.) Liittyen siihen mitä edellä keskusteltiin Olympuksen af:sta. Olympuksen AF-C tracking (vastaa Nikonin 3D:tä) ei toimii mielestäni aivan samantasoisesti Nikonin keskiverto runkojen 3D:n kanssa. Hyvässä valossa Olympus on D600 sarjan sekä Df:n tasolla, mutta alkaa sekoilla nopeammin kuin valo heikkenee. Ja esim. DD500 on tietysti paljon parempi (en tosin ole itse kokeillut). Voidaan siis sanoa, että E-M1 mk2 sopii siis retroilijoille: se tarvitsee kuvaajalta enemmän apua oikean tarkennuspisteen pitämisessä kuin nykyaikaiset peilikamerat.
Olen tehnyt juuri noin. Verrattuna aikaisempaan m43 kameraani, E-M1 mk2:lla on ehkä helpompaa valottaa ETTR sillä lisää dynamiikkaa taitaa olla tullut juuri kirkkaaseen päähän. En ole tämän kanssa juurikaan kirkkaita puhki poltellut. Myös valonmittaus on kehittynyt aikaisemmasta. Ja mitä sanot objektiiveista, nehän minua tässä m43:ssa ovat kiinni pitäneet. Niinpä. Valitettavasti myös gallerian puolen kuvakommentit ovat aika usein tykkään tai +1 -tasoisia. Tai sitten tulee perustavanlaatuinen tyrmäys Aika harvoin kameralaukussa kuvista puhutaan samalla pieteetillä kuin tri-x rakeesta tai näiden digikameroiden ominaisuuksista.
No jopa siitäkin valituksen aihe löytyi. Kaikissa kameroissa on nykyään vastaava tekniikka, myös Nikoneissa ja Canoneissa. Se varmistaa että kapealla syväterävyydellä pelatessa tarkennus on silmissä eikä vaikka nenän päässä tai jossain etuhiuksien haivenissa. Kas kun peilietsinkään ei näytä todellista syväterävyyttä joten asiaa on mahdoton tietää etsinkuvaa katsoen. Toki voi painaa DoF previewia jos on aikaa, onnea vaan liikkuvan kohteen kanssa.
Heh, on se ihmeellistä, miten eri tavalla jengi kokee kameroiden ominaisuudet. Mulle lähimpään silmään tarkentava af on peilittömien parhaimpia ominaisuuksia. Nopeus ja vaivattomuus tuottaa autenttisempia kuvia ihmisiä kuvatessa, ja voi aina vetää aukko levällään huoletta; mft-primet kun tuottaa aika kapeaa doffia... Noi edut korostuu hyvin, kun yrittää samaa temppua voigtländer 17.5 kanssa (käsitarkennus). Huteja tulee väistämättä, ja porukka vaivautuu kuvaajan räpeltämisestä. Ja saman havainnon oon tehnyt toisilla rungoilla humminbirdin kanssa. Silmäntunnistus ja af-c on hyvä kombo.
Onko Olyn 12-40/2.8 Pro:ssa vieläkin se typerä hehku kirkkaiden valopisteiden ympärillä? Onko sen vastavalosuoja vieläkin yhtä heppoinen irtoava rimpula kuin 2,5 vuotta sitten? Itse tykkään EF 24-70/2.8 L II:ta paljon enemmän.
Toi hehku on käsittääkseni kennoheijastus, ei linssistä johtuva. En ole huomannut sitä vielä E-M1.2 mutta en ole kyllä etsinytkään. Täytyypä kokeilla kun muistan. Vastavalosuoja on pysynyt hyvin paikallaan, varmaan joku viallinen erä ne jotka on löysiä.
Minä olen kokeillut asiaa. Mielestäni 12-40mm ei hehku E-M1 mk2:n kanssa ollenkaan samalla tavoin kuin aikaisempien Olympuksien kanssa. En sano, ettei hehkua olisi yhtään, mutta paljon sen on vähentynyt. E-P5:llä kuvatessani päivittelin kun aika moni muukin objektiivi teki samaa. Kennoheijastuksesta on siis kyse.
Taitaa vieläkin olla tsuumi kompromissi vähän kaikesta? Itse pidän paljon enemmän 24, 50 ja 85 kiinteistä kuin tsuumista.
Jollain tunnetasolla varmaan kaikki pitävät enemmän kiinteistä vrt. zoomit. Mutta on paljon tilanteita joissa zoomin kanssa saa parempaa kuvaa - jos ei muusta syystä niin kätevyyden vuoksi. Nykyään melkein kaikkiin järjestelmiin saa niin hyviä zoomeja, etteivät niiden optiset kompromissit käytännössä kuvaa heikennä. Ainakaan minä en ole niin kova pikselinpiippaaja, että väittäisin erottavani primellä otetun kuvan zoomilla otetusta. Pitää siis hakea kiinteiden obiskojen käytön perusteet muualta, esimerkiksi niistä tunteista tai äärimmäisestä valovoimasta (ja kapeasta terävyysalueesta).
Kaikella on paikkansa. Vaikka kohtuuskarppi zoomi on mukava, niin itsekkin käytän 24-50-85-100-millisiä kiinteitä, hyvä 35-millinenkin olis kiva. Monessa paikassa on kuvaukselle hyväksi, kun voi tehdä sen vähällä kalustolla, zoomilla. Mulla oli Olyyn vain 12-40, kyllästyin siihen ennenkö alkasin vaihtamaan enempi kalustoa. Tarkoitus oli alunperin vaihtaa koko systeemi, mutta ei sittenkään.
Asian vierestä. Kävin tässä juuri yksityistä keskustelua koko systeemin vaihtamisesta. Vaikka olenkin nyt aika tyytyväinen E-M1 mk2:lla kuvaamiseen, niin en edes haaveksi moista. Nikonin täyskärissä on vaan ylivoimainen kuvanlaatu - ja tämä tulee toisinaan jopa näkyviin. Lisäksi sielu on sitoutunut peilikameraan, tiedän miten se toimii ja mitkä ovat systeemin rajat. Kestää kauan kasvaa kiinni uuteen järjeselmään, etenkin kun on kyse peilikamerasta peilittömään vaihtamisesta. Aina kuvanlaadun eroa ei kuitenkaan huomaa ja silloin plussaksi jää m43:n kätevvys. Ja joskus m43 on jopa täyskäriä parempi. Iltakävelyllä Olympuksella oli kiva napata alla oleva kuva, eikä tarvinnu miettiä, että onnistuuko tämä ilman jalustaa. Saattoi vähän himmentääkin 12-40 millistä ja silti pysyi kuvaamaan perusherkkyydellä.
Vaikea sanoa, mutta aikaisemman kokemukseni (ei juuri 24-70mm VR) perusteella Olympuksen vakaaja on kyllä eri sarjassa. Tärkeä seikka on varmaan se, että kennovakaaja poistaa myös kameran kiertymisestä aiheutuvaa epäterävyyttä. Normizoomin ollessa likempänä laajispäätään näillä ottaa erityisesti keskittymättä kuvia 1/4 sek ajalla ja jotkut väittävät onnistuvansa jopa1 sek ajalla. Herkkyyttä Nikonissa voi tietenkin nostaa (mallista riippuen) huolettomammin kuin Olympuksessa. Se tietysti kompensoi asioita, mutta siltikin m43 on joissain jutuissa yllättävän suorituskykyinen.
Jollain tunnetasolla monet pitävät kiinteäpolttovälisiä objektiiveja historiallisina reliikkeinä, joilla on lähinnä kulttuuris-esteettinen merkitys.
Varmaan samalla tunnetasolla kuin kylvyssä käymistä pidettäisiin lähinnä ihmisen nöyryyttämisenä. Itse kuvaan noin 50% kuvistani aukoilla 1.4-2.5. Sellaisia zoomeja ei ole, jolla tuo onnistuisi.