Hei vaan, Aika uusi olen täällä foorumilla, ja aikasemmin on tullut HDR kuvia muutama väsäilty ja kipinä iski nyt uudestaan. Onko alan ammattilaisilla mietteitä ja neuvoja linkin kuvien suhteen? Negatiiviset ja positiiviset kommentit otetaan vastaan. Ja myös mikä kuva olisi kaikkein onnistunein mielestäsi, niin olisi hyvä ottaa mallia siitä. Kiitoksia erittäin paljon jos jaksatte hieman uhrata aikaa, ja parantaa minun näkemystä HDR kuvaamisesta. -samu- https://samu88.kuvat.fi/kuvat/HDR+Pictures/
Ammattilaiset kertokoon omansa. Hyvää sommittelua ja kuvaamistahan noissa. HDR kuvissa kompastuskivenä omasta mielestä on innostuminen tehdä liian övereitä, muuttuvat luonnottomiksi taivas dramaattiseksi ja sävyt liian kohdilla joka nurkassa. Vähän on usein enemmän , mutta tietysti vain oma piteeni.
Samoilla linjoilla. Käytän itsekin pinoamista, mutta vähän maltillisemmin eli pyrin siihen, ettei kuvasta juuri edes huomaa pinoamista. Toki sekin riippuu kohteesta. Taivaaseen sopii joskus pienet överit, rakennuksiin tuskin koskaan. Esaimerkiksi näissä sinun kuvissa on kivoja ja ihan hyvin toimivia taivasosuuksia...
Näkemyshän on jokaisella omansa. Suuri osa kuvistasi olisi ollut käsittelemättöminä aivan kelvollisina. Minun silmiini ylivedetty HDR tuhoaa kuvat aivan kokonaan, ei niistä näe enää mitään muuta kuin tuon efektin. Sääli. Näin vain minun silmissäni, monet ihmisethän pitävät kovastikin tuosta efektistä.
Minkä tahansa kuvan kohdalla tärkein kysymys on, jaksaako sitä katsoa. Jaksaako sitä katsoa vielä kuukauden päästä tai vielä vuoden päästä. HDR-kuvat ovat lähes aina elleivät aina vedetty niin rajuiksi, että kuvaa ei jaksa katsoa pitkään, eikä välttämättä ollenkaan uudestaan. Paras testi voisi olla se, että tilaat jostain oikein paljon pitämästäsi HDR-kuvasta vedoksen ja sen rinnalle toisessta ei-HRD-kuvasta vedoksen. Laita ne sellaiselle paikalle, että näet ne päivittäin. Sitten annat itsellesi aikaa muodostaa oman mielipiteesi, mistä oikeastaan kuvissa tykkäät.
Useimmiten, ei lähes aina, eikä ainakaan aina. Itse kuvaan HDR:ää tarpeen tullen ja teen ne sellaisiksi, ettei niistä ainakaan äkkinäinen huomaa, että ovat hoodeeärrää. Nyt aloittelija on tehnyt sen perinteisen aloittelijan synnin haloineen ja toritaidepastelleineen. Vaan kyllä siitä, malttia vaan. Kapa
No ehkä mä yleistin. Kuitenkin HDR tulee sanoista high dynamic range. Eikö tämä ole vähän ajalta, kun digikennojen dynamiikka oli kapea? Uusissa ei enää ole ja kameran saa soimaan mielensä mukaan. Neuvossani pysyn. Tilaa vedoksen ja katsoo, miellyttääkö työ silmää.
Laitan yhden esimerkin, jossa mennään niillä hyvän maun rajoilla (on varmaan ollut täällä aikaisemminkin jossain yhteydessä). Viisi eri valotusta. Tuollainen kohde antaa haastetta uusillekin kennoille. Lentokentän valot ovat todella kovia. Kapa P.s. Olo oli turvallinen, kuin entisessä DDR:ssä. Tornista tarkkailtiin.
Itse ajattelen että mikä tahansa efekti on sellainen jota käytetään sen itsensä vuoksi. Se siis ei voimista kuvan sisältöä tai viestiä vaan on olemassa niistä irrallaan, erillisenä asiana. Nämä tällaiset hyppäävät kuvasta silmiin koska ne ovat irrallisia. Sellainen on efekti. En niistä suuremmin välitä. Sitten on kuvan käsittelyä (ihan sama tapahtuuko se märkäpimiössä vai digitaalisessa pimiössä) joka on orgaanisessa suhteessa kuvan varsinaiseen sisältöön ja viestiin ja joka uudelleensuuntaa ja/tai voimistaa sitä. Tällaista on valokuvauksessa aina tehty ja se on (ymmärtääkseni) aivan normaalia teoksen työstämistä. Tällainen ei särje katsojan silmää. Ehkä muissakin taiteen lajeissa tapahtuu tälle analogisia asioita. EDIT Relevantti vastaväite ylläolevaan on esimerkiksi se, että tuo on onnettoman vanhanaikainen ja ennen kaikkea tarpeettoman ahdas käsitys taiteellisesta ilmaisusta.
Noista aloittajan kuvista olen sitä mieltä, että esimerkiksi kolme ensimmäistä, nimeltään "varasto", "hotellin käytävä" ja "krematorio" ovat ihan käypäistä kuvallista ilmaisua. Sitten on mukana sellaistakin, joka ei samalla lailla osu minulle, itsetarkoituksellista efektin esittelyä...