Vs: Olympus OM-D E-M1 Mark II En tiedä, onko tilanne muuttunut, mutta aikaisemmin Olympuksen huolto oli Portugalissa. Tunnen yhden ammattikuvaajan, joka aika pitkään ja sitkeästi yritti tehdä duunia Olympuksella - ja tekikin, aikansa. Kamera joutui huoltoon, ja viipyi reisussa lähes 3 kk. No, kaveri ei tästä vielä lannistunut, osti toisen rungon ja jatkoi duuniaan. Mahdottomaksi se vain sitten kävi, ja merkin vaihto oli edessä. Ammattilainenhan ei voi yhden kameran varassa tietenkään keikalle lähteä, mutta jos yksi on jo rikki, niin sitten niitä pitää olla kolme.
Vs: Olympus OM-D E-M1 Mark II Just eilen bongasinkin kolme: https://www.instagram.com/p/-hD05cOmNd/?taken-by=studiostreetoy https://www.instagram.com/studiostreetoy/ ed. Leican kanssa tuo olisi melko kallista.
Vs: Olympus OM-D E-M1 Mark II ??? Eikös nuo voi olla sama asia? Hämmentävä ajatus, että vain ylistävä kommentointi olisi asiallista keskustelua. Jos on tuota mieltä, kannattaa seurata kulloisenkin rakkautensa valmistajan sivuja, sieltä saa varmuudella haluamaansa viihdettä yllin kyllin.
Vs: Olympus OM-D E-M1 Mark II Kerros Knuuttila, mikä on se syy mikä tekee sun Nikonista sen ainoon oikean? Syy ei voi olla mikään fyysinen, kun valokuva on henkinen tuote? Se on tuotos sun näkemyksistäsi yhdistyneennä sun vehkeesesi, millä sä tulostat näkemyksesi paperille/ruudulle. Uskotko tosissasi, että Nikoni tekee sen paremmin kuin Olympus? Olen pikkuhiljaa tullut siihen tulokseen, että se on vaan jonkin sortin henkistä laiskuutta, jos ei vaivaudu kuvan geometriaa suunnitellessa jakamaan m4/3:sen millimetrejä kahdella. Se on paljon helpompi homma kuin laskea APS-C:n 1,5 tai 1,6, niin saa asian miellettyä kinokoon maailmaan. Tämän tähden minua henkilökohtaisesti kiinnostaa m4/3 ympäristö.
Vs: Olympus OM-D E-M1 Mark II Itse olen tykännyt m43-järjestelmästä enemmän kuin muista käyttämistäni järjestelmistä, kokemukseni tosin rajoittuvat Canoniin, Sonyyn, Leicaan ja Fujiin. Omiin harrastelijan kuvaustarpeisiini m43 on täydellinen kompromissi, joka taipuu moneen käyttöön. Voin laittaa E-M5mk2 runkoni nokalle pienen 17mm lasin jolloin kamera on melkoisen pieni ja huomaamaton, mutta kyvykäs (kaikki tietävät varmasti eri kennokokojen edut ja haitat - ja myös uusien Oly-runkojen ominaisuudet – eli ei niistä sen enempää). Toisaalta voin laittaa runkoon kiinni kahvan ja pakata laukkuun holy trinity PRO-lasit (7-14/2.8, 12-40/2.8, 40-150/2.8) ja lisäksi vielä vaikkapa 8/1.8 PRO fisheye ja 75/1.8 – tulevaisuudessa myös 25/1.2 PRO. Tällöin mukanani on varsin kattava mutta silti suhteellisen kevyt setti, jolla jää harva kuva ottamatta. Ergonomiakin on E-M1- ja kahvallisessa E-M5mk2-kameroissa pienikokoisille käsilleni parempi kuin yhdessäkään toisessa kamerassa mitä olen kokeillut. Ihmettelen kerta toisensa jälkeen tuloksia mitä m43-järjestelmällä saa aikaan. Niin järjestelmään siirtyneet ammattilaiskuvaajat kuin harrastajatkin ovat tuottaneet kerta kaikkiaan huikeita kuvia, ja itsekin olen löytänyt ihan uuden draivin kuvaukseen tämän monipuolisen järjestelmän myötä. Pikselinpiippaajat ja testikäyrien vertaajat ovat sitten erikseen, mutta omasta mielestäni m43 on markkinoiden paras järjestelmä mitä tulee kompromissiin koon, funktionaalisuuden, ergonomian, käytettävyyden, kuvanlaadun ja ennen kaikkea kuvaamisen hauskuuden suhteen kun siirrytään testipenkistä oikeaan maailmaan kuvaamaan.
Vs: Olympus OM-D E-M1 Mark II Kennokokojen vertaaminen on mielestäni kummallista. Vanhaa hyvää kinokoa kutsutaan jostain syystä "täyden koon" kennoksi ja sitä suurempaa (vaikkapa nyt tulevaa Fujia) "keskikokoiseksi" Esim. 4/3 ja kinokokoa verrattaessa tulisi ottaa huomioon myös sivusuhde, jolloin kinoruutu kavenisi 24 x 32 -milliseksi ja kroppikerroin 40mm / 21,60 (1,85x) ei 2-kertaiseksi. Vaikka kennojen suorituskyky on parantunut koko ajan, ei vieläkään voi vähätellä senselin koon merkitystä. Käsittäkseni fotonien määrällä on edellenkin postiivisia ominaisuuksia: more IS more Kun kaikki riippuu kaikesta ei yhden osasen merkittävääkään parannusta saada täysin käyttöön kun ketjun heikoin osa tekee kiusaa. Siinä mielessä pidän kyllä 4/3-järjestelmän pitäytymistä kennojen pikselimäärän suhteen nykyisellä, jo hyvinkin tiheällä tasolla, että näin myös optiikat saadaan hyödynnetyksi (ehkä) paremmin ja pidettyä fyysisesti vielä siedettävän kokoisina. Jos samalla tiheydellä kuin tässä uutukaisessa on tehty pakattaisiin pikseleitä kinokameran kenoon tulisi niitä noin 76-77 megan (laskentatavasta riippuen) edestä, joten kovat olisivat kyllä vaatimukset sielläkin (kuten Canonin 50-megaisen kanssa on huomattu).
Vs: Olympus OM-D E-M1 Mark II No kerron. Ei suinkaan Nikon mun mielestä ainoa oikea ole, mulla on lisäksi itsellänikin Nikonien lisäksi käytössä kaksi Fujia, Hasselblad ja yksi Sony (kaapissa muitakin), Canonin voisin oikein hyvin hankkia, mutta vaihto Nikonista siihen ei ole mielekäs. Tottakai valokuva on jotain ihan muuta kuin kamera. Kuten olen sanonut jo monasti, kuvanlaatu minulle riittää kaikissa viimeisen kymmenen vuoden aikana tehdyissä digikameroissa, ainakin vakavammissa sellaisissa, ihan varmasti. Lisäksi filmikameroissa varmaan ihan kaikissa. Minulle tärkeää on käytettävyys. Etsin, tarkennus, tärkeiden asioiden löytyminen vaikka silmät kiinni omista säätimistään eikä valikoiden piiloista, kestävyys, luotettavuus, ergonomia ovat minulle tärkeitä asioita. Näissä vertailu, niinkuin halusit, Nikon vs Olympus on aika murskaava. Ei siinä sen kummemmasta ole kyse. Joku muu varmasti painottaa eri asioita. Ei se silti tarkoita, ettenkö minä kertoisi näkemystäni, kun kerran sitä varten perustetulla foorumilla ollaan... (mulla siis oli Olympuksen runko ja siihen viisi kiinteäää ja yksi zoomi, kyllä mä kokemuksesta puhun, been there...)
Vs: Olympus OM-D E-M1 Mark II Kiitokset vastauksesta Olli, mä kyllä mainitsin, ettei nuo fyysiset syyt mua kiinnosta, vaan kuva. Vastaus kuitenkin tyydytti, ja oli tyhjentävä.
Vs: Olympus OM-D E-M1 Mark II Minulla jämähti toinen E-M1 runko yhtenä torstaina, kuului vain "zup" ja kamera jäätyi, kunnes sen käynnisti uudelleen. Rungossa on 2,5 vuoden takuu. Soitin sitten heti Olympuksen huoltonumeroon, jossa kaveri kysyi kameran tiedot ja kirjasi oireet ylös. Samassa puhelussa sovittiin, että kamera noudetaan minulta kotoa seuraavana päivänä. Näin kävikin, ja DHL:n kaveri kurvasi pihaan perjantaina sovittuna aikana. Sain kuskilta paketinseurantakoodin, jolla huvikseni seurasin netissä kameran liikkeitä. Kamera lähti samana päivänä Portugaliin. Kamera palasi huollosta tasan viikon päästä perjantaina, niin ikään kotiin tuotuna, sisältäen vikakuvauksen ja korjaustoimenpiteet. Sen jälkeen runko on pelittänyt kuin unelma. En tiedä hidastiko tuo välissä ollut viikonloppu reissua jotenkin, mutta pidän viikkoa hyvin kohtuullisena takuukorjausaikana, varsinkin kun laite noudetaan kotoa ja palautetaan kotiin. En toistaiseksi ole vielä minkään muun laitteen kohdalla kokenut yhtä hyvää takuuhuoltotoimintaa, joten oma kokemukseni tässä asiassa on erittäin positiivinen.
Vs: Olympus OM-D E-M1 Mark II Itse ajattelin siirtyä Olyyn keveyden tähden, ja koko järjestelmä olis käytännössä pitänyt vaihtaa niihin niinkuin Streetin Marko teki. Alkas vaan jurppimaan Olyn heppoisuus ja ei oikein tuntunut kivalta vaihtaa koko kalustoa niihin. Itse oon vähän tympääntynyt dokumentaariseen hääkuvaukseen, ennemmin kuvaa vain potretit ja vihkitilaisuudet kirkossa ja muut paljon mukavemmat kuvaukset. Silloin ei kaluston paino merkkaa niin paljon.
Vs: Olympus OM-D E-M1 Mark II Tässä uudessa Olyn rungossa on muuten yksi erittäin kiva pikku ominaisuus, joka puuttuu lähes kaikista muista rungoista, valmistajasta riippumatta. Nimittäin: Kameran asetusten varmuuskopiointi ja palautus. Kiitos Olympus!
Vs: Olympus OM-D E-M1 Mark II Onhan noita palautusvalintoja muissakin, mutta niihin ei muissa laitteissa kiinnitä huomiota, kun ne eivät ole välttämättömiä
Vs: Olympus OM-D E-M1 Mark II EM1:ssä on niin paljon muokkaus mahdollisuuksia napeille ja toiminnoille, että pidän tätä omassa käytössä ainakin erittäin tärkeänä. Ja edelleenkin vain harvoissa rungoissa tämä ominaisuus on. Ei ollenkaan itsestäänselvyys vaikka pitäisi tänä päivänä jo olla joka kamerassa.
Vs: Olympus OM-D E-M1 Mark II Mua rasitti EM-1:ssä sen nappien monimutkaisuus ja sekavuus. Valikot oli epäselvät ja alkoivat aina alusta, toisin kuin canonissa jossa valikko aukes siitä mitä oli viimeksi käytetty.
Vs: Olympus OM-D E-M1 Mark II Näyttäs olevan täällä taas aika älämölö kun Olympus tuo markkinoille uuden kameran, näin kävi 3v. sitten edellisen M1:n julkistamisen kanssa. Tässä välillä kuitenkin on M1:tä päivitetty puolenkymmentä kertaa, ei bugien korjausta varten vaan uusien ominaisuuksien takia.Viimevuoden Marraskuussa tuli parikymmentä uutta ominaisuutta. Sillä aikaa toiset ( en mene merkkeihin) tuo uusia runkoja markkinoille ja jokainen maksaa taas enemmän tai vähemmän,Olyn päivitykset ei maksa mitään. Objektiivi ja lisävaruste tarjonta on tarpeeksi kattava. Itse ole Olympuksella kuvaillut reilu 10v. helppo ja kätevä kamera jonkin verran opettelua vaatii, mutta jos on älliä päässä ei ole kummonen juttu. Kuitenkin Olympusta käyttää lukematon joukko huippukuvaajia ja moni on myös siirtynyt Olympuksen käyttäjiksi.Mm. Amerikkalainen Jay Dickman joka jo 70 luvulla kuvasi OM 1.llä Kuuluisia artisteja, Janis Joplin, Elvis, Rollingstones,Jimi Hendricks jne, ja on nyt Pulizer palkittu kuvaaja NG:ssa. Eli aika heppoisilla vehkeillä näköjään kuvailee . Itselläni ei ole ollut koskaan oman Olympukseni kanssa ongelmia mm. sääsuojaus toimii just niin hyvin kun sen sanotaan toimivan.
Vs: Olympus OM-D E-M1 Mark II Ilman muuta palautusvaihtoehtojen merkitys kasvaa kustomointimahdollisuuksien lisääntyessä.
Vs: Olympus OM-D E-M1 Mark II (Sitten maailmassa on myös kameroita, joiden kohdalla ei ole absoluuttisesti mitään syytä namedroppingia käyttää.) Muuten kova meininki, kun Olympuksen digivehkeitä kehutaan jo Janis Joplinin, Elviksen ja Jimi Hendricksin kuvaamisella.
Vs: Olympus OM-D E-M1 Mark II On se m43 ilmeisen pelottava kun niin moni järkyttyy uuden mallin markkinoille tulosta. Tosin vain silloin jos malli on Olympus. Panasonic saa tuoda markkinoille uusia malleja ilman yleisössä esiintyvää tarvetta hapuilla nitroja... m43 on varsin hyvä järjestelmä. Ei tosin kaikkeen. Lähinnä pikselinpiippaajat eivät tykkää eivätkä nopeata toimintaa kuvaavat, erityisesti siis elukkakuvaajat. 12-bittisen RAW:n dynamiikan puutteet tai sävyrepeämätkään eivät ole muodostuneet oikeiksi ongelmiksi. Onpa vaan kiva lytätä paperispekseillä huonoksi tälläkin arvolla. Tekniikka kuitenkin kehittyy ja jää nähtäväksi miten M1 II:ssä on saatu tarkennus toimimaan ja kuinka pieneksi etsimen "blackout" jää. Peilittömien puolella paljon odotettu Fujin X-T2 on tuon suhteen vielä heikko ja liikkeen seurannasta tulee vaikeata sarjakuvauksella.
Vs: Olympus OM-D E-M1 Mark II Olli Knuuttilalle ei kannata olla nokkela jos ei tuon paremmin onnistu, viittaan viimeiseen lauseeseesi. Täysjärkisen pitää ymmärtää vaikka en sitä vartavasten maininnut että hän kuvaa nykyään " Digi Olympuksella" OM-D E-M1
Vs: Olympus OM-D E-M1 Mark II Mielestäni mä onnistuin aika hyvin... (Ja ihan vaan tiedoksi, että kyllä mä filmi-Olympukset tunnen niiltä ajoilta kun niillä oikeasti kuvattiin, itsekin olen omistanut OM-4 Ti-kameroita muistakseni kaksinkin kappalein.. joskus sillloin kauan sitten...)