No, ehkä useimmille tämä ei ole heureka, mutta minulle oli melkoinen havainto... Olen aina käyttänyt vesihaudetta. Tuommosella 30 litran vesimäärällä kehityslitkut saa pysymään prosessin lämpöisenä (viileinä on parempi sana) pitkälti yli tunnin. Kämpässä kun lämpötila on aina 25-30°C ja kehityslämpötilani on 22°C. Vuosikaudet olen menetellyt siten, että vesihauteeseen kiinnite + keskeyte, sitten olen sekoittanut kehitteen mahdollisimman lähelle prosessilämpöä. Rodinalin tapaisella paljon laimennetulla helppoa, mutta esim. laimentamattomalla D-76:lla tms. ei onnistu. 1:1-laimennoksella onnistuu jos sattuu saamaan kraanasta sopivan lämpöistä sekoitusvettä. Siis hemmetinmoinen säätö ollut. Sitten tämä minun hieno keksintö (naurakaa vaan): Meni D-76 1:1 lantraus oikean kylmyiseksi pieleen. Varastoliuos oli reilut 25°C, ja päädyin laimennettuna tulokseen 22,3°C. No, siinä sitten keksin, että pistän hetkeksi kraanasta valumaan 19 asteista vettä josko se pudottaisi noita kymmenyksiä pois. Parin-kolmen minuutin päästä tulin takaisin - ja koko hemmetin litku oli 19,4°C ! Siis virtaava vesi jäähdyttää todella hyvin! Huomasin tuota testaillessa, että tuollaisia hienosäätöjä on todella helppo tehdä. Viileätä tai lämmintä vettä - riippuu siitä mihin suuntaan haluaa säätää. 10-20s liuospurkki juoksevan veden alla (mulla valmis liuos on aina lasipurkissa). Sitten sekoitus ja mittaus ja katsotaan tarvitaanko lisäkorjausta. Tadaa! Mun pimiötyöskentely helpottui niinpaljon, että hylkään ajatukset termostaatista. Toivottavasti tästä vahingossa sattuneesta oivalluksesta on edes jollekin muulle hyötyä...
Minulla on vessan lattialla sama lämpötila kesät talvet, joten en tee lämmöille mitään vaan kaatelen purkkiin..
se onkin kiva kun on litkut lähellä 30°C kehitellä... 22°C tuntuu sekin siksi korkealta että noi kehitysajat tuppaavat menemään loivemmilla kehityksillä liian lyhyiksi -> vaikea kontrolloida kehityksen tasalaatuisuutta. Mutta kun en jaksa kalibroida kaikkea uudestaan, pitäydyn 22°C:ssä...
Niin niin Kylhän mä oon moneen kertaan kironnu täällä hauteita ja kysynny fiksumpaa keinoa pitää nesteet tasalämmössä. Mut ei tää hieno keksintö vielä hauteista eroon päästä... pitäähän kaiken pysyä kuitenkin koko kehityksen ajan samassa lämmössä.
Vaan tuo ei taida auttaa lämpötilan hallintaan kehityksen aikana? Ootko mitannut alku ja loppulämmöt? Mulla on yleensä aika pitkät kehitysajat ja hyvin säästeliäs liikuttelu eli ei auta turhaan heilutella purkkia jäähtymään/lämpenemään. Siirryinkin 24 asteen kehitykseen ja Jobon TBE-2:n käyttäjäksi. Suosittelen. 24 astetta, koska Jobo ei jäähdytä. Tosin en ole kokeillut ns. "kylmäkalleja". Toi 24 astetta on sen verran korkea, että vain kuumimpina kesäpäivinä aiheuttaa ongelmia. Ja kukas silloin filmejä kehittelis... Mutta totta on, että ainakin ohuiden kemiapullojen kanssa muutaman asteen saa nopeasti "siirtymään" hanan alla. Ja aika nopeasti oppii sen, ettei säätö mene "yli".
Ei, siksihän vesihaudetta tarvitaan yhä. Mutta ei enää työlästä liuosten lämpötilan tasaantumisen odottelua vesihauteessa. Alku- ja loppulämpö on sama (no, mittarin luvattu tarkkuus on ±0,1°C). Juurkin. Tämän takia niin tästä "keksinnöstä" iloitsen.
Kraanasta otetaan summittain vettä mittalasiin ja mitataan sen lämpö, olkoon esim. 16°C Sitten kraanasta valumaan lämmintä vettä, jota vähän kerrallaan "hörpätään" mittalassiin. Sekoitus lämpömittarilla, lämpötilan tarkistus ja vähän lisää... jos meni yli tavoitelämmön lisätään vähän kylmää vettä, jne. Puolessa minuutissa mittalasissa on "oikean" lämpöistä vettä kertakäyttökehitteen sekoitusta varten. Jos varastoliuos on 25°C ja olet tekemässä 1:1 laimennettua käyttöliuosta, teet 15°C vettä. Kun sekoitat 1:1 niin tulos on 20°C! Muille laimennuksille vähän päässälaskua. Keskeytteen ja kiinnitteen lämpötiloilla ei M/V prosessissa ole mitään väliä kunhan eivät ole merkiitävästi kylmempiä kuin kehite, silloin saattaa emulsio säikähtää ja mennä ryppyyn (retikulaatio).
Näinhän se, mutta kun tuosta kraanasta on aika vaikea saada tasalämpöistä vettä. Niinhän se eilinenkin kävi - otin laskujen mukaan sopivan viileää vettä, ja mittausten mukaan myös. Mutta siinä parin desin lisäämisen aikana lämpötila oli taas heilahtanut, liekö naapuri vetänyt vessan just vai mitä käynyt.. Siksi laitoin kylmän veden alle hetkeksi ja huomasin ilokseni tuon säätelymekanismin
Tyhmä kysymys, mutta millä mv filkalla on noin piukat toleranssit, että lämpötila pitää olla 0,1 asteen tarkkuudella valitussa? Tuli vaan mieleen, että ainakin normaalin mv filmin herkkyydessä sallitaan olikohan +/- 1/3 aukon heitto ja silti se merkataa nimellisherkkyyteensä. Määrä ja suunta vielä vaihtelee valmistuserittäin ja varmaan jonkin verran erän sisälläkin. Valonmittauksen tai kameran toleransseihin en ota kantaa. Ihan mielenkiinnosta kysyn, kun itse olen lämpömittarin rikkoontumisen takia mitannut lämpötilan sormella ja ihan vedoksia niistä sai.
Kikka nro. 3: Älä yritä ottaa oikeanlämpöistä vettä suoraan hanasta vaan laita lavuaariin tulppa paikoilleen ja laske suht oikean lämpöistä vettä lavuaariin ja tyrkkää lämpömittari sinne. Tarpeen vaatiessa lisää kylmää tai lämmintä vettä saavuttaaksesi juuri halutun lämpötilan. Sitten ei muuta kuin kauhot jollain purnukala juuri oikean lämpöistä vettä minne ikinä sitä tarvitsetkin. Itse teen tuolla tavalla aina kehitteet ja kiinnitteet yms. -- koskaan ei ole tarvinnut temperoida vesihauteissa, sillä tuolla saan aina lämpötilan suoraan kohdilleen parissa minuutissa.
PMU \(^_^)/ Loistava, tunnenpas itseni tyhmäksi kun en tuota tullut ajatelleksi *^_^* JUHAA: No kun on perfektionisti niin on perfektionisti... No oikeasti tuolla on merkitystä siksi, että zone-kalibroinneissa on hyvä eliminoida muuttujat minimiinsä. Tuskin 0,1 asteen heitto vielä tuntuu, mutta joku 0,3 astetta näkyy taatusti. Filmien nimellisherkkyydet nyt on mitä sattuu. Itse testaamalla se todellinen herkkyys pitää selvittää. No, tosi vaatelias tietysti joutuisi tekemään sen testin aina kun filmin emulsiosarja(?) vaihtuu. Jos olisi aikaa ja rahaa, niin tuo esim. 0,3°C eron vaikutus olisi kiva mitata. Arviolta voisi heittää - riippuu toki kehityslämpötilasta - että tuon vaikutus olisi sama kuin 10-20s heitto kehitysajassa. Kun puhutaan tuollaisista 6-8 minuutin kehitysajoista.
...tai sitten niin kuin Ansel Adams, joka vedosti parikymentä vuotta yhtä kuvaa. Itse en kyl jaksa olla noin tarkka kuin ootte. EDIT: ...siis en tarkoita, että hän vedosti kaikkia kuviaan 20v
joo.. niiin.. multa hajosi lämpömittari joku aika sitten kun päätin kännissä tiskata ja mittari sattui olemaan riskialueella. Nyt olen kehittänyt huoneenlämpöisessä vedessä, eli suunnilleen... no mitähän täällä nyt olis, joku reilu 20 astetta (yö aikaan viileämpää kuin päiväsaikaan). Normaali kehitysaika on 12 minuuttia, epänormaalit välillä 3-30 minuuttia. Yhtään normiolosuhteissa kuvattua negaa en ole vielä saanut pilalle, eli vedoksissa on (suurin piirtein) kaikki sävyt olemassa. Eli oman kokemuksen mukaan pari astetta sinne tai tänne ei merkkaa mitään, kunhan ei alikehitä... mutta kunhan joskus on taas varaa lämpömittariin, niin täytyypi testata tuota lavuaarihommaa!
juhaa, et kai sentään! Aukon kompressio tai laajennus on yleensä +- 10-20% kehitysajoissa. Asteen heitto lämpötilassa taas aikaan verrattuna voi myös olla tuo sama +- 10-20%. Miten sen näkee? No, yleensä kino tai rullafilmillä ei kovinkaan helposti. Aika vaikeaa löytää koko rullalle samoja valaistus ja tavoiteolosuhteita, jotta pystysi valottamaan ja kehittämään sen mukaan. Se, mikä ehkä kannattaisi kaikkien vakioinnista kiinnostuneiden tehdä, on pieni testi. Valottakaa yksi testifilmi nopeasti siten, että valo on tasan sama. Kohteeksi esimerkiksi valkoinen seinä eri "zone-arvoilla". Muutama sarja. Leikatkaa sitten filmi noiden sarjojen mukaisesti ja kehittäkää erilleen. Erikseen kehitettyjen filminpätkien tiheyksien pitäisi olla identtisiä. Aikanaan huomasin, että näin ei välttämättä olekaan. Etenkään esim. Jobon rotaatiolla, jossa on tyyppivikainen moottori, jonka pieniä nopeuden vaihteluita ei tajunnut. Onko tällä sitten mitään merkitystä? Ei välttämättä, mutta yleensä moinen kokeilu on aika opettavainen. Jos joku haluaa mittauttaa eri kehityksien erot densitometrilla, niin voin toki sen tehdä jollei tule tuhansia pyyntöjä Muistakaa, tieto lisää tuskaa ja voi aluksi olla aika masentavaa....
Ilfordilla on taulukko, jonka mielestä noin 10% per aste on jotakuinkin sopiva http://www.ilfordphoto.com/Webfiles/2006210208211880.pdf
Juu kai sentään http://www.kameralaukku.com/portal/index.php?name=PNphpBB2&file=viewtopic&t=4782&highlight=