Vs: Kiikareita Ymmärettävää kyllä kun vaikkapa tankkereista on kyse. Pikkaisen arvokkaampi kuljetettava. Sitä paitsi missäpä niitä korjailemaan kesken reissun... Noiden kalliinpien huippukiikareiden huolto kyllä järjestyy. Jos ei kotimaassa niin tehtaalla. Halpojaa laitteita ei aina edes pysty korjamaan, eikä joka paja uusi kaasutäytteitä.
Vs: Kiikareita Joo, ja halpoja kiikareita voi rauhassa antaa kaikkien käyttää, jotka sattuu kulmilla pyörimään.
Vs: Kiikareita Mulla on ollut nopeakulkuinen pikavene, sekä purvene. Kummassakin on ollut ongelmana iskut: <LIST> <LI> Moottoriveneessä oli vaan askeettinen ohjauspulpetti ja kiikarit olikin usein vaan penkillä. Useampaan kertaan ajoin sitten peräaaltoon, jota en huomannut, josta seurauksena hillitön munuaiset irrottava isku ja komea lento. Tässä veneessä kiikarit oli harvemmin mukana.</LI> <LI> Myöskään purjeveneessä ei ollut kovin hyvää paikkaa kiikareille. Ne saikin kyytiä monessa erilaisessa purjehdustilanteessa, kun vene kallistui hieman yllättäen rajusti tai purjeiden köysiä piti käsitellä nopeassa tilanteessa. Yhden käännykän sain hajalle purkkarissa. En kiikareita.</LI> </LIST> Näin jälkiviisaasti ajatellen kiikareiden veneikää saisikin parannettua tekemällä niille hyvän säilytyspaikan käsien ulottuville. VillenKellossa on tällainen: Optisan Litec R Marine 10x50 Kiikari on typpitäytteinen ja vesitiivis. Hinta:155,00 € Ainoa ongelma on toi suurennus 10, joka on hieman vaikea veneessä. Hieman ihmettelen että nimessä edes esiintyy sana Marine. Sen sijaan aukko 50mm on optimi valon määrän ja painon suhteen venekäyttöön. Kuinkahan tuollainen säilyttää typpitäytteensä ja kuinka sen saa uusittua? Tuolla on hyvä valikoima erilaisia kiikareita ja aika paljon halpojakin. Mun 70-luvulla ostetuissa Intrumentariumin Panora kiikareissa on sisällä vain ilmaa, eikä niissä ainakaan lue mitään vesitiiviydestä. Hyvässä iskussa ovat vielä ja kaikissa veneissä olleet mukana. Ei ollut kosteuden kanssa ongelmia koskaan vaikka erityisesti purkkarin kanssa vesi lensi usein vastatuuleen luoviessa. Ostin muuten sen purkkarin Vaasasta ja purjehdin uuteen kotisatamaan Espooseen. Ennen Uusikaupunkia tuli vastaan ukkosrintama ja olin ulkomerellä niin, että manner siintyi horisontissa vain ohuena viivana. Oli hieman hermostuttava tilanne, kun vene oli (vanha-)uusi ja purjehduskokemustakaan ei isoilla veneillä ollut paljoa. Lisäksi olin yksin matkassa. Ei siinä auttanut muu kuin vetää sadekamppeet päälle ja pienentää purjepinta-alaa. Jälkeenpäin luin uutisista jonkun naisen kuolleen salamaniskuun puun alle juuri tuolla kohdalla.
Vs: Kiikareita Mulla mökillä myös Instrumentariumista ostettu Panora 7x50.Nahkakotelo alkaa vetää viimeisiään, kiikari ei. Isä osti sen minulle joskus 60-luvun alussa, kun innostuin kuikuilemaan lintuja. Kuikuilu on jäänyt, ja kiikari myös. Tosin kiikarikoteloon on ilmestynyt teksti "Ins. V. Kapanen". Se kiikari ostettiin minulle! En ole insinööri, eikä etunimeni ala V:llä. Vaan ei ole ihminen vastaamassa enää tekosistaan. Kiikari on vieläkin loistokunnossa. Kapa
Vs: Kiikareita Useampi päivä. Kaskisissa olin ekan yön vierasvenesatamassa (ja seuraavankin, kun merellä tuuli 10m/s), seuraavan Uusikaupungissa vierasvenesatamassa, kolmas Turussa Aurajoen suussa vierasvenesatamassa (sain avon gastiksi), sitten Hangossa vierasvenesatamassa ja viimeinen yö Porkkalassa ankkurissa lähellä merivartioasemaa, kun meinas mennä päivä pitkäksi ja tuulikin loppu (purjeveneellähän purjehditaan). Taidettiin muuten olla avon kanssa myös Kemiössä Kasnäs:ssä yksi yö. Ihmeen hyvin muuten lähtee miehestä mehut purjehditun päivän kuluessa!