Vs: Kapkaupunki 2005 Taidettahan tämä. Vaan sellaista, joka menee mulla korkealta yli ja ohi. Osaan vain ihmetellä ja miettiä, että jos tuossa on kaikki mitä Kapkaupunki antoi 2005, niin miksi sinne edes piti mennä.
Vs: Kapkaupunki 2005 Jos tässä olis kaikki, mitä lomamatka Sidneyssä antoi, olisin aika tyytyväinen itseeni: Trent Parke. paina view more. Kyllä Kapalla näkemystä on.
Vs: Kapkaupunki 2005 Rutanen: Kapkaupunki antoi Jyväskylän Lumo Triennaaleen kaksi valokuvataiteilijaa, ja Johannesburgista samoin. Osa heistä jo maailmalla tunnettuja, osa myöhemmin staroiksi nousseita. Yhden mm. Magnum-kuvatoimistoon hyväksytyn. Näyttelymme jälkeen. Kuvaamaan en mennyt, sillä siihen ei jäänyt aikaa. Olin siellä kuratoimassa. Tuona vuonna oli myös taiteilijoita Kuubasta ja Egyptistä. Ne kontaktit olivat muitten ryhmämme kontolla. Kuvani on vain yksi tuokiokuva kaupungista, ei syväluotaava dokumentointi, mitä kaupuki pitää sisällään. Kelpaako selitys, miksi olin siellä? Kapa
Vs: Kapkaupunki 2005 Yksittäinen tuokiokuva vaan ei kerro mitään. Minulle. ...mutta kun selittää kuvan, ja kuvan nimen auki, noin sadan kilometrin matkalta, niin silloin tällainen tollompikin ymmärtää että tosi taiteilijoiden, staroista puhumattakaan, kuvien kommentoiminen muuten kuin ylistävästi hymistelemällä on tabu. En ymmärrä nimimerkki juhaa'nkaan kommenttia siitä että tuokiokuvan kuvaajalla on näkemystä. Varmaan on, sitä en ole kiistämässäkään. Se näkemys ei vaan välity minulle asti kun en ole taiteilija, en kuraattori enkä stara.Eikä kuviani myy jäätelöpuikolta kuullostava kuvatoimisto.
Vs: Kapkaupunki 2005 Genrejä on aika erilaisia. Jokaisessa on omat maneerinsa, mutta myös estetiikkansa. Vähän sama kuin musan puolella diggais klasarista ja kaikea muuta pitää skeidana. Kannattaa opiskella harrastuksen genrejä laajemmin, se antaa omaankin tekemiseen enemmän. Esimerkkinä graffitit ja muut seinäspreijaukset olivat minulle kaikki samaa kamaa, kunnes niistä alkoi oppia erottamaan eri tyylilajeja ja ilmaisumuotoja. Genrenä tällaiselle tasaisentallaajalle ärsyttävä taiteen laji, mutta venytänpä omia, perinteiseen suuntautuneita boksia.
Vs: Kapkaupunki 2005 No onhan se noinkin. Aina oppii jotain uutta, mutta ei se silti mulle aukea vaikka idean ymmärtäisikin.
Vs: Kapkaupunki 2005 Mutta siitä jää latentti jälki jonnekin. Kun sitä ärsyttää riittävästi, yrittää ja erhtyy, alkaa syntyä jotain uutta ainutlaatuista, sinulle ominaista ilmaisua. Tässä kuvatulvan maailmassa se on jo arvo sinänsä -saatika, jos muutkin näkevät sen, mitä olet tavoitellut. Aika kiinnostavaa, eikö?
Vs: Kapkaupunki 2005 Taiteellisemmilla se varmaan meneekin noin. Olen kuitenkin ihan perusjamppa vaikka kameraa on tullut ulkoilutettua 30 vuotta pitkin maita ja mantuja. Tarpeeksi kun ärsyynnyn, vaihdan kanavaa
Vs: Kapkaupunki 2005 Samoilla haminoilla ulkoilutusvuodet itelläkin ja taiteesta en ymmärrä mitään, mutta tunnistan hyvän kuvan siinä kuin kauniin naisenkin ja osaan sen perustella -edes jotenkin
Vs: Kapkaupunki 2005 Tästä tuli jotenkin ulkopuolinen fiilis, niin kuin katsoisi maailmaa oman pienen muovipussin sisältä.
Vs: Kapkaupunki 2005 Olisit heti sanonut, ettei tartte höpöttää mun turhia, kun ei osaa sanoiksi laittaa, mikä kuvassa on hienoa.
Vs: Kapkaupunki 2005 Ei sitä tarvitsekaan tajuta. Kehitä sille vaikka oma tarina, jos jäi vaivaamaan. Kapa