Vs: Anti prässäys Löysin fotosidan.se:stä ruotsalaista keskustelua asiasta. Ei sielläkään oikein ole yksimielisyyttä siitä, mikä olisi prässäyksen vastakkainen termi, eli aiemmin esitetty väite siitä, että "silittäminen" tulisi ruotsin tai tanskan kielestä on ilmeisesti bullshittiä. http://www.fotosidan.se/forum/showthread.php?t=41256
Vs: Anti prässäys Anseli on taitanut unohtaa itse kirjoittamansa opit. 1. expose for the shadows 2. develop for the highlights Molemmat; eli sekä exposure että developing ovat arvoja jotka ovat muuttuvia. Kun tämä kaksiosainen loitsu on sisäistetty niin päästään siihen N juttuun. Ajatus on että jokainen kuvaaja testaa oman filminsä ja kehitteensä ja saa lopulta aikaan normaalissa valossa tarvittavan valotuksen ja kehityksen, jolla hän saa aikaan haluamansa kontrastin ja jonka hän nimittää termillä N. Tästä on sitten looginen jatkumo N-1/2/3 ja N+1/2/3 eli ne monen jo esittämät ylivalotus-alikehitys ja alivalotus-ylikehitys. Olisko Ansel seonnut siihen, että yli- ja alivalotus voidaan tietenkin tehdä kolmella eri tavalla kameratekniikan avulla. Kyse on siis kontrastin hallinnasta niinkuin kaikki mustavalkokuvaajat varmasti tietävätkin. Se vain, että näitä N-lukuja ei lueta mistään Kodakin tai Ilfordin pumaskasta vaan ne on jokaisen itse testattava. Ja ne luonnollisesti muuttuvat ajan mukana kun kuvaajan näkemys kehittyy.
Vs: Anti prässäys Olisko nyt kuitenkin niin, että Njotakin annetaan (valotetulle) filmille, kun ratkaistaan sille tarvittavaa kehitystä. Näin sitä ymmärrykseni mukaan ainakin Ansel Adams käytti, ja hän sentään loi koko systeemin. En ainakaan keksi, missä yhteydessä se olisi liittynyt valotukseen. Olisiko nyt sitaatin paikka ihan oikeasti, jos sellainen ajatus löytyy. Vai pitäisikö nyt arvella, että Adams ei ymmärtänyt omaa systeemiään...
Vs: Anti prässäys Tuossa edellä se on kerrottu. Lisäksi vielä: jokainen, joka on katsonut eri kehitysajoilla saatuja filmin mustumakäyriä, on voinut havaita, että käyrät ylittävät tiheyden kynnysarvon 0,1 (tai 0,15) hieman eri kohdissa, eli toisin sanoen fiilmin tosiasiallinen herkkyys riippuu jossain määrin kehitysajasta. Zone-termillä "previsualisointi" voi olla montakin merkitystä, mutta yksinkertaisimmillaan se tarkoittaa ainakin sitä, että kohteen kontrastin perusteella päätellään, tarvitaanko "normaalin" tai halutun negatiivin saamiseksi N, N- vai N+ kehitystä. Tämän päätelmän perusteella valotetaan filmi käyttäen tarvittavan kehityksen mukaista herkkyysarvoa. Siten sekä valotus että kehitys ovat molemmat muuttujia kontrastin säädössä, siis tässä N, N+ ja N--jutussa.
Vs: Anti prässäys Osallistuin keskusteluun "pull development" -termin suomenkielisestä vastineesta: En ole unohtanut. Ei Zone-kalibrointiin tarvita mitään "normalisoitua" valoa, riittää ettei se muutu sinä aikana kun kuvataan esim. harmaakorttia kalibrointiin. Zone-systeemissä N-1/2/3 ja N+1/2/3 kehitykset eivät ole "ali" tai "yli" vaan "oikein" kehityksiä. Zone I = neljä EV:tä alle harmaakortista mitatun valotuksen. Seuraavat tiheysarvot yli pohjahunnun. N-kehitys on kohdillaan silloin kun Zone I:n tiheys on noin 0.08...0.11D ja Zone VIII noin 1.15...1.25D jos vedostetaan kondensorikoneella. Hajavalokoneelle 1.25...1.35D. Nega voidaan vedostaa normaalijyrkkyyden paperille. Zone I:n perusteella määräytyy filmin EI ( Exposure Index, "herkkyys") testissä käytetyllä objektiivi + suljin + valotusmittari + kuvaaja + kehite + kehittäjä + kehitysaika + laimennus + lämpötila + jne. -yhdistemälle. Jos Zone I:n tiheys on alle 0.08D käytetään kalibroinnin seuraavassa iteraatiossa pienempää EI:tä. Jos Zone VIII:n tiheys on yli 1.25D lyhennetään kehitysaikaa. Ja päinvastoin. N-kehitykset eivät muutu kuvaajan näkemyksen "kehittyessä". Näkemys tietysti vaikuttaa siihen miten kuvaaja haluaa sijoittaa kohteen valo/varjoalueet Zoneille. EDIT: lisätty "yli pohjahunnun"
Vs: Anti prässäys AnselA: muuten ei lisättävää, mutta zone I ~0.08D ei kuulosta riittävältä. perinteisesti mustavalkofilmien herkkyyden määrityskin on aloitettu huntu+0.10D. Niinpä zone I pitää aina määritellä hunnun mukaan.
Vs: Anti prässäys Bullaus ei ole bulshittiä ja sekin on sitten tehty. http://www.kameralaukku.com/portal/index.php/topic,114713.0.html Vaikka hiukan ongelmia meinas tulla. En muistanut että vanha rulla filmi on viheliäistä laittaa muovispiraalille. Piti pimeässä sitten kaivella metallispiraali ja vetästä sinne ja siitä seuras muut ongelmat. Kuitenkin joku hyväkin ruutu tuli.
Vs: Anti prässäys 1/100 oli suhe ja kehitysaika 18min. Täältä mä näitä aikoja yleensä katson. http://www.digitaltruth.com/devchart.php?Film=Neopan+100+Acros&Developer=Pyrocat&mdc=Search&TempUnits=C