Vs: Susista ja niiden vaarallisuudesta Tulee ihan kyynelleet silmiin, on ne kaikki niin hädässä ja lähimmässä turvallisessa maassa. Lisäksi heitä kaltoin kohdellaan omiin köyhimme nähden luokattomasti. Anteeksi kun loukkasin tunteitasi.
Vs: Susista ja niiden vaarallisuudesta Et sä mun tunteita mitenkään ole loukannut, jokainen voi yleistää ihan niin paljon kuin haluaa, mutta kannattaa ehkä hieman perehtyä muuhunkin kuin MV-ulostukseen. Ihan yhtä lailla voisi väittää, että jokainen pohojalaainen lestaadiolainen on lastenraiskaaja, oikeasti näin ei varmaankaan ole? Turhanpäiväinen yleistäminen on perseestä.
Vs: Susista ja niiden vaarallisuudesta Sekä Kimon että aranevan kannat ovat perusteltavissa. Kumpikin kanta on suhteellisen maltillinen ja kumpikin kirjoittaa varsin sivistyneesti. Voisiko löytyä joitakin yhteisiä tosiasioita joista keskustelu voisi jatkua? Tarkoitan että tällä sivustolla on (vaikka ihan viime tuntien aikana) puhuttu niin paljon törkeämmin ja sivistymättömämmin että on suorastaan ilo lukea viestejä joiden välistä kuitenkin aavistaa yhteistä aluetta. Ehkä sivistyksen tuomaa yhteistä aluetta?
Vs: Susista ja niiden vaarallisuudesta Pohjalaisisännältä kyseltiin susien istutuksesta paikkakunnalle. Hetken tuumittuaan, isätä kysäisi että "kuinkas syvälle ne sudet pitää istuttaa?"
Vs: Susista ja niiden vaarallisuudesta Alkuperäiseen aiheseen palaten. Olen kolmesti nähnyt susia luonnossa. Ekan kerran Lassi Rautiaisen piilokojulla Kuhmossa viiden suden lauman. Tokan kerran mustikkametsässä Myrskylän ja Orimattilan rajamailla. Silloin ilmeisesti ajoimme matkaan pöpelikössä päiväpiilossa olleen hukan, joka viiletti karkuun suon laitaa hippulat vinkuen. Viimeksi näin toissakesänä Vaskijärven luonnonpuistossa 4 suden lauman suolampareen toisella puolella. Tämä lauma käyttäytyi kuin meitä (3 hlöä) ei olisi ollutkaan. Kuvia en saanut yhdestäkään kohtaamisista, Kuhmossa liian pimeää, mustikkareissussa ei ollut kameraa esillä ja Vaskijärvellä kädet oli täynnä kantamuksia, kun veimme opasteita luontopolulle. Yksikään näistä tilanteista ei ollut pelottava eikä uhkaava. Vaimoni veli kylläkin vihaa susia, koska ne kuulemma syövät hänen metsästyskohteensa ja ovat todennäköisesti tappaneet yhden hänen ajokoiransa. Selviä todisteita ei tosin koskaan löytynyt.
Vs: Susista ja niiden vaarallisuudesta Itse asiassa tuosta kun ottaa rasismin pois niin ei paljoa jää jäljelle.
Vs: Susista ja niiden vaarallisuudesta Syksyllä retkeilin Lieksan rajametsissä muutaman päivä. Susien jälkiä näkyi paljon, itse elukoista ei vilaustakaan. - Hupaisaa oli, että ne ilmeisesti tarkkailivat meitä kuitenkin koko ajan. Eväitten syöntipaikalla oli aina käyty heti tarkistamassa, jäikö makkarankuoria tms. Jos ensi vuonna menen samoille seuduille, niin laitanpa kameran vahtimaan nuotiopaikkoja.
Vs: Susista ja niiden vaarallisuudesta Jälkiä näkee tosiaan Satakunnassakin, mutta itse susista ei näy vilaustakaan.
Vs: Susista ja niiden vaarallisuudesta Susipelko juurrutetaan lapsiinkin jo varhain. On punahilkkaa, isoa pahaa sutta ja muuta. Susi on ollut ilmeisesti aiemmin joku pahan ilmentymä satusedille?
Vs: Susista ja niiden vaarallisuudesta Huomattavasti vaarallisempi ihmiselle on villisika joka pikkuhiljaa yleistyy meilläkin. Eestissä joka vuosi menehtyy ihmisiä karjun käytyä kimppuun ,suden takia taas ei yhtään.
Vs: Susista ja niiden vaarallisuudesta Kerran villisika seiso hiekkatiellä ja ei meinannut väistää, aika mörkö se on
Vs: Susista ja niiden vaarallisuudesta Nykyinen käytäntö on hyvä: asutuksen lähelle tunkeneet yksiköt saa nopeasti toimenpideluvan ja tulevat kaadetuiksi. Jos kuuluu laumaan, niin muut laumalaiset oppii sitä tervettä ihmispelkoa, eli kunnioittamaan sitä vielä isompaa petoa. Jos ei tunnu ns. reilulta, niin vapaaehtoisesti vaan ilmoittautumaan ja sitten niitä siirtoistutuksia sinne halukkaille alueille .... ;-;
Vs: Susista ja niiden vaarallisuudesta Tuli aikoinaan tehtyä aika paljon vaellusretkiä Lappiin UKK-puistoon, Itäkairaan ja Muotkaan. Useimmat reissut vielä yksin - silloin voi kohdata erämaan erämaana. Pisin reissu kesti 3 viikkoa - siinä ehti muuttua jo osaksi luontoa ... hieman villiintymään. Koskaan en nähnyt sutta enkä karhua. Sanovat että pitää olla hyvää tuuria saadakseen havainnon. Karhunpaskoja tuli nähtyä paljonkin erityisesti Itäkairassa ja UKK-puiston itä-osissa. Sen verran oli kuitenkin petopelkoa matkassa, että tein aina kävelysauvan joka auttoi tasapainoilussa purojen ylityksissä, mutta myös kasahteli maahan hyvällä äänellä kun tahditin kävelyä. Ei muuten turvonneet kädet vaikka olis koko päivän kantanut rinkkaa; käden liike elvytti verenkiertoa. Pahinhan tilanne on jos karhun kanssa kohtaa yllättäen lähietäisyydeltä. Siinäkin tulee kuulemma yleensä kummallekin osapuolelle pelästys ja karhu pakenee hippulat vinkuen. Niin, ja ihminen tajuaa vasta jälkikäteen mitä tapahtui. Sudesta en saanut koskaan mitään havaintoja tai nähnyt/tunnistanut jälkiä. Varmaa on kuitenkin, että mua on tarkkailleet kaikki pedot. Pitäisin mä silti susikannan asutuilla alueilla sellaisena määrältään ja ihmisenpeloltaan, ettei sitä ensimmäistäkään uhria tule. Yksikin on liikaa. PS. Mulla uhkaavin tilanne oli urosporon kanssa rykimäaikaan. Sillä oli naaraita jo useampia ja alko tuijottamaan sen näkösenä, että tästähän et tule (normaalisti porot pakenee ihmistä, eivätkä päästä lähelle). Mä avasin rinkan soljet ja katsoin sopivan paikan kiivetä, sekä odotin herran lähtöä naaraidensa perään. Kunnioitus vissiin riitti, kun ei tarvinut harrastaa kiipeilyä)
Vs: Susista ja niiden vaarallisuudesta Enpä kehuis ollenkaan hyväksi - samanlainen mielipide kuin se peräsuoli: jokaisella on omansa ja omasta mielestään se oma on se paras ja ainutlaatuinen.
Vs: Susista ja niiden vaarallisuudesta Luulis että nyt sudenvastustajilla on tyytyväisyyttä mutta kummasti ei vaan siltä näytä vaan hysteriaa jatketaan. ??? Noin 70 sutta päästettiin päiviltä. Salakaadot siihen päälle. ed. Laskentaperuste lukuun noin 70: katso "Susien kuolleisuus elokuusta helmikuulle". http://yle.fi/uutiset/susikiintoiden_uusi_laskentatapa_voisi_rauhoittaa_susikeskustelua/8718463
Vs: Susista ja niiden vaarallisuudesta Sadut ovat vertauskuvallisia. Olisikohan Punahilkan tarkoitus suojella pikkumuksuja "setämiehiltä"?