Tai ainakin aukon esivalinta pitäisi löytyä. Pieni. Objektiivi kohtuullisen valovoimainen 30-40mm. Täysautomaatteja kyllä löytyy. Tällaisistä ei tietoa,
Vs: Af- filmipokkari manuaalisäädöin. 70-luvulla oli paljon, mutta filmikoko ei ollut 135. Mullakin oli "pokkari", n. 1cm x 2cm x 10cm, eikä painanut juuri mitään. Kulki hyvin normaalin kauluspaidan rintataskussa. Vähän samanlainen kamera kuin jossain nimitetään vakoojakameroiksi. Parhaiten mukana pysynyt kamera ennen kännykkäkautta.
Vs: Af- filmipokkari manuaalisäädöin. Muistelisin että ilmoittamasi mitat ovat lähellä 110 kasetin mittoja. Kamerat olivat isompia ja niitä täällä taidettiin kutsua nimenomaan taskukameroiksi. http://apphotnum.free.fr/kodak-e.html https://en.wikipedia.org/wiki/110_film Ehkä sinulla oli jokin Minox? https://en.wikipedia.org/wiki/Minox#History Tässä kuitenkin voi olettaa että pokkari on kinofilmikamera, koska polttovälitoive on 30-40mm.
Vs: Af- filmipokkari manuaalisäädöin. Katso mitä Contax T2:sta ja T3:sta sanotaan. T2:ssa ilmeisesti outo homma, ettei f/2,8 toimi täysin kuten pitäisi itse valittuna. http://photo.net/leica-rangefinders-forum/00NC8r Tuossa mainitaan Leica Minilux samankaltaisena: http://camerapedia.wikia.com/wiki/Contax_T2 http://www.kenrockwell.com/leica/minilux.htm Ei tarvitse minulta käyttökokemuksia kysellä, mutta eikö nuo mene haettuihin spekseihin kuitenkin..melkein..
Vs: Af- filmipokkari manuaalisäädöin. konica hexar af ois varmaan hyva, jos tarvii valovoimaa ja manuaalisaatoja automaattitarkennuksella
Vs: Af- filmipokkari manuaalisäädöin. Lainaanpa alle itseäni vastaavasta viimekeväisestä ketjusta. Edelleen olen erittäin tyytyväinen Fujiini! Itse huomasin vastaavaa kameraa etsiessä todella hyödylliseksi lukea kameroiden käyttöohjeet. Sieltä selviää millaisilla nappulatekniikoilla mikäkin itselle tärkeä toiminto hoidetaan. Linkki Klassen manuaaliin: http://www.35mmc.com/wp-content/uploads/2013/09/KLASSE-WS_E_090917.pdf
Vs: Af- filmipokkari manuaalisäädöin. Täysin manuaalisia ja lisäksi pieniä ei taida kovin paljoa olla. Rollein 35-sarja tietysti, mutta silloin täytyy tyytyä arvaamaan etäisyys. Aukon esivalinnalla pienimmästä päästä taitaa olla Minox, mutta siinäkin etäisyys arvataan. Sitten tulee tämän lajin klassikko Olympuksen XA: pieni, aukon esivalinta, mittaetsin. Optiikka on kelvollinen mutta ei sen enempää. Ylempänä on jo mainittu Fujin Klasse S ja W, lisäksi on pelkkä Klasse jossa on 38 mm:n lasi ja jota myydään myös nimellä Rollei AFM 35. Contaxin T2 on sikäli omanlaisensa, että jos käyttäjä valitsee aukoksi 2,8, tarkoittaa se automaattivalotusta. Toisin sanoen aukkoa 2,8 kamera käyttää vain jos valon määrä niin sanelee. Muiden aukkojen kohdalla toimii aivan normaali esivalinta. Nikonin 35 Ti on hieman halvempi kuin Fujin Klasse-sarja ja Contaxin T2. Ajatus on taas sama, joko täysautomatiikka tai aukon esivalinta, automaatti- tai käsitarkennus, pieni koko ja hyvä laatu. Itselläni on Olympuksen XA, pelkkä Klasse, Nikonin 35 Ti ja Contaxin T2. Lasin puolesta 35 Ti ja T2 ovat omaa luokkaansa, molemmat erittäin hyviä. Ergonomian kannalta minulle T2 sopii hieman paremmin kuin 35 Ti, jollekulle toiselle asia voi kääntyä päinvastoin. Molemmat ovat kuitenkin erittäin laadukkaita laitteita. XA:n puolesta voidaan mainita erittäin halpa hinta, hyvä saatavuus ja se, että vuosikausia kuvasin sillä aivan tyytyväisenä eikä minua lainkaan häirinnyt se, että lasi ei suuremmilla aukoilla ole aivan samaa tasoa kuin vaikka 35 Ti:ssä ja T2:ssa. Jos nyt saisin vain yhden noista pitää, olisi se T2. EDIT Typo korjattu
Vs: Af- filmipokkari manuaalisäädöin. Hexar af on samaa kokoluokkaa kuin Leican M6, ( https://www.cameraquest.com/konhex.htm ) ero tähän 35 Ti, Klasse, XA, T2 - genreen on selvä. Jos suurempi koko ei haittaa, niin näitä 1970-luvun mittaetsinmalleja on toki pilvin pimein, Olympuksella hyvä ja suhteellisen pieniä RC, RD ja SP, Minoltalla HiMaticit, Canonilla Canonetit (itselläni on ansaitusti hyvässä maineessa olevat Canonet GIII), Konicakin teki hyvällä lasilla varustettuja malleja. Näistä kuitenkin osa on aukon, osa ajan esivalinnalla ja osa täysautomaatteja. Pääsääntöisesti kuitenkin vaativat ison taskun.
Vs: Af- filmipokkari manuaalisäädöin. Minulta löytyy jo perikin Rolleita, 35B ja 35S. Hyviä kameroita kyllä. Etäisyyden arvaaminen näillä tarkoittaa käytännössä kohdallani sitä, että useimmiten kuvataan varmuuden vuoksi pienellä aukolla paikallaan olevaa kohdetta, jotta kohde olisi tarkennusalueella. Filmijärkkärin leikkoetsimellä kyllä saa tarkennettua, mutta ainakin minulla se vie sen verran aikaa, että nopeat tilanteet tulivat ja menivät, ennenkuin suljin räpsähtää...
Vs: Af- filmipokkari manuaalisäädöin. Noinhan se onnistuu jos matkaa ja valoa on riittävästi. Vähässä valossa ja lyhyillä matkoilla oman kokemukseni mukaan homma kuitenkin helposti menee osin arvaamiseksi. Toki varmaan tuolloinkin kokemus auttaa.
Vs: Af- filmipokkari manuaalisäädöin. Hieman edelleen off-topikkia, kun ei vastaa kysyjän kuvanlaatuvaatimuksia. Innostuin muistelemaan kameraani, ja lähimmäksi pääsin Kodak Pocket Instamatic 300 mallilla: <IMG src="http://jaava.kuvat.fi/kuvat/Muut/Kodak+Instamatic.jpg/_full.jpg"]</IMG> Nää oli oikeasti taskukameroita! Speksejä: - Film: type No. 110 16mm film cartridges (tätä tuskin saa enää mistään) - Lens: f5.6 lens - Aperture: weather symbols for dark clouds, cloudy, normal, sunny and bright mountain sun, selectable by shifter - Shutter: one-speed - Focusing: no direct focusing, just aperture settings possible - Flash: magicubes connector, reaching from 1.2 metres to 5 metres, depending on selected aperture - Dimensions: 114×55×27 mm (ei olleet mun muistelemani mitat ihan kohdallaan Harmi kun painoa ei mainita missään, mutta muistan sen olleen todella kevyt. Ei roikkuneet vaatteet päällä, kun kamera oli taskussa. Ei noi kymppikuvat niin kaksisia olleet, mitä tuolla sai, mutta mukava niitä on edelleen katsella. Paperikuvista värit on vaan haalenneet ja muuttuneet kovasti.
Vs: Af- filmipokkari manuaalisäädöin. Onhan noita ollut kaikenlaisia. Muistaako kukaan muu enää Kodakin 1980-luvun alkupuolella lanseeraamaa kiekkofilmiä? Negakoko 10x8 mm ja kuvanlaatu sitä mukaa. Ja APS alunperin viittasi filmiformaattiin, ei digiin: Advanced Photo System. Tosin APS suomeksi kääntyi Aivan Paska Systeemi. APS:lle tehtiin ihan filmijärkkäreitä ja varmaan filmiäkin vielä jossakin kehitetään.
Vs: Af- filmipokkari manuaalisäädöin. Instamatic oli nimenomaan paidantaskukamera, joka perustui ajatukseen, että paras kuva on otettu kuva. Sitä paitsi niistä sai yllättävän hyviä kuviakin. Salaman käyttö oli kätevää, koska kameran päällä oli salamakuutiolle paikka. Kuutio kääntyi aina siten, että kameran virittyessä oli käyttämätön slotti eteenpäin. Laukaisin oli myös tärähdystä vähentävä konstruktio. Pienestä filmin pinta-alasta huolimatta kuvausta harrastamattomalla oli hyvät mahdollisuudet saada kohtuullisia kuvia ilman kuvauskokemusta. Loistava kamera näihin reunaehtoihin suhteutettuna.
Vs: Af- filmipokkari manuaalisäädöin. Pentaxhan teki 110-koolle pari järkkäriäkin. Olivat kyllä pieniä, kaverilla aikanaan oli sellainen. https://en.wikipedia.org/wiki/Pentax_Auto_110
Vs: Af- filmipokkari manuaalisäädöin. Samalla off-topik linjalla jatkan, eli omasta kameralaukustani löytyy mm. tämmöinen, eli Minolta 16, jolla kuvasin viimeksi viime viikonloppuna. Laitteen filmikasettiin lataan 16 mm m/v elokuvafilmiä, jota sitten itse kehittelen. Kuvanlaatu ei tuossa ole aivan huippua, mutta laitteen kanssa puuhailussa on muuta viehätystä.
Vs: Af- filmipokkari manuaalisäädöin. Ei Instamatic, vaan Pocket Instamatic. Instamatic on se 60-luvulla lanseerattu 35 mm leveää filmiä käyttävä kasettikamera. Pocket Instamatic oli ensimmäinen kamera, jota kutsuttiin pokkariksi. Nykyään pokkari voi olla miten suuri tahansa, kunhan siinä vain on kiinteä objektiivi.
Vs: Af- filmipokkari manuaalisäädöin. Joo, itse dokumentoin armeijareissun tällä, taisi tyyppinumero olla jotain 155x. Valoa se kyl kaipasi, jotta tulisi terävää jälkeä. Mutta tilanteet oli niin jänskiä, että pehmeemmälläkin piirrolla pärjäsi.
Vs: Af- filmipokkari manuaalisäädöin. Rollei 35 on suunniteltu niin, että kuvaajan ei tarvitse arpoa kuin kahden etäisyyden välillä: 2m ja 6m. Jos aukko on f/8 niin näillä kahdella etäisyysarvolla saa aina terävän kuvan. Riittää kun arvioi onko kohde "lähellä" (1-3m) tai "kaukana" (2m-..). Ei ole vaikea tehtävä ISO400 filmillä normaalissa ulkovalossa. Toki on suotavaa että kohde liikkuu hitaasti.