Vs: Päivän :-( Ei kai tuo yllätys ollut?, eikös tuosta uutisoitu kohtuu äänekkäästi aikoinaan.. Taitavat maksaakin saman verran edelleen kuin suomi versionsa aikoinaan.
Vs: Päivän :-( "Wanha" kansa on tiennyt tämänkin luissaan koko ajan... Siinäpä betoni- ja lateksimiehien myyntifirmoilla taas miettimistä: http://www.rakennuslehti.fi/2015/12/miksi-home-on-suomessa-muita-maita-yleisempi-ongelma/
Vs: Päivän :-( En ihan allekirjoita, että Suomessa home olisi yleisempi ongelma kuin muualla. Se on totta, että mitä homehtumiskykyisempi materiaali/ympäristö on, sitä toksisemmat mikrobit siinä viihtyy. Vrt. sairaalabakteerit. Niin kuin tuossakin artikkelissa tuli esiin, nykyisin yleisin syy on huollon laiminlyönti. Jos menet katsomaan sitä vuonna 90 valmistunutta asuntoa, ja otat liesituulettimen rasvasuodattimen irti, niin yleensä se poistoilmasuodatin ropisee sieltä mustana muruna alas. Jos ennen ei olla osattu huoltaa pelkkää poistoilmaa, niin kuinka nykyisin tulo-poistoa. Käyt katsomassa kymmenen vuotta vanhan asunnon tuloilmaventtiilin ympärystä, niin ilmajälkiä siinä on aika poikkeuksetta. Monisyisiä kysymyksiä ja asioita, mutta en nyt riehuisi betonin tai maalin takia. Kumpikin noista on välttämättömiä.
Vs: Päivän :-( En ole riehunut, mutta betonin kanssa puuhaamista helpottaisi, jos sen annettaisiin kuivua edes siedettävän kunnolla. Mitä tulee taas lateksiin, on sen ongelmat tiedetty jo vuosikymmeniä. Asunto/koti on pääsääntöisesti ihmisen kallein hankinta ja juuri siinä tehdään eniten ohareita työn laadun ja valvonnan suhteen. Joskus palaa "vain" pirusti rahaa tohelointien korjauksiin, joskus sen lisäksi myös terveys. Kyllä tätäkin kannattaa kaivella, eikä vain syyttää asujia.
Vs: Päivän :-( Tuo on kyllä todella tärkeä asia, ja törkeä... Törkeä rakentajien täydellisen välinpitämättömyyden ja valvonnan puutteen takia. Muovimatot märän lattiavalun päälle, kivasti homekasvillisuus alulle jo ennen kuin asukkaat ovat muuttaneet sisään, jne. jne. jne. Ja kallis..... Vantaalla puretaan 70-luvulla rakennettuja kerrostaloja. Ne vaan on roiskittu kasaan niin helvetin huonosti, ettei kannata korjata. Ja sama meno jatkuu. Rakentaja rikastuu, asukkaat sairastavat - ja maksavat - ja maksavat - ja maksavat.....
Vs: Päivän :-( http://www.hs.fi/kotimaa/a1342497668498 Tämähän oli melko mielenkiintoinen projekti, kun vanhasta Elannon leipätehtaasta tehtiin koulu. Satuin olemaan vastapäätä töissä, kun tuota lyötiin ekaa kertaa kasaan. Rakennus oli useammassakin vaiheessa sisältä niin litimärkä, etten ihmettele hetkeäkään, että se paukahti homeeseen melko lailla välittömästi.
Vs: Päivän :-( Valtaosaltaan ongelmat alkavat aikatauluista eikä niitä aseta itse työntekijät vaan muut tahot,toinen asia on sitten ammattitaito sitä joko on tai ei tänäpäivänä useasti ei ole. Pitäisikö työmailla vaatia ammattipassi kaikilta ja olisiko syytä työnjohdon pätevoittämiseen . Itse olen suorittanut erikoisammattitutkinnon ja kaikenlaista muutakin ja monasti olen joutunut olemaan erimieltä nuorten mestareiden kanssa tavasta tehdä asioita oikein.
Vs: Päivän :-( Niin aikataulut taitaa olla se suurin syy nykykoppeja rakentaessa, eikös betoni kuivu noin 1cm viikko hyvissä olosuhteissa. Nykyään esim kerrostalot rakennetaan kerros per viikko, eli alakerrassa vedellään muovimattoja lattiaan ja lateksia seiniin kun ylemmässä kerroksessa valetaan lattiaa tai poraillaan ontelolaattoihin reikiä jotta assennusvaiheen vesi pääsee pois jne....
Vs: Päivän :-( Minkälaisessa kerrostaloluukussa sinä asut tai olisit sellaisesta valmis maksamaan. Oli talot kuinka hyvin rakennettu tahansa, linjasaneeraus odottaa ja betoniset parvekerakenteet ja julkisivut odottaa peruskunnostusta/uusimista ihan pelkän teknisen ikääntymisen vuoksi. Matalissa kerrostaloissa ei ole hissiä ja asuntojen pesutiloina ovat pelkät kylppärit. Tonteilla olisi rutkasti vielä rakennusoikeutta. Se on ihan laskettavissa oleva asia, missä vaiheessa peruskunnostus ei ole enää kannattavaa.
Vs: Päivän :-( Vaikka rakennusvirheitä tehdään aivan liikaa, niin homeongelman suhteen täällä esiin otetut betonirunkoiset kerrostalot ovat sieltä harvinaisimmasta päästä.
Vs: Päivän :-( Juuri niin ja tuossa vieressä Jätkässä villat oli seinillä monsuunisateiden aikaan ja viikkoa myöhemmin päällisin puolin valmista paneelit kiinni. Eihän tuossa ole tolkun häivää...
Vs: Päivän :-( Joo, pahoittelut. En tarkoittanut, että sinä riehuisit. Lähinnä yleisesti virheistä... Aikataulun laatii yleensä rakennuttaja. Ja urakoitsijan pitää noudattaa sitä. Toinen on se, että "kun ennen osattiin". Jos katsotaan jotain sata vuotta vanhan torpan alapohjaa. Ei siellä ole mikrobeja. Mutta kyllä on ollut. Ensin bakteerit on käyttäneet ravinnokseen orgaanisen materiaalin, homeet käyttäneet ravinnokseen bakteerit. Kunnes kaikki ravinto kultakin on loppunut. Siihen kiertokulkuun menee suunnilleen se sata vuotta.
Vs: Päivän :-( Itse asun yli 100v talossa ja olen kyllä yrittänyt kaikin tavoin välttää muovin käyttöä, eli ajatuksena, että pysyisi pystyssä myös seuraavat 100v. Tervapaperia on kulunut useita rullia Paperiahan se nykyisin on, ennen se oli pahvia.
Vs: Päivän :-( Valtaosa kerrostalojen betonikorjauksista johtuu huolimattomasta rakentamisesta. Elementtejä valettaessa kukaan ei ole välittänyt katsoa, että raudoituspaketti on keskellä muottia - niinpä se nojaa seinään. Ja niinpä 20 vuoden päästä raudat ovat tulleet esiin, ja julkisivu saneeraus odottaa. Kuinkahan paljon säästettäisiin rahaa, ja paljonko kiire helpottaisi, kun se raudoitus tuupattaisiin kohdalleen, ennen kuin kurat kaadetaan päälle.... (Putkilla on käyttöikänsä, totta. Halvimmalla Puolasta kuskatulla patarautaputkella se ei kuitenkaa ole ihan sama kuin kunnollisella. Vanhan ajan putkiremppa tehtiin noin 40 vuotta talon valmistumisesta, nykyisin 30 v.)
Vs: Päivän :-( Niin. Eikä tervakaan ole enää kreosoottia. Itse tykkään kreosootin tuoksusta. Mutta kun karsinogeeni on. Briteissä ikkunapuitteet siveltiin vielä tämän vuosituhannen alussa kreosootilla työmaalla... Noista matoista... jos haluaa, että liima ei ala hajoamaan, niin siihen alle kannattaa laittaa matala-alkalinen tasoite. Voi olla, että se tulee jossain vaiheessa pakolliseksi. Märkätilojen vesieristyskin on ollut pakollista alle 20 vuotta.. Yleisesti tarvittaisiin lisää tutkimusta mikrobien ja orgaanisten yhdisteiden yhteisvaikutuksesta terveyteen. Jos näitä vaikutusmekanismeja ei tunneta, niin ollaan "harmaalla alueella", ts. jatketaan empiiristä tutkimusta.
Vs: Päivän :-( Johtuu ehkä kuitenkin enemmän huokostamattoman betonin käyttämisestä ulkorakenteissa ja siitä, että tuon ajan betoninormit eivät ottaneet huomioon riittävää raudoitteiden peitesyvyyttä.
Vs: Päivän :-( Sikäli jäljillä, että sylttytehdas johtaa Aasian lisäksi Puolaan. Materiaali oli kuitenkin kupariputki ja syy kuparin valmistukseen liittyvän liiallisen hapettamisen aiheuttama huokoinen rakenne.
Vs: Päivän :-( Normeista en tiedä, mutta tuskin se peitesyvyys nolla oli. 70-luvun taloissa on määrättömiä määriä elementtejä, joissa rautaa peittää vain rappaus. Tai peitti, onhan niitä nyt jo sitten piikattu auki ja upotettu syvemmälle - jonniin verran kallista puuhaa.