Vs: Valolaatikko negatiivikuvaukseen Empähän ole saanut vieläkään maalaustouhua käyntiin, kun meni hieman aikaa noiden uusien päätyjen reikien tekemisessä. Saldona 1 jyrsimen terä ja LED-lampun jousileuka hajos. Aika massiivinen tää perunalaatikko on (laatikon pohjalla on A3 papru): <IMG src="http://jaava.kuvat.fi/kuvat/Muut/Uudet+Paadyt.jpg/_full.jpg"]</IMG> Nyt pitää vielä näyttää sisäseinille santapaperia ja sit valkosta pohjamaalia.
Vs: Valolaatikko negatiivikuvaukseen Mua alkoi hieman närästää valolaatikon rakenne: kuinka hyvä tuollainen hajavaloon perustuva nyt sitten on värifilmille ja tarviiko siinä myös oikeesti tuollaisen maitolasin ennen kuin valo osuu negatiiville. Piirsin esimerkin mukaan (olisko ollu Wikissä pikkukuva) suurennuskoneiden tyypit: <IMG src="http://jaava.kuvat.fi/kuvat/Muut/Suurennuskonetyypit.jpg/_full.jpg"]</IMG> Tää mun valolaatikkohan on diffuseri-tyyppiä, mutta multa puuttuu diffuseri tai maitolasi negatiivin ja valolaatikon välistä. Tarvitaanko sitä, kun valolaatikon pohja on kuitenkin matta ja tasaisen valkoinen (Samoin kuin laatikon sisäseinätkin)? Tarkoitus on myös kartoittaa valokentän tasaisuus kuvausaukossa, kunhan saan laatikon maalattua. Sitten toinen kysymys: tarviiko värifilmille kondenserityyppistä suurennuskonetta? Jäi hieman epäselvä käsitys kun lueskelin noit tekstejä. Muun muassa täällä on aikaisemmin esitetty seuraavaa: Teemu löytänyt jostain tekstin: Mä olen jonkinverran pelannut tollasen läpi valaisevan mikroskoopin kanssa, ja siinä säädetään heijastimen ja lampun etäisyys sekä sijainti toisiinsa nähden, kondenserilinssin paikka ja aukko, ennen kuin valo tulee näytteeseen (muistinkohan edes kaikki). Tossa mun hajavaloon perustuvassa ratkaisussa asetetaan vaan aukko: Negalle pääsee vain sen kuva-alan verran valoa. On ainakin helpompi käyttää.
Vs: Valolaatikko negatiivikuvaukseen Kondensori-värikoneet ovat harvinaisempia ja yleensä värikoneet ovat hajavalomallia. Mutta aivan sama ero toiminnassa kondensorin ja hajavalopään välillä myös värinegalla. Kontrastiero ja se, miten pölyt ja naarmut erottuvat. Hajavaloboksi suurennoskoneessa on usein toteutettu valkoisella styroxilla pinnat vuoraten. Esimerkiksi niin että polttimo on sivulla suunnattuna vaakatasoon ja suoraan sen edessä on 45 asteen kulmassa styrox. Ja kaikki muutkin pinnat boksissa myös samaa matskua. Ja tosiaan, lisänä on alhaalla maitolasi, vastapäätä tuota vinoa mattavalkoista pintaa. Uskoisin että sulla on tyypillistä suurennoskoneen ratkaisua tasaisempi ja laajempi valo itse valolaatikossa, jolloin maitolasi jäänee turhaksi.
Vs: Valolaatikko negatiivikuvaukseen Ei varmaan jos valo on vaan tarpeeksi tasaista muuten. Kääntäen, kunnollinen maitolasi hajottaa valoa niin hyvin että mitään ihmeellistä laatikkoa ei tarvita, ainakin jos salaman ampuu vaikka 45 asteen kulmassa olevan paperin kautta. Täysin tarpeetonta järjestää monimutkaista laatikkoa ja varsinkin miettiä jotakin maalien kirkkaus-, ja heijastuskertoimia. Varsinkin kun valon tasaisuus on erittäin helppo tarkistaa. Salaman kanssa valotehoakin on niin paljon että normaali huonevalaistus, vaikka vuotaisi kameran ja filmin väliin, tuskin vaikuttaa mitenkään. Tarkoitit varmaan juuri toisinpäin eli hajavalotyyppistä. Se että väripäällä olevat koneet ovat hajavalokoneita johtunee siitä että ne on toteutettu värisuotimilla, asiaa on vaikea tai lähes mahdoton tehdä kondensorin kanssa. Eli ei ole tekemistä värifilmin kanssa sinänsä. Kondensorilla saa periaatteessa terävämpää jälkeä, sehän noissa lainauksissa olikin selitetty.
Vs: Valolaatikko negatiivikuvaukseen Tuolla taidetaan kertoa, ettei värifilmeillä tulisi ihan samanlaista eroa kondensorin ja hajavalon välillä kuin mustavalkoiseen: http://photo.net/black-and-white-photo-printing-finishing-forum/00b6mQ Väriä voi vedostaa millä vaan, kunhan löytyy suotimille paikka.
Vs: Valolaatikko negatiivikuvaukseen Eikös tuota kontrastia saa kasvatettua digimaailmassa myös tekemällä HDR-kuvia: pari valotusta eri salaman tehoilla ja yhdistää kuvat. Laatikon ja erityisesti sen pöytätason koko määräytyi mun kolmijalan mukaan: Käytettävällä objektiivilla ja kaikkien formaattien kuvausetäisyyksillä, täytyy pystyä säätämään jalat niin, että negapidintä mahtuu siirtämään jalkojen välissä (mun mountilla kamera katselee alas juuri kahden jalan välissä) niin, että kunkin ruudun saa kuvattua vain siirtämällä pidintä. Tämä on tärkeää, jotta koko negaliuskan kuvaus menee sutjakkaasti. Laatikon minimikorkeus johtuu taas mun käsisalamien korkeudesta: Ne eivät mahdu jalkojen ja valolaatikon väliin kaikilla formaateilla, joten sijoitin ne pöytätason alle ja kolmijalan jalat pöytätasolle. Salamat halusin sivuille taas sen takia, etten töni niitä ( ja koko kuvaussyteemiä) niin helposti kuin niiden ollessa etu- ja taka-puolella. Eli laatikon koko määräytyi käyttämäni kolmijalan takia tällaiseksi perunalaatikkokokoiseksi. Laatikon sisäpinnalle oli pakko laittaa jotain väriä, kun Lundia-hyllyissä on vahva punertava ajan patina ja kaikissa puuosissa on vahvoja kontrasti- sekä väri-vaihteluita oksien ja liitoskohtien kohdalla. Kun väriä on laitettava, niin mielellään tietysti väriä joka ei vääristä kuvaa: harmaatasapaino hyvä eikä heijastele.
Vs: Valolaatikko negatiivikuvaukseen Maalaus pääsi sitten vihdoin alkuun. Kaksi kerrosta vedetty, mutta läpi paistaa vielä aika railakkaasti: <IMG src="http://jaava.kuvat.fi/kuvat/Muut/Maalaus.jpg/_full.jpg"]</IMG> Kuva: Valolaatikon pohjalevy maalattavana (maali on kuvassa näkyvää H2O vesiliukosta pohjamaalia) Pari kerrosta vielä, ja se on siinä. PS. Perhana piti käydä hakemassa vielä toinen 400ml spray purkki. Yhdellä jäi jopa puun syyt, puhumattakaan oksista, kuultamaan läpi pahasti.
Vs: Valolaatikko negatiivikuvaukseen Maalaukset on valmiit, vaikka spraypullosta sumutettu valkoinen taisi olla makulatuurilaatua. Se räki kummallisia palleroita välillä maalipinnalle. Ne tosin lähti pois veitsella rapsuttamalla kun oli kuivanut hetken. En käyttäisi toista kertaa. <IMG src="http://jaava.kuvat.fi/kuvat/Muut/Maalaus+valmis.jpg/_full.jpg"]</IMG> Kuva: Valolaatikon kuvausaukko 10cm x 10cm, baffle aukot 8cm x 8 cm Heijastukset ja hajavalo Kannen aukon ja hieman sen ympärystääkin maalasin mattamustaksi, jottei tulis kovasti heijastuksia. Salamoiden valo tulee alaviistosta aika pahasti heijastelemaan. Tämän vuoksi tein ruutupaperista mallin "vastavaloputkeksi" (näkyy kuvassa) ja lisäsin siihen muutaman baffle-tyyppisen aukonkin. Salamoiden alareunasta lähtevä valo osuu alimmaiseen bafleen, mutta ei pääse suoraan sen aukkoon. Lopullinen toteutus mustasta kartongista. Katsoo nyt sitten mitä testit näyttää. Ei toivotun hajavalon estämiseksi/rajoittamiseksi kansilevyn päälle tulee vielä iso kartonkilevy, jossa on negan ruudun kokoinen aukko (jokaiselle filmityypille pitää siis olla oma kartonki).
Vs: Valolaatikko negatiivikuvaukseen Sitten on saatu ensimmäinen testikuva valolaatikolla. Tässä vaiheessa laatikossa ei ole vastavalosuojaa, joten salamat pääsee valaisemaan aukon seiniä ja melkein testimuoviakin suoralla valolla. Kannella on 80mm x 80mm aukkoinen musta kartonki, jotta näen kuinka tasasesti valo leviää noin isolle alalle. Negakuvauksessahan se korvataan negan formaatin mukaisella aukolla. Tämän päällä on hieman röpelöistä mutta tasasen harmaata muovia, joka markeeraa negapintaa. Muoville piirsin 110, 135 ja 120 (6x6) formaattien nimellismitat lyijykynällä. LR:ssä otin noita mustia alueita aika paljon ylös, jotta kuvasta näkyy miten kartongin aukon laidat käyttäytyy. <IMG src="http://jaava.kuvat.fi/kuvat/Muut/Testikuva+8x8+aukosta.jpg/_full.jpg"]</IMG> Silmämääräisesti arvioiden valopinta näyttää tasaselta. Tarviiko tuolle tehdä enää mitään, sen kun alkaa kuvata negoja Onko ehdotuksia, kuinka tuon intensiteetin tasasuutta kannattais tutkia? PS. Tosta mustan reunasta näkee, ettei mun kannattais mennä kehystämöön paspiksia tekemään!
Vs: Valolaatikko negatiivikuvaukseen Otat kuvan, avaat sen kuvankäsittelyohjemassa ja tutkailet pipetillä.
Vs: Valolaatikko negatiivikuvaukseen Kun asettaa ensin valkotasapainon, niin kaikki värit on samalla lähtöviivalla. Tämän jälkeen katsoo pipetillä, millä vaihteluvälillä pikselit on. Ongelmana on kennon kohina: aivan vierekkäisissä kuvapisteissä saattaa olla heittoa melkoisesti. Toi mun käyttämä röpelöinen muovi taitaa vaikuttaa myös mun tulokseen. Lightroom:ssa kun kiertelin pitkin ed. kuvan vaaleaa neliötä, niin tuohon 2%:n lukemien erot jäi. Mutta millä erottaa kennon kohinan, muovin röpelöt ja valon epätasaisuuden toisistaan? Mielessä on käynyt pieni ohjelma, joka paloittelee kuvapinnan esimerkiksi 100 x 100 neliöön ja laskee kullekin mediaanin. Nää mediaanit sitten piirretään 3D koordinaatistoon verkoksi sellaisella skaalalla, että esimerkiksi 4% koko A/D alueesta vastaa koko kuva-alan korkeutta, jotta näkee tarkasti heitot. Oiskohan tuosta mihinkään? Aukon leikkaus kartonkiin Katselin kaupoilla käydessäni paperileikkureita Sinellissä ja Clas Ohlson:lla. Niissä on pyöreä terä, joten sellaisilla ei saa leikattua sisäkulmaa. Hinnaltaan olisivat olleet oikeen sopivia Onko tietoa mistä saisi parpatuuri-leikkurin - sillä vois olla ihan oikeaakin käyttöä. Olis hyvä saada leikattua noi kartongin aukot 45-asteen kulmissa, niin eivät heijastele. Harmaata muovia/paperia/lasia aukon päälle testikuviin Muovin tarkotus on vangita tuleva valo samaan tasoon, kuin se tekee negatiivillakin. Nyt olen koitettu kuvata ruutupaperille (paperi ei ole kovin tasaista valon läpäisominaisuuksiltaan), harmaalle, puoliläpinäkyvälle kansiomuoville, jossa röpelöitä (röpelöt aiheuttaa tulkintahankaluuksia). Äsken otin arkin piirtoheitinkalvoa ja hioin sen toisen pinnan 1000 gritin santapaperilla. Ei siitä tullut oikeen tasaista. Olis pitänyt vissiin lasin päällä tehdä. Tarve olis saada harmaata, läpinäkyvää muovia/paperia/lasia, joka pitää muotonsa kuvausaukon päällä. Ja on optisesti tasalaatuista.
Vs: Valolaatikko negatiivikuvaukseen Oiskohan tällaisesta mihinkään: <IMG src="http://jaava.kuvat.fi/kuvat/Muut/Handheld+matcutter.JPG/_full.jpg"]</IMG> Kuva: Artist's Mat Cutter 45 & 90 Degree Angle Dual Blade , Hinta: US $6.99 Saa 45-asteen kallistukset, mutta vaatii kunnon viivaimen hyvin kiinnitettynä tukemaan ja ohjaamaan. Vai tarviiko hyvään leikkaukseen kiskolla olevan terä?
Vs: Valolaatikko negatiivikuvaukseen Tuolta löytyy ainakin melkoisen laadukas: http://www.tempera.com/shop/contents/fi/d169_kehyspahvileikkuri.html Kapa
Vs: Valolaatikko negatiivikuvaukseen Linkin takaa löytyy laatumerkki: Dexter iso ja hinta pelkästä leikkuuosasta 59,00 €. Se vaatii kuitenkin viivaimen, jossa sopiva ura leikkurille. Jos ostaa kummatkin, niin: Leikkuri 45/90 astetta + 80 cm viivain (+115,00 €). Saksasta saisi tällaisen Dörr:n paspaleikkurin hieman edullisemmin, mutta onko laatu sitten mitä: <IMG src="http://jaava.kuvat.fi/kuvat/Muut/Dorr.jpg/_full.jpg"]</IMG> Dörr 102050 Passepartout Schneider, Schnittlänge 60 cm, silber Modellnummer 102050 Preis: EUR 34,19 ja Kostenlose Lieferung (mitä sitten tarkkoittanee Suomen kohdalla) Artikelgewicht 299 g Produktabmessungen 75 x 8,6 x 5,4 cm Metallschneider zum exakten Schneiden von Papier, Pappe, Fotokarton und Passepartouts Schneidewinkel 45°bis 90° stufenlos verstellbar 2 Schneidekanten für cm oder inch Max. Papierdicke: 7 mm / Schnittlänge: 60 cm Inkl. Ersatzklingen (je 5x für 45° + 90°) Taidan tyytyä mattoleikkuriin hieman ajatellummalla otteella. Ainakin seuraavissa osa-alueissa voi parantaa: <LIST> <LI> Hommaan leikkuualustan. Toi vanha Lundia-hylly ei juuri auta hyvän leikkuupinnan saamiseksi. Tosin siinä oli paksu lakka päällä</LI> <LI> Vedän metalliviivaimen kiinni pikkupuristimilla, niin toinenkin käsi vapautuu pitämään oikeasta kohdasta kiinni</LI> <LI> En yritä kerralla leikata pohjaan asti</LI> <LI> Vaihdan mattoleikkuriin uuden terän</LI> <LI> Käytän aikaa ja teen kaikessa rauhassa - kukaan ei ole budjettivastuussa</LI> <LI> 45-asteen viisteen teko voi olla ongelma. Ainakin hyvän sellaisen.</LI> </LIST> Tällainenkin leikkuri on, eikä tarvii spesifistä viivainta (tekee vain 45-asteen viistettä) (37,00€): http://netmanner.fi/PublishedService?pa ... code=11412"]http://netmanner.fi/PublishedService?pageID=9&itemcode=11412
Vs: Valolaatikko negatiivikuvaukseen Tuo vaikuttaa hieman vaillinaiselta tähän. Tällaisen löysin tekstistin seasta, joka on minusta lähimpänä tarvetta: [QUOTE> [/QUOTE] Siis voisi määrittää halutun alueen kuvasta ja laskettaa minimeitä, maksimeita, keskiarvoa ja hajontaa. Mutta siitä ei oikein pysty sanomaan selkeästi, kuinka paljon valon intensiteetti heittelee eri kohdissa määritettyä aluetta. Toi kohta olisi tärkeä, jotta asialle osaa tehdäkin jotain.
Vs: Valolaatikko negatiivikuvaukseen Meillä on varsin erilainen lähestymistapa samaan ongelmaan. Minä olen yksinkertaisesti käyttänyt valkoista paperia ja rungon salamaa valolaatikon sijasta. Saanut mielestäni varsin hyviä tuloksia, edes miettimättä hajontoja. 3x3 tai 5x5 pikselin pipetillä tutkailin valon tasaisuutta ennen kuin aloin kuvata varsinaisia filmejä.
Vs: Valolaatikko negatiivikuvaukseen Sun menetelmä onkin selkeästi yksinkertaisempi ja antanee jotakuinkin samat tulokset. Tää on rohkaseva toteamus! Valon tasaisuus negatiivillä Minustakaan hajonnat eivät ole oleellisia, vaan kartta kuvasta, josta ilmenee intensiteetit kennon alueella. Luulisin tämän saatavan aikaiseksi kuvaeditorilla, kun säätää kontrastin riittävän isoksi (jotta pienetkin erot tulevat näkyviin) ja sen jälkeen justeeraa kiinnostavan alueen (8cm x 8cm neliön mun kuvassa) kirkkaussäätimellä kohdalle, jossa erot näkyvät selkeimmin. No 3D kuvaaja pinnan intensiteetti-eroista olisi yhtä selkeä. Ainakin. Negatiiville tulevan valon spektri Ton valolaatikon sisäseinien väri on aika tärkeässä asemassa: kaikki negalle tuleva valo on heijastuvaa, ja siis suureksi osaksi heijastuspintojen absorption määräämää (salama määrää mitä aallonpituuksia on yleensä mukana). Mun käyttämä valkoinen maali näyttäisi imevän aika paljon spektrin sinisen pään fotoneja -> salaman valo hieman punertuu heijastuessaan. Tämä ei ole hyvä juttu negakuvauksen kannalta, kun niissä on jo valmiiksi punertavaa ylimäärää (oranssi tintti) ja sininen kanava jää hieman alimääräiseksi. Joku on arvioinut negatiivin aiheuttavan siniseen kanavaan jo 2 stoppin verran alimäärää. Ymmärtääkseni kameran kannalta optimi olisi, jos kennon suodattimille (bayer-maski) tulisi ylimäärä sinistä ja punaista valoa kompensoimaan sinisen ja punaisen häviötä maskissa. Mitä olen katsellut RAW-dataa, niin R ja B kanavat ovat ennen valkotasapainon säätöä hmm. olikohan luokkaa kymmeniä prosentteja alle G-kanavien (EOS 30D:llä joko valkoinen paperi tai harmaakortti kohteena, en muista). Eräs lähde suositteleekin sinisen filtterin käyttöä negatiiveja kuvatessa, jotta väribalanssi olisi parempi. Hyvällä väribalanssilla voidaan maksimoida kameran käytettävissä oleva dynamiikka kun kanavat ali- ja ylivalottuu samoilla A/D-muuntimen näkemillä intensiteeteillä.
Vs: Valolaatikko negatiivikuvaukseen Kyllä se Jokeri olisi ollut parempi. Olet nyt jo tällä kannalla! Tuota on tullut täällä usein toistettua. "kaikki mitä korjataan kuvausvaiheessa on kotiinpäin + vertaa oikealle valottaminen". http://www.kameralaukku.com/portal/index.php/topic,110964.msg780341.html#msg780341 Tässä ketjussa en viitsinyt enää ehdotella sinisävyistä maalia laatikkoon, vaan mietin sitä vain itsekseni. http://www.kameralaukku.com/portal/index.php/topic,110964.20.html Tulostetut kalvot valoihin on ollut mietintämyssyssä.
Vs: Valolaatikko negatiivikuvaukseen Käsittelin Lightroom:lla RAW-kuvaa siten, että vedin kontrastin tappiin (100), jolloin pienetkin erot kuvapisteiden lukemissa näkyvät selkeämmin. Sitten säädin kirkkauden aivan puhkipalamisen rajoille (kuvissa punainen on jo puhki palanutta aluetta). Jos valo olisi aivan tasainen koko valoaukon (8cm x 8cm) alueella savunharmaalla muovipinnalla, niin koko kuva muuttuisi kerralla punaiseksi, kun kirkkauttaa nostaa vähänkin (pl. lyjykynäviivat ja muovin röpellykset). Nyt kun se ei ole, niin nähdään myös vaaleaa puhkipalamatonta pintaa. Varoitus pienien näyttöjen käyttäjille: kuva on aika iso täyskokoisena. Seuraavissa kolmessa kuvassa: Vasemmanpuoleisessa kirkkaussäätö on asennossa 2.51 (mitä se sitten merkitseekin), keskimmäisessä 2,55 ja oikeanpuoleisessa 2.59. Kaikki muut perussäädöt on nollassa. <IMG src="http://jaava.kuvat.fi/kuvat/Muut/3+ylivalotuskuvaa.jpg/_full.jpg"]</IMG> Selkeästi näkee, ettei valoa ole kaikkialla tasaisesti, mutta miten päätellä kuinka merkittävä tuo heitto on negatiivikuvauksen kannalta? Jos tekisin 3D esityksen tilanteesta, niin ei se paljoa auttaisi: Näkisin kyllä diagrammissa laaksoja ja kukkuloita, ja osaisin päätellä, ettei valo ole aivan tasaista koko alueella. Vielä jopa nähdä A/D muuntimissa syntyneet numeeriset erot laaksonpohjien ja kukkuloiden välillä, mutta mitä sitten. Pihalla olisin kuin lumiukko, jos juku kysyis kuinka paljon toi vaikuttaa. Mitä Lightroom:n lukuarvot Contrast 100 ja Brightness 2.51 edustaa? Onko ne vaan jotain lukemia, millä on merkitystä vain toisiinsä nähden; 2.59 on kirkkaampi kuin 2.51, jos kontrasti on sama. PS. Pikseli muuttuu punaiseksi Lightroom:ssa vissiin heti, kun jokin värikanavista menee tappiin.