Anteeksi jos tästä oli jo aihe jossain, äkkiseltään ei silmään sattunut (ja toivottavasti topikki on oikealla alueella). Elikkäs itse tykkään käyttää vanhoja manuaalilinssejä, mutta monesti niissä olisi enemmän tai vähemmän huollettavaa - putsausta, öljyämistä yms. Kyllä te varmaan tiedätte. Olen tässä jonkin aikaa pohtinut että olisi kiva vapaa-ajalla purkaa linssi osiin ja yrittää linssin putsausta ja himmeninlehtien öljyämistä itse. Minulla olisi Helioksen 44M-4 58mm f2 -linssi, jossa on vähän sumua/ mitälie lasipinnoissa ja himmeninlehdet jumittuneet. Toisin sanoen ihanteellinen DIY-projekti. Tiedän, että kyseinen objektiivi ei maksa juuri leffalippua enempää täysin toimivana, mutta olisi hauska yrittää tuon korjaamista. Ja miksei myös muidenkin objektiivien, voisihan tuosta kehittää ihan kunnon harrastuksen itselle valokuvaamisen oheen. En ole ihan "käsi" käsistäni, joten en usko että tuo ainakaan itselle liian vaikeaakaan olisi pienen opettelun jälkeen. Netissä on paljon vinkkejä ja tutoriaaleja linssien avaamisesta, mutta liian usean jutun lukeminen eri lähteistä alkaa herkästi hämmentämään. Siispä: olisiko jollain teistä vinkkejä kokonaisesta työkalusetistä siitä mitä kannattaa ostaa, millä aineella putsata linssipintoja ja millä öljyllä käsitellä mekaanisia osia?
Vs: Vanhojen manuaalilinssien korjaaminen itse? Kyllähän noita huoltaa eikä se ole edes välttämättä vaikeaa, varsinkin jos on käsistään kätevä. Minulle on suurin ongelma ollut aina se kun ei tiedä täsmälleen miten joku laite on kasattu, joskus tarvitsee käyttää voimaa ja on mahdollisuus rikkoa jotakin jos tekee homman väärin. Toinen ongelma on varsinkin kameravehkeissä se että pienet osat lähtevät helposti lentoon ja joko hukkuvat tai systeemiä ei saa enää kasaan, erityisesti kaikenlaisten jousten kanssa saa olla tarkkana. Ja sitten on tietysti se ongelma jos jotakin purkaa eikä tee riittäviä muistiinpanoja, kasaaminen voi olla tekemätön paikka. Tarkennushelikoidi on yksi mitä ei kannata missään tapauksessa avata merkitsemättä ensin sitä kohtaa jossa osat lähtevät kierteiltään, siinä on niin monta mahdollisuutta että kasaaminen on todella hankalaa jos sitä ei ole merkitty. Joissakin tapauksissa myös voi mennä myös esim. ääretöntarkennus perseelleen jos ei merkitse purkaessa kohtia missä osat ovat olleet. Yhden objektiivin pilasin siten että vedin tarkennushelikoidin osan väärille kierteille ja se ei koskaan siitä enää onnistunut menemään oikein. Toinen minkä kanssa on meinannut käydä huonosti on aukkorenkaan ja vastaavien kuula ja jousi, ne on helppo hukata. Puhdistuksessa varmaan isopropyylialkoholi on ihan hyvää ainetta. Vanhojen rasvojen poistamisessa tarvii jotakin liuotinta, varmaan ihan bensaakin voi käyttää. Pieni ultraäänipesuri on aika kätevä, sellaisia saa 20-40 eurolla, olen pessyt sellaisella osia ihan fairyvedessä mutta myös isopropyylialkoholissa tai lamppuöljyssä. Rasvaamisesta: Himmenninlehtiä ei kuulu öljytä. Öljy nimenomaan jumittaa ne jos sitä pääsee sinne. Öljyä ei luullakseni tarvi juuri missään muuallakaan. Tarkennushelikoidissa tarvitaan rasvaa, jos se ei ole sulava niin sitten kaipaa rasvausta, purkamisessa on oltava tosiaan tarkkana. Rasvaksi vaseliinia tai vastaavaa. Jos jossakin tarvitsee öljyä niin sitten jotakin puhdasta hienoa ompelukoneöljyä ja sitäkin mahdollisimman vähän. Työkaluista tarvitaan tietysti pieniä ruuvareita ja ehkä jotain pienikärkisiä pihtejä. Yksi erikoistyökalu on hyvä olla, sellaiset lukkorenkaiden avaamiseen tarkoitetut pihdit, en nyt äkkiseltään löydä kuvaa siitä. Minä olen tosin pärjännyt kaikenlaisilla virityksillä, mutta ei se työkalu paljoa maksa. Toinen mitä saattaa tarvita, on sellainen kumisarja, kumeilla kierretään kitkan avulla osia auki, joissakin objektiiveissa on tällaisia rakenteita. Tällainen. Joku luuppikin on hyvä olla. Puhdistukseen pumpulipuikkoja ja säämiskää. Huolellinen saa tietysti olla, mustiinpanoja kannattaa tehdä ja koittaa välttää nuo parit miinat mitä objektiivin purkamisessa on. Ja osien merkitsemistä ja huolellista säilyttämistä ei voi liikaa korostaa. Joku froteepyyhe on hyvä olla alla jos jotakin pikkuosia sattuu putoamaan, eivät kieri välittömästi lattialle ja häviä.
Vs: Vanhojen manuaalilinssien korjaaminen itse? Jos englannin kieli sujuu, niin nuo ketjut kannattanee tutkia. http://forum.mflenses.com/equipment-care-and-repairs-f6.html Oma kokemukseni on, että jonkinlainen suurennuslaite on välttämätön. Joko stereoskooppi (loupe), tai sitten kelloseppien ja vastaavien käyttämiä päähän sovitettavia voi kokeilla. Suomessa on pari liikettä, jotka myyvät kelloseppien työkaluja. Niiltä voi ostaa erilaisia pienten meisselien sarjoja. Sellaista joutuu sitten täydentämään sähkömiehen ja elektroniikka-asentajan meisseleillä. Lisäksi tarvitset läjän erikokoisia keskihintaisia tasapäämeisseleitä, joista aina tarpeen mukaan smirgelillä teet johonkin kantaan täysin istuvan meisselin. Viidellä eurolla myytävät 64-piece-precision-screwdriver -setit voi viedä metallinkeräykseen. Hyviä pinsettejä muutamia. Kuvassa oikealla oleva 'vastapinsetti' helpottaa monissa sovitteluasioissa. https://img.fasttechcdn.com/144/1440510/1440510-6.jpg Kaikenlaista pientä naskalia ja piikkiä voi käyttää, hammaslääkärin varusteissa on monia sopivia. Työkalu, jonka suomenkielisestä nimestä ei ole hajua. Lens spanner wrench. Näitä on erilaisia, enkä tiedä mikä/mitkä ovat juuri tarpeisiisi sopivia. Rasvaisia linssipintoja voi puhdistaa vaikka isopropanolin ja tislatun veden seoksella. Valmiita pumpulipuikkoja ei pidä käyttää. Ne eivät ole puhtaita, vaan kaikissa voi olla pieniä mineraalijyväsiä joilla voi lasinsa naarmuttaa. Kasaan mikrokuituliinoja voi sijoittaa. Jos liinan kanssa ei sovi operoimaan, on pyöriteltävä omat pumpulipuikot jostain kokeillusta vanulaadusta. Mikrokuituliinat voi pestä muutaman kerran. Tuo rasvaushomma on sitten sellaista, että jokaisella tuntuu olevan eri käsitys. Asiaa kannattaa tutkia ajan kanssa ja muodostaa oma mielipide. Omiin askarteluihin käytän seosta, joka on syntynyt sattumalta ja saatavilla olleista aineista.
Vs: Vanhojen manuaalilinssien korjaaminen itse? Tuossa jo mtanttar antoi hyviä ohjeita. Purkamisohjeita kannattaa hakea netistä ja purkamisen aikana on paikallaan kirjata toimenpiteet ja ottaa kuva jokaisesta toimenpiteestä. Työskentelyyn on suotavaa hankkia laadukkaat työkalut. Kellosepän työkaluja myy Suomessa mm. Kellonosat Oy, http://www.kellonosat.fi/ netistä voi suositella: http://www.micro-tools.com/store/ Irtonaisen, ilman kehystä olevan linssin saa tehokkaimmin puhtaaksi asetonilla, joka ei yleensä sovi kehyksessä olevan linssin puhdistukseen. Kehyksessä olevan linssin puhdistukseen sopii puhdas bensiini tai isopropanoli. Puhdistuksessa syytä käyttää puhdasta pyyhettä tai puhdistuslastoja, joita saa vaikkapa allekirjoittaneelta: http://www.teknofokus.fi/Foto/renkaat/puhdas.htm Helikoidien kanssa on todella syytä olla tarkkana ja merkitä kontaktikohdat. Himmentimen kokoaminen bensiinillä tapahtuvan pesun jälkeen on enimmäkseen varsin helppoa, vaikeus tulee vastaan viimeisen lehden kohdalla. Suomen Valokuvahistoriallinen Yhdistys järjesti muutama vuosi sitten ansiokkaan ja mieluisan viikonlopun mekaanisten kameroiden korjauksesta Killinkoskella. Jos teema kiinnostaa, niin suosittelen yhdistykseen liittymistä ja pyyntöä moisen kurssin uusimisesta. Asetoni, isopropanoli ja puhdisttu bensiini ovat litrahinnaltaan melkoisia apteekkitavarana. Jos olet pääkaupunkiseudulta, niin voit saada noutamalla minulta puhdasta tavaraa yksinumeroisella litrahinnalla omaan pulloosi, jos lupaat teipata astiaan direktiivien ja asetusten mukaiset monilukuiset varoitusmerkinnät. Edit: Korjattu yhden kirjaimen virhe.
Vs: Vanhojen manuaalilinssien korjaaminen itse? hm puhuu asiaa. Löysin eräästä kuolinpesän huutokaupasta kellosepän työkalut, joitten arvo on huikea myös kameroitten korjauksessa. Kellosepän luuppilasit ovat mainio päähän istutettava apuväline. Kyseisen kamerankorjauskurssin käyneenä suosittelen kurssin uusimista.
Vs: Vanhojen manuaalilinssien korjaaminen itse? Jotkin vanhat pinnoitteet saattavat liueta asetoniin, pinnoittamattomille se tietysti on mainio liuotin. Lateksihanskat ovat hyvät puhdistellessa kahdestakin syystä. Asetoni tms. menee ihon läpi, ja onhan sitä hyvä vältellä, vaikka pitkäaikaisesta altistuksesta ei kyse olekaan. Toiseksi, isopropanolikin liuottaa rasvaa ihosta, ja se rasva kulkeutuu kumminkin puhdistettavalle pinnalle jonkin luonnonlain mukaisesti.
Vs: Vanhojen manuaalilinssien korjaaminen itse? Kiitoksia vastauksista! Aika hyvin avasitte tuota hommaa, pitää nyt sitten aloittaa parempi perehtyminen asiaan ennen kuin alkaa mitään työkaluja hommaamaan - köyhällä kun ei ole varaa ostaa huonoa. Eiköhän sitä jossain vaiheessa tule joku linssi avattua, katsotaan sitten mitä siitä tuli!
Vs: Vanhojen manuaalilinssien korjaaminen itse? Tästä olisi mukava saada muutakin kuin mututietoa. Teknofokuksen sivuilla sanotaan, että mikään kotitalouksista löytyvä aine ei vahingoita pinnoitetta. Pinnoitteen liuottamiseen tarvitaan fluorivetyhappoa. Asetonia pitää kuitenkin käyttää hyvin varovasti, jottei sitä pääse valumaan objektiivin sisälle. Muovilinssin puhdistukseen sitä ei pidä käyttää lainkaan. Nimimerkki hm on varmaan täällä ainoa, joka tietää varmasti.
Vs: Vanhojen manuaalilinssien korjaaminen itse? puhdistus kannattaa alkaa siitä huonoimmasta objektiivistä jr
Vs: Vanhojen manuaalilinssien korjaaminen itse? Joo, olisi hyvä tietää opetettiinko LMI:ssä vähemmän yleispätevä tapa vuonna 1988, kun kaikki laitettiin ostamaan pullo asetonia ja puuvartisia pumpulitikkuja. Siihen aikaan muovilinssejä tuskin oli missään "oikeissa" kameroissa, mutta sen ainakin muistan että muovit sanottiin poikkeukseksi, vaan muuta poikkeusta en ainakaan muista kerrotun.
Vs: Vanhojen manuaalilinssien korjaaminen itse? Tavalliset magnesiumfluoridipinnoitteet eivät tosiaan liukene mihinkään, voi se happokin jäädä toimimatta Lasi pinnoitteen alta liuennee paremmin. - En tosiaan tiedä, missä määrin jotain polymeeripinnoitteita on aikojen mittaan käytetty, mutta olisin silti periaatteessa varovainen ainakin monikalvopinnoitteiden alkuaikojen opiskojen kanssa. Asetonia ei mitenkään välttämättä tarvita, ellei linssiä ole jostain syystä tervattu tai maalattu, kyllä rasva lähtee alkoholeillakin.
Vs: Vanhojen manuaalilinssien korjaaminen itse? Edellä neuvottiin linssin puhdistamisessa. Linssiä ei kuitenkaan voi avata, se menee siinä rikki. Objektiivin voi onneksi avata, se helpottaa mm. sen sisällä olevien linssien puhdistamisessa.
Vs: Vanhojen manuaalilinssien korjaaminen itse? Puhumatta normaalista käyttöpuhdistuksesta, jossa ei kyllä tule asetonia käytettyä, sillä linssinpuhdistusaineet (mitä niitten sekoituksessa sitten lieneekään) ovat kyllä kätevämpiä. Ja ihan isopropanolikin. Asetonin hankaluus on hirmuinen haihtumisnopeus.
Vs: Vanhojen manuaalilinssien korjaaminen itse? [QUOTE> [/QUOTE] Ostin M42 helokoidin kiinasta ja toimiihan se, mutta on hieman löysää laitoksessa. Kun pistää helokoidin kiinni kameraan ja muutaman jatkopalan päähän objektiivin ja heiluttaa kädellä uloimmasta pötkön päästä, niin pääsee liikkumaan selkeästi. No minähän purin sen. Ja sain takaisin kasaankin, mutta pari kertaa piti jo otsaakin rypistää (sisällä oli muuten öljyttyjä pintoja). En keksinyt missä kohdin tuo välys tarkalleen on enkä sitä, miten sen saisi pois. Jos ei hommaa kiinalaista vaseliinia välyksenpoistoon. Mulla olis ihan hyvää länsimaista vaseliinia - jos sillä korvais noi öljyt ja toivois välykseenkin parannusta Onkohan kukaan sattunut korjailemaan kiinalaista helikoidia?
Vs: Vanhojen manuaalilinssien korjaaminen itse? Noita puuvartisia pumpulitikkuja pitikin mainostaa, mutta jäi edellisestä viestistä. Noiden pumpulipäässä on hiukan sideainetta, joten niitä suoraan lasipinnalla käytettäessä sideainetta siirtyy lasille. Ainakin itsellä on tuntunut toimivan se, että hajottaa neulalla tai vastaavalla hiukan pumpulipäätä ja kiertää päälle ohuelti jotain oikeasti puhdasta pumpulia. Tuo viimeinen kierros on hyvä opetella pyöräyttämään niin, että sormista ei siirry rasvaa ja muita aineita pumpuliin. Joku sopiva pikku jigi, jota vasten auki nykäistyn pumpulitupon pyöräyttää, voi auttaa asiaa. Nuo tikunvarret ovat yleensä sen verran kovaa puuta, että hyvällä puukolla niihin voi leikata työpäitä, joilla puhdistaa kierteiden pohjia, kovettuneita rasvoja ym voi raaputella pois ilman, että metallipinnat narmuuntuvat.
Vs: Vanhojen manuaalilinssien korjaaminen itse? Asetonia kannattaa käyttää vain irtonaisten linssien puhdistukseen. Tässä hommassa sen nopea haihtuminen on vain etu. Pinnan puhtauden näkee välittömästi ja asetonilla pyyhitty pinta on yleensä pölytön. Liuottimia käytettäessä on aina syytä käyttää suojakäsineitä, jotka soveltuvat käytetyn liuottimen kanssa. Pumpulipuikkoja voi hyvin pyöräyttää itse. Tällöin taas käsine pumpulia käsittelevään käteen. Puisia puikkoja käytettäessä nestettä kannattaa annostella pumpuliin niukasti, ettei liuotin pääse liuottamaan puun pihkoja lasin pintaa sotkemaan. Sokeripitoiset juomatahrat eivät liukene isopropanoliin. Näille vesi on oikea aine. Puhdistettessa kannattaa ensin puhaltaa pölyt pois ja aloittaa puhdistus miedoilla aineilla ennen väkeviin siirtymistä. Kaupallisissa puhdistusaineissa on yleensä tislattua vettä, isopropanolia ja toisinaan ammoniakkia sekä joitakin pesuaineiden yhdisteitä. Edelleen olen sitä mieltä, että linssien pinnoitteet eivät liukene keskustelussa mainittuihin kemikaaleihin. Pienten osien puhdistuksessa voi käyttää ultraäänipesuria, jos sellaisen omistaa. Helikoidien sopiva käsituntuma saadaan aikaan käyttämällä sopivan jäykkää rasvaa kierteissä. Tässä ongelmana rasvan poistuminen kierteistä ja rasvan kuivuminen vuosien saatossa. Korvaavan rasvan löytäminen, joka sopisi Suomen lämpötiloihin, voi olla haastavaa. Aiemmin linkkaamani Micro-Tools myy melkoiseen kilohintaan erilaisia rasvoja.
Vs: Vanhojen manuaalilinssien korjaaminen itse? Hieman asiaa sivuten. Ostin halvalla mto-1000 pelitelen, kuitenkin jostain syystä hyvin "riisuttuna" versiona. Objektiivista puuttuu tarkennuskehä, liukuva vastavalosuoja, molemmat jalustakierteet ja takaa linssiryhmä ja kamerasovite. Eli oikeastaan kaikki irti ruuvattavissa oleva puuttuu. Pikaisesti okulaarin läpi katuvaloa tähystämällä objektiivi tarkentui ja kuva näytti terävältä. Onkohan puuttuva linssi(ryhmä) jokin kuvakentän kaarevuutta oikaiseva vai telejatke ja fokusta ulos siirtävä, vaiko näitä kaikkia? Osaisiko hm kertoa? Tämän objektiivin yksi hankala piirre on hyvin jäykkä tarkennus. Tarkennuskierre on hyvin pitkä kaksipäinen kierre, kylläkin tarkka ja välyksetön. Neuvostoaikojen rasvat tahtovat olla jäykkää tavaraa, pari täysin jumissa ollutta Lomo-mikroskooppia on tullut laitettua kuntoon... Kaipa tästä jonkinlaisen kaukoputken saa rakenneltua, jopa hyvänkin. Tai miksei pienen kuvakennon teleksikin, tosin polttoväli on sellaiseen hyvin pitkä. Mikä muuten on (korjaamattoman) maksutov-cassegrainin kentän kaarevuus? Pääpeilin kaarevuussäde?
Vs: Vanhojen manuaalilinssien korjaaminen itse? Viimeinen linssiryhmä hoitanee noita kaikkia asioita. Maksutovin korjauslasin pinnoissa on lähes sama kaarevuus, joten ne eivät vaikuta kuvakentän kaarevuuteen. Kuvakentän kaarevuus on lähes sama kuin apupeilin kaarevuus ja kuva on kameran suunnasta katsottuna kupera. Jos peilien säteet tiedetään, voidaan kuvan kaarevuus laskea helposti Petzvalin summan avulla. Matematiikka löytyy esimerkiksi: https://en.wikipedia.org/wiki/Petzval_field_curvature Edit: jälleen kerran korjattu yhden merkin kirjoitusvirhe.
Vs: Vanhojen manuaalilinssien korjaaminen itse? Kiitos vastauksesta. Olen aikoinani rakennellut peiliputkia, mutta vain Newtoneja. On noista ajoista vierähtänyt jokunen vuosi kun en sferometrikaavaakaan enää muistanut... Mittailin sferometrillä ja sain korjauslasin kaarevuussäteeksi n. 125mm. Pääpeilin kaarevuussäde näyttäisi olevan lampun avulla mitattuna n. 500mm. Eli apupeilin suurennuskerroin olisi n. 4. Löysin kaksipeilisysteemille: "Petzval field curvature of any two-mirror system is given by 1/Rp=2[(1/R2)-(1/R1)], R1 and R2 being the radius of curvature of primary and secondary mirror, respectively." Tähän sijoitettuna kentän kaarevuus olisi 83mm. Mutta pitääkö apupeilin kaarevuussäde sijoittaa negatiivisena, kun se on kupera? Tällöin kentän kaarevuussäde olisi -50mm. Olipa kummin tahansa, näyttäisi tuo ainakin visuaalikäyttöön toimivan ilman takaosan linssejäkin. Tila fokukselle saattaa olla ongelma. Näyttäisi kuitenkin siltä, että apupeilin ja pääpeilin välistä etäisyyttä olisi mahdollista pienentää. Otin peilin ulos putkesta puhdistettavaksi ja putken sisäpinnan hilseilevän mustan maalin korjauksen takia. Peilin halkaisija on 118mm, ei siis aivan pieni. Peili on oikein siistiä työtä (viisteet, reuna, keskireikä) ja sen sovite takaosaan on melkoisen tiukka. Kaikkiaan objektiivin rakenne on yksinkertainen ja jämäkkä. Kollimaatio ei varmasti vähästä muutu, jos ollenkaan. Satuin muuten aihetta tutkiessani huomaamaan, että Sony olisi kehittelemässä kuvakennoa, joka olisi objektiivin kentän kaarevuuden mukainen.
Vs: Vanhojen manuaalilinssien korjaaminen itse? Perimätiedon (siis netti-....) mukaan MTO toimii kohtuuhyvin ilman niitä apulinssejäkin. Peiliä pitää siirtää muutama millimetri (oliskohan se ollut 8, kuukkeli löytänee), jotta kuvatason saa kamerasovittimen edellyttämälle kohdalle. Kaukoputkikäytössä ei kait semmoista tarvetta ole. (Minulta saat kyllä kohtuuhintaan ihan ehjänkin MTO:n )