Tai erikoisia ja erikoisia, mutta kuitenkin. Suola vedostus, onko kukaan kokeillut? Sitten on joku Lith Print: Adventures in Lith Printing and Alternative Process Photography Tuo suolavedostushan on vanha tekotapa, mutta mitä tuo lith print oikein on? Paristakin sanakirjasta etsin suomennosta sanalle lith mutta ei....
Eipä sille taida suomenkielsitä sanaa olla. Tuo löytämäsi sivusto avaa lithin saloja aika hyvin. Lyhyesti: kyse on jonkin verran tavallisesta poikkeavasta vedostusmenetelmästä, joka on vaikeaa ja hankalaa toistaa, mutta jolla saadaan komeita kuvia. Mikäli tuo sivusto ei riitä, niin täällä on kans tietoa lithistä (ja aikasta paljosta muustakin): alternativephotography.com Sattui tämä topikki sopivasti, kun itse aloin juuri tekemään vuoden ensimmäistä syanotyyppiä. Saas nähä, onko varastoliuokset paheentuneet vuodessa. Syanotypia on helppo ja edullinen tie vaihtoehtovedostuksen maailmaan.
No tuota olen minäkin pohtinut. Kaikissa englanninkielisissä mv pimiötä ja vedotusta käsittelevissä kirjoissa uhrataan suuri osa sivumäärästä lith-printeille ja suomessa ei tunnu löytyvän nimeä koko prosessille. Tuntuisi olevan siis vedostustapa jossa paperi ylivalotetaan rajusti ja tummuus ja kontrasti säädetään kehittämällä sopivasti tarkoitukseen tehdyssä kaksikylpykehitteessä. Lopputuloksena varsin graafisen näköisiä vedoksia joissa on mahdollista saada yhtä aikaa jyrkkiä kontrasteja ja hyvä erottelu huippuvaloissa. En ole kokeillut, joskus mietin mutta toisaalta muutakin mielenkiintoista on kokeilematta.
Johtunee varmaankin siitä, että suomessa litografia on mielletty enemmänkin graafisen taiteen ja kirjapainotaidon alueelle, kuin valokuvaukseen liittyväksi. Googlettamalla löytyy kuitenkin suomeksikin runsaasti esimerkkejä ja suoranaisia työkuvauksiakin. Itsekin tuota treenailin aikoinani, kun olin nuorena kollina lito-alan firmassa apupoikana. Itse prosessihan on jostain 1400-luvulta, joten kovin tuoreesta asiasta ei ole kyse.
Aivan. Vähemmän olen kuitenkaan nähnyt suomessa harrastettavan tätä kameralla valokuvausfilmille otettavien kuvien litografiavedostusta valokuvapapereille. Muuta litografiaa kylläkin. Tämä lith printing on kyllä lähempänä valokuvausta kuin grafiikkaa. Tämäkin on kaiketi hyvin vanha tekniikka, mutta ei vain kovin suosittu täällä. Mikä lie perinnekysymys. Vedostustekniikkana pimiöharrastajalle se on siksi mielenkiintoinen että prosessi onnistuu tavalliselle valokuvapaperille mistä tahansa negasta joka on valotettu alun alkaen tavallista vedostusta varten. Ainoastaan kehite on erilainen, niitäkin saa euroopan postimyynneistä.
Ei Lith -valokuvavedoksella taida olla mitään tekemistä litografian kanssa. Yksi kaveri noita teki ja näytti minullekin, kuinka homma hoituu. Kovin oli hankalan oloista touhua enkä yhtään tykännyt siitä vaaleanpunaisesta sävystä joka vedoksiin tuli. Riippuu kai paperista se. Itse en siis koskaan ole tehnyt yhtään vedosta, mutta katsoin kun kaveri teki. Se taisi hommata ne kehitteet Fotoimpexiltä jos en väärin muista. Van Dykeja se kai nykyään vääntää mustesuihkunegatiiveista. Ei nappaa minulla sekään. Kumibikromaatti ja bromiöljy on enemmän mieleen. Noitahan on vaikka mitä erilaisia vedostustapoja ja netistä löytyy yllättävän hyvin tietoa nykyään.
Lith-vedostus on mv-vedostusta, joka eroaa normaalista vedostamisesta lähinnä niin, että vedosta ensin ylivalotetaan ehkä parisen aukkoa ja sitten kehitetään hyvin energisessä litografisessa kehitteessä (siksi lith-vedostusta), joka on kuitenkin "kesytetty" laimentamalla sitä todella reilusti. Kehitteessä vedoksen sävyt ilmestyvät hyvin hitaasti, voi kestää kymmenenkin minuuttia ennen kuin mitään tapahtuu. Mutta kun kehittyminen alkaa tummista sävyista, se etenee kiihtyvällä nopeudella kuten kemiallisille radikaalireaktioille on ominaista. Toisin kuin normaalissa vedostuksessa, lith-vedostuksessa kehitys keskeytetään kesken prosessin, muuten kuva (ylivalotettu kun on) kehittyisi lopulta täysin mustaksi. Keskeyttäminen tehdään "oikealla" hetkellä, kun tummat sävyt ovat sopivia. Vaaleat alueet ovat silloin vielä hennon vaaleita ja loivia. Koska keskeytyksen hetkellä kuva on kiivaasti kehittymässä, on lopputulos usein kiinni sekunteista. Siksi kahden tai useamman samanlaisen printin tuottaminen on lähes mahdotonta. Koska keskeytys tapahtuu "kesken" kehittymisen, erityisesti vaaleat sävyt muodostuvat hyvin pienistä "hopearakeista" ja ovat siksi jo luonnostaan lämminsävyisiä. Samasta syystä ne myös reagoivat herkästi sävytteille, joten "värikästä" lopputulosta voi edelleen korostaa eri sävytteillä. Kuvan kontrastit ja sävyt riippuvat olennaisesti käytetystä paperista, toisten paperien sanotaan olevan hyviä lith-papereita ja toiset taas ovat täysin sopimattomia. Englantilainen vedostus-guru Tim Rudman on on varsinainen "mr-lith" ja on kirjoittanut aiheesta kirjankin. Hänen tekstejään löytyy myös verkosta, esim: Lith Printing Lith Printing Update
Kaunista jälkeä :-o! Voi kun jaksais alkaa tekemään jotein tommosta. Myös noista aikasemmista linkeistä löysin tän: http://www.mikeware.demon.co.uk/index.html#anchor930646 Palladiotype ja platinotype näyttäis kanssa kivoilta... Kukahan näitä opettais?
Ei kukaan suomessa. Isosta koosta noita palladium ja platinavedostuksia tehään... mutta sullahan oli se Limppu? Kallitypia voi olla myös tutkimisen arvoinen tekniikka ja se mahdollisempi tie tuohon jalovedostuksen suuntaan... Litovedoksista oli kameralehdessäkin juttua taannoin...11/2000 numerossa ja internetti on asiasta väärällään kunhan vaan googlettaa oikeinkirjotetuilla sanoilla. Tällaiset taidot pikkuhiljaa häviävät kun kiinnostuneet vähenee.
Tässähän on selvä boomi tulossa. Itse hankin juuri Dick Arentzin kirjan ja alustavasti selailtuani sitä ihmettelin hieman samaa. Hämmästyin hieman kun löysin tällaisen Platinotypia työpajan, tosin on ollut jo maaliskuun alussa. Vidar Lindqvistin ohjeitakin löytyi verkosta. Avainsana näissä taitaa Suomessa olla tuo "jalovedos". Jos haluaa testailla niin kemikaalit joutunee hankkimaan ulkomailta vai onnistuukohan jostain Suomesta?
:-(, niin oli. Tuo Luovan kurssi ois ollu varmasti kiinnostava. Pitänee ruveta käymään useammin tuolla luovan sivuilla...
Hopeavedos on kyllä olemassa juuri sitä varten, että näiden erilaisten "poikkeavein" ja vanhojen vedostusmenetelmien harrastaminen olisi sekä materiaalien että opastuksen puolesta mahdollista. Kaikki ei vielä ole sivuilla näkyvissä, mutta materiaaleja ja ohjeita jalovedostusmenetelmiin ja miksei myös lith-vedostukseen on saatavissa. Perehdytystäkin voin antaa joko henkilökohtaisesti tai vaikka ryhmälle. Olisipa hyvä, jos näin syntyisi vaikka jalovedostuskurssi. Katsotaan, onko asiaan kiinnostusta. Vanhoista menetelmistä opettelu kannattaa aloittaa syanotypialla ja kallitypialla. Kallitypia on periaatteessa sama menetelmä kuin platino/palladiotypia, mutta käyttää vain "halvempaa" hopeasuolaa. Kallitypiat voi sävyttää kulta- palladium- tai platinasävytteellä, minkä jälkeen vedos on sekä ominaisuuksiltaan että säilyvyydeltään aidon kaltainen.
Itse ajattelin tehdä (taas) ison pahvilootaneulanreikäkameran ja tunkea sinne graafista litofilmiä persseinälle, valotella tovin ja liotella paperikehitteessä..
Aah hah hah ,) Täähän meni hyvin. ..mutta tosissaan pitäisikö tuota Ollia alkaa kiusata hinnoittelukysymyksillä jalovedostuskurssille? Että mikäs Opalla on laskutus, tilat ja aikataulut? ..toisaalta pitäisi vetää nippuun ensin ne jotka mukaan lähtisi... Juha
Vs: Erikoisia vedostustapoja Toteutuiko koskaan tämä jalovedostuskurssi? Missähän tällaisiin vanhoihin/erikoisempiin vedostustekniikoihin voisi saada opastusta??