Ai ai, mulla oli samanlainen "pohja" 80-luvulla jonkun F+FTn:n keulilla. Ihan ihme vehje. Oli koko systeemi tehty ihan metallista, painoikin kauheasti. Onneksi myöhemmin viisastuttiin ja huomattiin, että ämpärikin on kätevämpi tehdä muovista. Ja omituisia polttovälejä - 105mm? Mikä sellainen oikeen on? Vakavammin, noi on pian 40-vuotiaita ja paremmassa kunnossa kuin moni meistä. Katsotaan vuonna 2046, moniko 350D hengittää. Hieno peli tuo tuntematon. Ja niin, noi N-alkuiset kyllä pyörii väärään suuntaan!
Metsästyksen kohteenahan on siis mekaaninen MF-kamera, johon ei tarvitsisi pattereita muuta kuin valotusmittariin. Armeija kutsuu heinäkuussa ja Parolannummella on pimiö, joten siellä voisi olla piilossa nakituksia. (ekohippi on sitten ihan hiljaa) Mutta hyviä ohjeita on tullut, kiitoksia niistä
Enpäs olekaan Yksi juttu, mikä kannattaa tsekata, on kameran valotusmittarin käyttämä paristotyyppi: elohopeaparistojen korvaajaksi käy kyllä sinkki-ilma-paristo ("kuulokojeen patteri"), mutta jos kameran valotusmittari käyttää jotain vielä saatavilla olevaa (vaikkapa hopeaoksidi-) paristoa, niin elämä saattaa olla helpompaa.
Sitten onkin vähän tarjontaa - käytännössä esim. Minolta Sr-T, Canon FTb, ja kait myös OM-1 jäävät pois? Nikon FM-linja (todella kallis); Nikkormateista en muista; AI-kytkety versio harvinainen. F ja F2 keräilyhinnoissa. Pentax K1000 ja MX (voisin muuten luopua K1000:sta....) OM-3 Canon F1 (?) Pikkumerkit päälle - mutta niissäkin mekaanisia tosi vähän Mutta jos diaa meinaa kuvata, tämä on tärkeä pointti. Sinkki-ilmaparisto tyhjenee alinomaa, ja valotusvirhe alkalilla on aika iso, 1/2 EV ainakin Sr-T:llä, ja se ei ole aivan lineaarinen (eli ASA-muutos ei oikein auta). En tiedä miten paljon hommassa on psykologista epävarmuutta siitä, ettei luota mittariin, mutta ainakaan allekirjoittanutta kuvaaminen alkaliparistolla varustetulla Sr-T:llä ei houkuta.
Jokos se halpa Pentaxin MX setti myytiin tuolta myydään osastolta? Maailma muuttuu. Itse ei aikanaan intissä edes ehtinyt ajatella kameraa. Ja tästä on vain nelisen vuotta aikaa... Paristot saattavat tosiaan muodostaa ongelman vanhemmissa kameroissa. Itse kylläkin käytän Pentaxin ES:ssä sujuvasti 1,35 volttisen elohopeapariston tilalla 1,5 volttista tavallista alkaaliparistoa. Valotusmittari toimii juuri kuten pitääkin, ilman mitään säätöä.
Joissakin vempeleissä tuo jännite on kuitenkin tärkeä mittarin tarkkuuden kannalta. Esimerkiksi Leicaflexissä valotusmittarin virhe ei ole edes lineaarinen 1,5 V alkaliparistoa käytettäessä, vaan se vaihtelee valoisuuden mukaan. Puhumattakaan sitten jännitteen muutoksesta pariston käyttöiän mukaan. Ratkaisu PX625-paristoja käyttäville kameroille: WeinCell-paristo. Koko sama kuin PX625, jännite tasainen 1,35 V. Mutta kaikki ei tietenkään ole pelkkää laulua ja tanssia, vaan näiden paristojen käyttöikä ei tiemmä ole läheskään samaa luokkaa kuin alkuperäisten elohopeaparistojen. Ilmeisesti myös PX675 on saatavana WeinCell-versiona. Saatavuus: ainakin ulkomaanpelleiltä, esimerkiksi www.vintagebatteries.com, neljän kappaleen erän tilauksessa hinnaksi tulee noin 5 - 6 euroa paristoa kohti. -Topi Kuusinen
Suomessa Salamaselänne (vai Suomen Luontokuva? sillä väliä ole) Tampereelta on tuonnut maahan Weinin sinkki-ilmaparistoja, joissa on sovite kameran paristokoteloon. Olen käyttänyt Minoltan Sr-T:ssä, mutta ongelma on, että kun pariston ilmareiät on kerran avattu, se tyhjenee riippumatta käytöstä. Lisäksi niihin kameroihin, joiden paristokotelon kannessa ei ole ilmareikää, voi joutua poraamaan sellaisen kotelon kanteen. Ilman on päästävä pariston "pohjan" ilmareikiin. Oma kantani on, että unohda elohopeaparistovehkeet, jos esim. optiikan takia ei tarvitse sellaiseen tyytyä (lähinnä Minolta). Samalla vanhimmat laitteet jäävät automaattisesti pois.
Aika helppo noita elohopeaparistovehkeitä on käsittääkseni modata toimimaan hyvin 1.5V paristoilla. Sopivan jännitedropin diodi kytketään sarjaan sisääntulevan paristojännitteen kanssa.
Mä myyn sulle tuon ME:n Winderin ja Vivitarin 135mm / Pentaxin 40-80 SMC zoomin huokealla. Siinä on MF-kameraa kerrakseen. Lisäksi joku innokas voi ostaa tuon Pentaxin 50mm 4 Macon, sillä en mä mitään sillä tee.
Jep, jos tuo tarvittava muutos oilisi lineaarinen koko valotusalueella ja pariston käyttöiän aikana. Käytännössä ei aja samaa asiaa.
Jos pitää ehdottomasti olla mekaaninen niin Minolta SRT:t ja MC/MD optiikka ovat varmastikkin edullisimpia vaihtoehtoja. Halvimmillaan runkoja saa kameraliikkeista normaaliobjektiivin kanssa 50-100€ kunnosta riippuen. Minulla on STR100x, valotusmittari toimii hopeaoksidiparistolla 1 aukon kompensaatiolla luotettavasti dialle kuvatessa muutoin kuin kirkkaina kevätpäivinä, jolloin pluskorjausta joutuu tekemään 1/3 aukon enemmän kuin elohopeaparistolla. Parasta Minoltassa on juuri nuo edulliset hyvälaatuiset objektiivit. Itse katselisin kuitenkin rungoksi esim. X-700. Vaatii kaksi 1,55v patteria toimiakseen, noin vuoden. Jos patterien loppuminen arveluttaa, varaparistot on pieniä mukana kuljetettaviksi. X-700 vrt. SRT saa lisäksi aukon esivalinnalla kuvaamismahdollisuuden.
+ kirkkaamman etsimen + TTL-salaman + pienemmän ja kevyemmän rungon - muovia X-700 lienee yksi järkevimmistä manuaalikameroista tällä hetkellä, mutta ei mekaaninen.
Korjatkaa, jos olen väärässä. Olen ymmärtänyt, että X-700 käsisäätöisenä ei kerro valittua aikaa etsimessä, vain valotusmittarin ehdottaman ajan. Eli tuo aika pitää siirtää käytettäväksi ajaksi ilman, että etsimestä näkisi milloin säätö on kohdallaan. Tekee kyllä käsisäädostä aika hankalan oloisen. X-500ssa tuo juttu lienee toisenlainen eli etsin kertoo sekä käytössä olevan, että valotusmittarin ehdottaman ajan.
Ei elektronista suljinta siis... Eikö sen nyt Nikkormat sitten pitäisi olla? Vaikka FT3 niinkuin Araknofobiassa. Tai sitten se Olympuksen Om 1 jollaista käytti David Attenborough (viiskymppisen makron kanssa..)!
Paristohuolet kuntoon Noissa paristohuolissakin auttaa Mustonen ja Laine, Helsingin Oksasenkadulla. Yashica Lynx 14e:hen tekivät huollon yhteydessä muutoksen ja mittari toimii loistavasti, sillä diallakin ja kaikissa olosuhteissa. Kirkkaassa ja hämärässä. Uuudella paristolla ja vanhemmallakin. En tiedä teknisestä ratkaisusta mitään, tulos on ainakin alkuperäistä vastaava. T. Kerkko.
Itse valitsisin XD-7:n, ei muovia, mutta ei myöskään salama TTL:ää. Spotmaticit ovat sympaattisia, jos jaksaa kieputtaa niitä kierreoptiikoita..
Noissa aiemmin mainitsemissani 80-luvun ammattirungoissa on osittain mekaaninen suljinkoneisto, joka toimii osalla suljinajoista ilman paristoa. Canon F-1N 1/90-1/2000, Pentax LX 1/75-1/2000, Nikon F3:ssa mekaanista vain 1/60. Elektroniikkakin lienee harrastajarunkoja paremmin toteutettu ja kosteudelta suojattu. Ainakaan Canonissa ei sähkönkulutus ole ollut ongelma, eikä toimivuus kovillakaan pakkasilla, eikä parin tuttavan Pentaxeilla.