Vs: V700 ja AN-lasi Kyse oli siis PrimeFilm XA/RPS 10M -mallista! Todennäköisesti aika samanlaista jälkeä, jos verrataan oikein kalibroidun 10T:n kanssa, mutta 10M on väkisinkin skarpimpi, koska siinä on automaattitarkennus ja siinä on myös korkeampi DMax. Kiitos kuitenkin!
Vs: V700 ja AN-lasi Nöyrä anteeksipyyntö, luin viestin huolimattomasti ja meni skannerimallit sekaisin.
Vs: V700 ja AN-lasi Tämä on yhtä hauskaa kuin neulojen työntäminen kynsien alle. En olisi osannutkaan arvata että viivat ovat mikrofilmille tehtyjä... taas meni vaan niin ohi pointin että joo. Jos noi viivat kiinnostaa, niin täällä niitä on paljon: http://www.rangefinderforum.com/forums/showthread.php?t=143694 En kyllä näe yhtäkään raetta, tai mitään valokuvaa muistuttavaakaan noissa. Mutta tää kertoo hyvin asiasta, V700: "This is like 2400x3000 ppi; but with quite low microcontrast and quite some chromatic aberrations.". Vertaa sitä siteen 2400x3000ppi skanneriin jossa on kunnollinen optiikka, mutta nää numerouskovaiset eivät näe eroa. Isompi numero on parempi. It's scientifik younow. Jos sä testaat skanneria viivoilla, niin löydät parhaan skannerin viivojen skannaamiseen. Tästä on juontanut mun tapa kattella sitä raetta, koska mä haluan löytää parhaan skannerin rakeen skannaamiseen.
Vs: V700 ja AN-lasi Täytyy kompata jäsen C:tä tässä asiassa. Kun on pimiössä tottunut tarkentamaan rakeeseen, tietää, miltä sen tulee näyttää. Coolscan saa kohtuullisesti rakeen näkyviin, flextight siten, kuin se kaikkien skannereiden pitäisi. Ei siitä vain yksinkertaisesti mihinkään pääse. Mustesuihkulla printattuna ero kyllä pienenee. Nuo viivatestit on ihan kummallisia, kyllähän viivat erottaa, mutta kun esim. scandigin viivataulua katsoo, niin ne ovat lähes kaikissa skannereissa epätarkkoja, sumuisia. Eihän sellainen kelpaisi mihinkään. Itse skannaan kinot coolscanilla ja keskikoon tällä hetkellä canonin 9000f mk2:lla. Heti kun saan jostain rahat fujiin sopivaan makro-optiikkaan, niin hylkään tuon canonin. Tuli niin paljon terävämpää nikonin d700 ja makro-optiikalla. Fujissa nuo tarkennuspisteet ulottuvat reunoille, joten voi takatelkkarista suurentaa ja muuttaa tasoa siten, että jokainen nurkka on terävä, joten filmi on kennon tasossa sitten reunasta reunaan terävä. Tuollain saa yllättävän hyvän skannit ja kun käyttää suurennuskoneen hyvää filmipidintä, on filmi tasainen ja skannaaminen on nopeaa. Mutta kun ei makroa tarvitse mihinkään muuhun, niin ei ole ensimmäisenä hankintalistalla.
Vs: V700 ja AN-lasi Kerro minulle, mitä merkitystä sillä on, mitä muotoja sille filmille on kuvattu. Ongelmana on nyt se, että mielestäni et ole antanut kyllin selvää teknistä perustelua mielipiteillesi, eikä siinä että oltaisiin varsinaisesti eri mieltä faktoista. En siis hae tässä selitystä, miksi tai mitää merkitystä niillä faktoilla on, vaan yritän pureutua niihin siellä pohjalla oleviin tosiasioihin. Ja tarkoitukseni ei edelleenkään ole näsäviisastella tai kiistää sun tietämystäsi aiheesta. Mainitsin tuon mikrofilmiasian ja rakeen lähinnä täsmennyksenä, koska USAF-1951 testikin on tehty normaalille filmille ja sen raerakenne vastaa siinä määrin aivan tavallista filmiä, vaikka se onkin tavattomasti hienompirakeinen ja tarkempi. Voidaan jättää sitten sävyjen toisto, ym. asiat toiseen kertaan, koska niillä ei ole hirveästi tämän keskustelun kannalta merkitystä, vaikka ne ovatkin varmasti se tärkein ominaisuus hyvän kuvan (ja skannauksen) kannalta. Mikä tässä mättää on ehkä se, että tavoittelen teknisempää vastausta, mutta sinua ei taida se puoli niin hirveästi kiinnostaa. Vai? En varsinaisesti kaipaa mielipiteitä asiasta. Mielestäni silläkään ei ole hirveästi keskustelun kannalta merkitystä, miltä tämä sun mielestä tuntuu, ellet sitten koe, että olen jotenkin pahoittanut sun mielen. Sun kanssa on hyvä keskustella näistä asioista, koska sä tunnut ymmärtävän näistä asioista hyvin, ja olisi siksi hyvä saada sitä tietoa muidenkin luettavaksi. Ehkä löydetään jotakin uutta! Mielestäni noista viivatesteistä saa kyllä lisää tietoa, jolla on ihan oikeasti käyttöä tosielämässäkin. Onhan fakta, että korkea resoluutio korreloi hyvän mikrokontrastin kanssa. Ja en ihmettele, että et näe yhtäkään raetta (en minäkään), koska nuo testitargetit on todennäköisesti paljon hienorakeisempia, kuin USAF-1951, tai sitten niissä ei ole raetta laisinkaan. En niin paljoa noista tiedä, että osaisin kertoa, mikä targetti on kyseessä. Kyllä tuolla yksi sitä usafia muistuttava targettikin näkyy, mutta en siitäkään osaa sen tarkemmin sanoa. Myös eri toimittajien targeteissa on eroja. Taidetaan kuitenkin olla asioista enemmän samaa mieltä, kuin voisikaan luulla. Ehkä ero on lähinnä semantiikassa, vai? Tietenkään ei pidä sokeasti luottaa pelkäästään numeroihin. Silti noista viivatesteistäkin näkee, että kuinka pitkälle se skannerin antama resoluutio on käyttökelpoista, eli millä frekvenssillä kontrasti on riittävä hyvän terävyysvaikutelman antamiseen. Kuitenkin samalla näkee, että ei se resoluutiolukema aina kerro kaikkea, mutta kyllä se usein osviittaa antaa. Linkkaamasi ketjun testikuvista nimenomaan näkee selkeän eron huonojen skannerioptiikoiden ja hyvin välillä. Voi myös vertailla, millä resoluutiolla (suurennussuhteella) erot tasoittuvat näkymättömiksi. Tätä olen yrittänyt takoa jo useammassa viestissä, että tiettyyn pisteeseen saakka terävyys on riittävä, ja sen voi korjata käytännössä näkymättömän pienellä terävyyssäädöllä hyväksi. Se, missä se piste sijaitsee vaihtelee tietenkin skannerista toiseen, ja tasoskannerin tapauksessa se raja on poikkeuksellisen matala verrattuna filmiskannereihin. Tällä en siis edelleenkään tarkoita, että sillä päästäisiin parempaan tai edes yhtä hyvään tulokseen, mutta kyllä on mahdollista minimoida se ero, jos nyt ei aivan valtavista suurennoksista puhuta (jolloin voidaan kylläkin väittää, että terävyyden merkitys laskee suhteessa pieneen vedokseen). Kuitenkin lopullisen punninnan voi tehdä vasta oikeilla valokuvilla, koska on paljon muitakin kuvanlaatuun vaikuttavia ongelmia, jotka voivat pilata hyvän skannauksen. Esimerkiksi tosielämän valokuvissa ei aina voi säätää kontrastia ja terävöitystä yhtä agressiivisesti, kuin noissa viivakuvissa. Sitten toisaalta tuo huomaamasi CA (erityisesti LoCA) vaikuttaa myös terävyysvaikutelmaan negatiivisesti. Sulle luontevin tapa on siis tarkkailla raetta, ja se on ihan hyvä tapa, jos sä sillä saat aikaan mielestäsi hyviä kuvia. Kyllä se on tuhannesti parempi menetelmä on kuin tuijottaa aivottomana noiden testien numeroita katsomatta itse testiä tai skannerilla skannattuja oikeitakin valokuvia. Oletko siis sitä mieltä, ettei näitä jo edellä mainitsemiani tärkeitä kuvanlaadullisia tekijöitä voi havaita tarkkailemalla noita resoluutiotargetteja? Omasta mielestäni pystyy, mutta sitä havaintoa ei tietenkään voi tehdä pelkkiä numeroita tuijottamalla. Suosittelen lukemaan tän mun nälkävuoden pituisen postauksen tärkeät kohdat useampaan kertaan, että varmasti ymmärrät, mitä tarkoitan. Aina se ymmärtäminen ei ole ihan helppoa, kun ihmiset ajattelevat niin eri tavalla ja eri teitä pitkin.
Vs: V700 ja AN-lasi Flextighteissa on se ongelma, että joskus vertaillaan flextightin skannia perusasetuksilla, tai kun asetuksia ei tiedetä. Flexit laittaa kuvaan aina terävöityksen, ellei terävyyttä aseta kohtaan -120. Kuitenkin flexien kuvanlaatu ilman terävöitystäkin on erinomaista. Tämä siis ihan vain sivuhuomiona. MUOKKAUS: Taitaa tuo terävöitys olla muuten yksi syy siihen, miksi jotkut sanovat flexillä tulevan tavallista rakeisempaa jälkeä. Tässäkin tärkeintä on katsoa, millä suurennuksella se sumuisuus tulee vastaan. Pimiössä tietenkin hyvällä optiikalla tulee varmasti parempaa jälkeä. Millä vaan uudella digijärjestelmäkameralla ja makro-optiikalla saa parempaa jälkeä, kuin tuolla Canonilla. Se ei ole kovin kummoinen skanneri, ja jos esim. Epsonin V7xx tai V8xx mallit on huonoja, niin 9000f:n on oltava sitten ihan susi. Mitä Fujin kameraa tarkoitat? Vaikuttaa kuitenkin näppärältä tuo suurennuskoneen pitimen käyttäminen.