Studioharjoittelua, omakuva

Irrotus taustasta toimii melko hyvin, eikä valojen suunta ole paha, toimii siltä osin.

Ilme ei ehkä ole mallin kannalta paras, uskon, että löytyy parempikin hetki

Eniten häiritsee varjojen puute/vähäisyys, rohkeasti vaan muotoa tekemään, sallimalla varjo tummemmalle puolelle!!

Kuvan värit varsin neuraalit ja lattean "harmahtavan" oloiset, säätöä kaipaisi, jyrkkyyttä lisää tai jotain "laimea" kuvaa aika paljon tuota valoa..

Suoraan päin näköä tekee "passikuvavaikutelman", eli pientä pään kallistusta/taivutusta, ei paljoa, mutta sen verran ettei ole suoraan päin, niin kuva muuttuu heti enemmän muotokuvaksi..

 

Punaisen saturaatio näyttää naamalla ja varsinkin korvissa aika tömäkältä (tällä duuninäytöllä). Punakkuus on tietysty määrättyyn rajaan asti terveyden merkki, mutta kuvissa sen määrä ei minusta tarvitse olla kovin ylenpalttinen.

Muutenhan tämä on aika kiva ilmeeltään, taustaltaan jne. varsinkin harjoitusotokseksi.

 

Hieman ylempänä tuo valo saisi olla, nyt heittää kuitenkin sen hentoisen varjon poskelle. Ja hieman lisää valoa muutenkin, tai ainakin lähemmäs kohdetta niin tulee se varjopuolikin esiin, mitä JPu kaipaili myös.

Taustaltaan? ;o)

 

Heh, siis tarkoitin että tausta on kokomusta poiketen siten normikotistudio kuvista, joissa sen olemus usein sisältää häiritseviä tekijöitä.

 

Minusta tämä ei ole kovin onnistunut harjoitus. Valo on platkua, malli hyppää silmille liian suurella kontrastilla taustaan, kuitenkin kasvoilla on harmaa "huntu". Saturaatiota on aivan liikaa, korvat on sen näköiset kun niitä olisi hierottu käsien välissä vartti. Sommittelukin hiukan ontuu, mutta se nyt onkin omakuvassa hiukan hankala juttu, toki jälkikäteen voisi rajata mielenkiitoisemmin.

 

tuskin nyt kotistudiokuvissa nyt sentään.
yritin oikein monesta kulmasta katsoa eikä ilme kyllä mielestäni ole hauska.
jaakkoa kompaten, perus kl.com räpsy.

 

mustavalkeaksi ja pientä viilausta

 

Juu kontrasti taustaan tulee kovaksi kun ei valaise taustaa ja käyttää lyhyttä suljinaikaa, kuten tässä on ollut ilmeisestikin. muotoilevampaa ja kontrastikkaampaa valoa taas saa kun laittaa valon paremmin kohdalleen sekä lähemmäs kohdetta. ja vaikka sitten yksi pienempitehoinen taustaan niin ei ole ihan avaruusmustaa.
Silmistäkin näkee että valo on ollut liian alhaalla kohteeseen nähden, se se tehnyt myös samalla sen noita-akkavarjon ;o) (vaikka pääsiäinenhän tässä kyllä onkin käsillä pikkuhiljaa...)

Saisi olla valossa enemmän kontrastia mustavalkoiseksi versioksi mielestäni.

Ps. eipä se omakuvan valaisu kyllä niin helppoa olekkaan...

 

lankalaukaisin kouraan ja kymmeniä variaatioita niin osuu se joskus.

 

Joo.. on tää aika pliisu kyllä. Kysykääs Nopaselta neuvoja omakuvaukseen Minä kuvaan itseäni vitkalla, ja väljällä rajauksella.. tarkennan esim. tuoliin jolla istun..

 

Kiitoksia kohteliaisuudesta.

Eipä tämä kummoinen omakuva ole, mutta jostain sitä on lähdettävä liikkeelle.
Vitkalla otin alkuun kuvia mutta langattoman laukaisimen myötä (mukana myös tarkennus) pääsi vasta vauhtiin.

Digillä kun pääsee näkemään rajauksenkin (ja säätämään sitä) pystyy etsimään oikeaa etäisyyttä ja innostuksen niin salliessa tekemään myös taustalle jotain.

Valaistukseen lisää jyrkkyyttä, jos mahdollista etsi elävämpi tausta jos tarkoitus ei ole syvätä kuvaa.

Omissa omakuvissani olen luonnonvalon tai lisäsalaman 'armoilla'. Lisäsalaman heijastan seinästä/katosta ja se tietää aina värivääristymiä ja tilan pitää olla suht pieni että vastakkaiseltakin seinältä tulee heijastumaa. Jos harrastaa tiukkoja rajauksia (kuten mulla usein ja tässäkin kuvassa) oma tilani on riittävä. Taustaa vain tarvitsisi jotain sopivampaa kangasta elävöittämiseksi. Tai ehkä pitäisi jo rakentaa taustateline..

Mutta kyllä saa asennoitua niin että ei ihan yhdellä tai kahdella kuvalla pääse kun omakuvia ottaa. Joskus harvoin tuokin määrä riittää mutta yleensä session päätteeksi mulla on 20-40 kuvaa otettuna, joskus enemmänkin. Niistä jokunen on käyttökelpoisia, varsinkin lyhyellä syväterävyydellä tarkennusvirheitä on usein.

Vesku