Jossain verkkokaupassa näkyi olevan myynnissä Tetenal Colortec E-6 Kit –kehitepaketti. Siitäpä tuli mieleen kysyä, että onko jollain kokemusta E6 –kehityksestä kotioloissa, eli tarvitaanko kinofilmin kehittämiseen muuta kuin tavallinen kehityspurkki, lämpömittari ja nuo kemikaalit? Onko lopputulos yhtä hyvä kuin kaupallisissa laboratorioissa?
Vs: E6 –kehitys kotioloissa Jonkun kellon tarvii (löytyy nykyään varmaan vaikka puhelimesta) Herkkähipiäinen tarvitsee kumikäsineet Joku vesihaude kemikaalien sopivassa lämmössä pitämiseksi on hyvä olla - itse värkkäilin tollasen: http://www.kameralaukku.com/portal/index.php/topic,60484.msg447280.html#msg447280 Lopputulos on sellainen kun tulee . No, ei mulla ole tullut huonoa tulosta kuin push'hatessa on jäänyt vajaaksi - niin vähän olen yrittänyt, että ei ole vielä sopivaa aikaa löytynyt.
Vs: E6 –kehitys kotioloissa En ole itse kokeillut, mutta tämä video tuli joskus kuitenkin katsottua. Tää kaveri tekee ainakin hommat huolella. https://www.youtube.com/watch?v=O13gyhxYWng [eng]
Vs: E6 –kehitys kotioloissa Itse aikoinani jonkunverran kehittelin. Itserakennettu kehitysvekotin piti lämmön tasaisena. Kaikki diafilmit onnistuivat hyvin.
Vs: E6 –kehitys kotioloissa Tuossahan tulikin jo useita hyviä vastauksia kysymykseeni… Eli ilmeisesti prosessissa on tärkeintä tuo kemikaalien oikea lämpötila, joten jokin lämmitettävä vesihaudeallas pitäisi varmaan rakennella, kuten jotkut ovat jo tehneetkin. Jos aiheesta oikein innostuisi, niin tuon tavanomaisen on/off –tyyppisen termostaatin tilalle voisi rakentaa vaikkapa jonkin PID-säätimen, joka etsii sellaisen lämmityselementille tarvittavan sähkötehon, jolla elementti tuottaa yhtä paljon lämpöä kuin sitä vesihaudealtaasta ympäristöön siirtyy, niin ei olisi termostaatin hystereesiä tarkkuutta huonontamassa… ;-)
Vs: E6 –kehitys kotioloissa Mulla oli vanhan pesukoneen lämpövastus lämmittämässä vettä, vesipumppu kierrätti sitä ja digitaalitermostaatilla sai säätää lämpötilan 0,1 asteen tarkkuudella. Lämpötila pysyi vaikka maailman tappiin oikeana. Tuulilasin pyyhkijän moottori pyöritti kehitysrumpua. Säälivaan kun ei keksinnöstä tullut otettua yhtäkään kuvaa.
Vs: E6 –kehitys kotioloissa Kehittelin E-6 prosessia vuodesta 1978 vuoteen 2006 asti, ensimmäiset 10 vuotta kodakin litkuilla ja lopun ajan nimen omaan tetenalin kolmikylpy systeemillä. Tetenalilla tuli erittäin hyvää neutraalia jälkeä, toimi hyvin pree- exposurella ja 95% filmeistä ylivalotin ja alikehitin jotta kontrasti vähän laimentui. Testailin tetenalin rinnalla sen aikaisia suomen parhaita kaupallisia kehittämöitä ja kodakin 6kylpylitkuja ja päädyin sitten tetenaliin.. helppo ja nopea prosessi. Lämpötilan kanssa ensikehitteessä kannattaa sitten olla tarkka ja tietenkin tankin esilämmitys ensiarvoisen tärkeää. Ei muuta kuin mukavia kehitys hetkiä... Joudun itsekkin aloittamaan kyseisen prosessin ,koska 8x10 tuumaisten diafilmien kehitys ei enään Suomessa onnistu.
Vs: E6 –kehitys kotioloissa Melko monella on näköjään kokemusta E6-puuhastelusta… Semmoinen kysymys vielä, että jos tuolle kehityspurkille rakentelisi jonkinlaisen pyörityslaitteen, niin onkohan tuon kehityspurkin asennolla merkitystä, eli pitäisikö purkin olla pyörimässä vaaka- vai pystyasennossa?
Vs: E6 –kehitys kotioloissa Vaaka, jotta litkut liikkuu suhteessa filmiin ja selviät pienemmällä määrällä kemioita. Kehitettäessä pyörittämällä filmi ei ole kokonaan upotettuna. Voit pyörittää purkkia käsin. Ja kyllä tota kehitystä voi kokeilla hyvin ilman lämmitintä pelkässä vesihauteessa. Ok tulosta tulee. Toki lämmitin kannattaa olla, jos vähänkin enemmän kehittelee ja meinaa saada tasaista laatua.
Vs: E6 –kehitys kotioloissa Itse, tosin C-41 prosessille, ostin Etolasta halvan styroksilaatikon. Tasaista lämpötilaa oli vaikeaa saada, tosin alussa oli vanhoja filmejäkin. Ja tilat oli aika huonot vessassa, kun siinä on aika nopeat vaihdot, tarvitsee pöytätilaa. Eri lämpömittarit näyttävät myös herkästi eri lukuja.
Vs: E6 –kehitys kotioloissa Totta, nykyäänhän saa edullisesti jos jonkinlaisia digitaalisia lämpömittareita, jotka antavat lukeman kymmenesosa-asteen tarkkuudella, mutta silti kahden eri mittariyksilön näyttämän välillä saattaa olla samassa mittaustilanteessa vaikkapa yli asteen ero. No, lienee selvää, että jonkin muutaman euron hintaiseen lämpömittariin ei välttämättä kalibrointitodistusta löydy… Taitaa olla parasta hankkia perinteinen nestetäytteinen lasiputkimittari…