Moi! Olen tuossa miettinyt, että mitä ero noilla kehitteillä oikein on muuta kuin se, että toisessa on kaksi vaihetta ja toisessa yksi? Millaisi kokemuksia teillä on? -WB
Vs: Yksi- ja kaksivaiheiset mv-filmikehitteet, mitä eroa? Itse teen 90% mv-kehityksistäni 2-kylpy Pyrocat-HD:lla http://www.pyrocat-hd.com/html/TwoBathPyrocat.html sen helppouden ja kontrastia tasaavan vaikutuksen vuoksi
Vs: Yksi- ja kaksivaiheiset mv-filmikehitteet, mitä eroa? Diafine ja Tetenal Emofine tulee äkkiseltään mieleen, joita on ollut käytössä. Ben osaa kertoa paremmin Emofinestä. Ainakin se haisee hiton pahalle ja sotkee paikat ;-) Diafinellä saa filmin nimellisherkkyyttä kasvatettua aukon tai jopa kaksi filmistä riippuen, ilman pushia, eli kontrasti ei kasva. Tämä on selkeä etu sille joka korkeaa herkkyyttä tarvitsee. Esim. Tri-X on Diafinella EI 1600. Toisaalta Diafinellä ei voi kikkailla kontrastilla kehitysaikaa pidentämällä tai lyhentämällä. Helppoahan se on kun vaan muistaa laittaa litkut purkkiin oikeassa järjetyksessä.
Vs: Yksi- ja kaksivaiheiset mv-filmikehitteet, mitä eroa? Kiitokset vastauksista. Mitenkäs tuo 2-vaihe -litkut säilyy? Haiseeko nuo kaikki ihan hirveeltä?
Vs: Yksi- ja kaksivaiheiset mv-filmikehitteet, mitä eroa? Pyrocat-HD kantaliuokset (A & B) säilyvät vähintään vuoden. Käyttöliuos on kertakäyttöista. Pyrocat-HD:ta voi käyttää myös normaali (1-kylpy) kehitteenä, sekä "stand"-kehitteenä. Ei haise juuri millekkään www.hopeavedos.fi
Vs: Yksi- ja kaksivaiheiset mv-filmikehitteet, mitä eroa? Emofin ainakin säily lähes loputtomasta, en koskaan huomannut että se ois myöskään kulunut.. enkä kyl huomannut että se ois haissutkaan. Pääasiallinen etu on tosiaan toi tasaava kehitys, saa sen filmiherkkyyden irti mitä laatikoissa lukee. MIstään kahdesta pykälästä en kyl puhuis, vähän vajaa yksi on se etu suunnilleen. Helppoa koska samassa purkissa pystyi kehittämään montaa eri filmiä, ajat kun on samat. Toisaalta, taas kaksi vaihetta.. joten enemmän häsläämistä. Ekassa kylvyssä filmiin imeytetään kehitettä, tokassa se aktivoidaan ja käytetään loppuun. Emofinissä tais jotain pientä kehitystäkin tapahtua ekassa kylvyssä.
Vs: Yksi- ja kaksivaiheiset mv-filmikehitteet, mitä eroa? Emofin etu oli myös se, että esim. kirkkan talvipäivän huimia kontrasteja pystyi hienosti tasoittamaan käyttämällä 1 ja 2 kylvyissä eri kehitysaikaa.
Vs: Yksi- ja kaksivaiheiset mv-filmikehitteet, mitä eroa? Kuulostaa mielenkiintoiselta! Kerrohan lisää. Joskus olen yrittänyt kaivaa tiedoa, että miten esim. lumella pitäisi valotusta säätää. Yksivaiheisissa kehittäissä tuon kemiallisen huolen jotenkin ymmärtää, mutta voisiko joku avata, että mitä ykkös ja kakkos kehitteet oikeen filmille tekevät? Värin kanssa ymmärtää nuo monet vaiheet paremmin, mutta mustavalkoisen kanssa tuo kaksi vaiheinen on kysymysmerkki.
Vs: Yksi- ja kaksivaiheiset mv-filmikehitteet, mitä eroa? Aivan ensimmäiseksi. Lunta ei saa alivalottaa. Sitä ei oikein pelasta mikään. Emofin käytöstä on valitettavan pitkä aika mutta pidin siitä siksi, että vaikeissakin olosuhteissa sillä onnistui aina. Periaatteessa annetuilla vakiokehitysajoilla herkkyyden voi tuplata nimellisherkkyyteen verrattuna. Mä kehitin kovan kontrastin kohteita 1. kehite ohjeiden normaaliaika ja 2. kehitys 25-50% pidennettynä. Näitä kokeiluja oli aika paljon, mutta koska kaikki olosuhteet olivat hieman erilaisia keskenään, on mahdotonta sanoa mikä olisi todella se oikea aikayhdistelmä ja riippuu tietyst kuvaajan tavasta mitata valoa. Joka tapauksessa tummat sävyt kehittyivät aina erittäin hyvin (ikäänkuin niillä olisi "suurempi" herkkyys) ja huippuvalot eivät palaneet puhki. Kehite on varmaankin muuttunut jonkin verran matkan varrella, sillä kehitysajat ovat muuttuneet hieman. Mä lähtisin liikkeelle samasta filmirullasta, joka on pätkitty kolmeen osaan ja kaikki osat kehitetty hieman eri ajoilla. Välihuuhtelua ei suoriteta kehitys 1 ja 2 välillä eikä ennen kiinnittämistä. Mun kokemukset perustuvat lähes kokonaa Tri-X ja HP5 -filmeihin.
