Vs: Suljinaikojen mittauskoe Ei ne pitemmälle siitä kulje, kun filmi ne pysäyttää. Eikä noissa kaavioissa ole kuin pari sädettä yleensä piirretty. Jokainen piste kohteesta piirtyy omaan pisteeseensä filmiruudulle. Kuuntelen juuri Radio Suomen luontovalokuvausiltaa. Kuinka osuva lause tuli juuri: Kannattaa aloittaa tutustumalla siihen kameraan. Suosittelen Camera Obscuraa ja neulanreikäkameraa.
Vs: Suljinaikojen mittauskoe Jos tulkitsen oikein, niin Anselin kuvassa on simppeli objektiivi jonka linssit on kaikki polttopisteen edessä, eli polttopiste on siinä paksussa pystytasoviivassa jonka jälkeen säteen "avautuvat" ja muodostavat kuvan jollain etäisyydellä filmitasoon. Himmenin sijoittuisi minusta juuri tuon paksun pystytason viivan kohdalle, voin tietysti olla väärässäkin;D Minusta tämä on mielenkiintoinen keskustelu joka toivottavasti pysyy asiallisena ja opettaa minut vihdoin ymmärtämään hieman enemmän objektiivin "valoteknisistä" toiminnoista.
Vs: Suljinaikojen mittauskoe Kiitos Kimmo, mutta tuolla tavalla minä en ainakaan opi mitään - valitettavasti.
Vs: Suljinaikojen mittauskoe Kuvautumisvirheiden mallintaminen tulee vasta sitten kun optiikan peruskäsitteet on hallussa.
Vs: Suljinaikojen mittauskoe No katso sitten lisäämäni virke. Kuitenkin olen sitä mieltä että pahvilaatikkokameran neulanreikineen rakentamalla nämäkin asiat selvenevät.
Vs: Suljinaikojen mittauskoe Kuva selvittänee tuota "nodal point" keskustelua. Artikkelissa itse asiassa kyllä kerrotaan himmentimen sijoitus: " A diaphragm or "stop" at the rear focal plane can be used to filter rays by angle, since: It only allows rays to pass that are emitted at an angle (relative to the optical axis) that is sufficiently small. (An infinitely small aperture would only allow rays that are emitted along the optical axis to pass.) No matter where on the object the ray comes from, the ray will pass through the aperture as long as the angle at which it is emitted from the object is small enough. Note that the aperture must be centered on the optical axis for this to work as indicated. Using a sufficiently small aperture in the focal plane will make the lens telecentric." Tässä siis (ellen olen aivan väärin ymmärtänyt) rear focal plane on linssistön _sisällä_ oleva tietyn linssin RFP eikä koko optisen järjestelmän RFP. Similarly, the allowed range of angles on the output side of the lens can be filtered by putting an aperture at the front focal plane of the lens (or a lens group within the overall lens). This is important for DSLR cameras having CCD sensors. The pixels in these sensors are more sensitive to rays that hit them straight on than to those that strike at an angle. A lens that does not control the angle of incidence at the detector will produce pixel vignetting in the images. Hyvä artikkeli tuo muuten on, mutta tällaisen ihmisen jolla ei ole luonnontieteellistä koulutusta (eikä aikanaan valitettavasti ollut koulussa fysiikkaa) pitää kyllä lukea se ajatuksella. Niin, siis tämä artikkeli: http://en.wikipedia.org/wiki/Cardinal_point_%28optics%29
Vs: Suljinaikojen mittauskoe "however the cardinal points are widely used to approximate the behavior of real optical systems. Cardinal points provide a way to analytically simplify a system with many components, allowing the imaging characteristics of the system to be approximately determined with simple calculations." Havaintokuva on yksinkertaistettu "malli".
Vs: Suljinaikojen mittauskoe Juu, totta kai. Sekä tuo NP-kaavio että muutkin tuossa artikkelissa. Pitää lukea se teksti.
Vs: Suljinaikojen mittauskoe Lainaan omaani, koska muuten sen Edit osuus jäisi vaille huomiota. Olen siis keskustelemassa jonkun näköisen käsityksen omaavana ja avoimena OIKEILLE tiedoille. Käsitykseni on muodostuneet ilman mitään koulutusta asiaan ja vain kameraharrastuksen myötä tulleisiin tietoihin joita en välttämättä ole osannut yhdistellä oikein. Olisin siis kiitollinen jos osaisitte kääntää näkemykseni oikeaan suuntaan mieluummin kuin vain todistella että olen väärässä. Rakentavassa hengessä - jos sopii?
Vs: Suljinaikojen mittauskoe Auttaisi keskustelua, jos hyväksyisit muiden käyttämät -- alalla yleisesti käytetyt -- merkitykset "polttopisteelle" ja "polttotasolle".
Vs: Suljinaikojen mittauskoe Mietipä Markku, miten se himmennin toimisi, jos "kaikki valonsäteet kulkevat yhden pisteen kautta" siinä himmentimen kohdalla? Mitäs se himmennin himmentäisi? Edit: jahas, kysymys olikin jo edellä, samoin kuin kysymys syväterävyyden kasvusta himmennettäessä. Ehkäpä jokin peruskoulutason kirja valokuvauksen perusteista auttaisi tässä kohden.
Vs: Suljinaikojen mittauskoe Aloita tuosta. Netti on täynnä tietoa, jos kirja ei mitenkään käy. (Hangossahan on hyvä kirjasto.) http://fi.wikipedia.org/wiki/Polttopiste Ydinkohta: polttopiste on filmitasossa, siinä, mihin kuva muodostuu. Auringon kuva on kuumakin, siitä nimi. Jos olisit lapsena leikkinyt polttolasilla, niin tietäisit - yleensä pikkupojat oppivat nuo asiat siinä 6-8 vuoden iässä.
Vs: Suljinaikojen mittauskoe Mutta ne kun kuvaavat kivasti sitä, kuinka KOKO sädenipun pitää käydä polttopisteen kautta, no ainakin minä sen niin käsitän.
Vs: Suljinaikojen mittauskoe Ehkä markku55:ttä jotenkin sekoittaa ajatus että kuvauskohteena olisi vain yksi piste?
Vs: Suljinaikojen mittauskoe Sinä olet hellyttävän positiivinen kaveri, kun aurinko on mukana kuvassa, niin filmihän palaa aina puhki - eikös? Siis oikeasti itse filmi palaa puhki.