Fasismi saapui (jälleen) eurooppaan

Vs: Fasismi saapui (jälleen) eurooppaan

Vapauden ja itsemääräämisoikeuden loppu – globaali poliisivaltio - Osa 1
Hollanti oli ollut johtava länsimaa 1600–luvulla ja sen pankkiirit olivat johtavia kapitalisteja. Voittojen tavoittelussa hollantilaista pääomaa virtasi brittimarkkinoille ja hollantilaiset rahoittivat Britannian nousun joka sittemmin ohitti Hollannin sekä ekonomisesti että geopoliittisesti. --- Näin aloittaa Richard K Moore artikkelissaan.


Eliitin suunnitelma: uusi globaali yhteiskuntajärjestys

Näin Britannian industrialismia alkoivat hallita varakkaat sijoittajat ja kapitalismista tuli hallitseva taloussysteemi. Tästä seurasi suuria sosiaalisia muutoksia. Britannia oli ollut aristokraattinen yhteiskunta jota hallitsivat maata omistavat perheet. Kun kapitalismista tuli ekonomisesti hallitseva, niin kapitalistit alkoivat hallita poliittisesti. Vero- ja tuonti- sekä vientijärjestelmät muuttuivat investoijien eduksi maaomistajien kustannuksella.

Ei ollut enää kannattavaa pitää maatilaa maaseudulla. Se oli muutettava tuottavampaan käyttöön. Sen ajan aristokratian tarinat kertovat perheistä, jotka olivat pakotettuja myymään omaisuuksiaan. Aristokratian alamäki oli osa suurempaa sosiaalista muutosta, jonka kapitalismin nousu toi mukanaan.

Kapitalistinen liiketoiminta on pääoman hallintaa, ja tämä hallinta yleensä hoidetaan pankkien ja pankkiiriliikkeiden kautta. Ei pitäisi olla yllättävää, että investointipankkiireista tuli kapitalistisen hierarkian ja vaurauden valtiaita. Ja itse asiassa, on olemassa kourallinen pankkiiri perheitä, kuten Rothschildit ja Rockefellerit, jotka ovat alkaneet hallita taloudellisia ja poliittisia asioita länsimaissa.

Toisin kuin aateliset, kapitalistit eivät ole sidottuja paikkaan tai tilan ylläpitoon. Pääoma on uskoton ja liikkuva - se virtaa sinne, missä löytyy eniten kasvua, kuten se virtasi Hollannista Britanniaan, sitten Britanniasta Yhdysvaltoihin, ja viimeksi kaikkialta Kiinaan.

Aivan kuten kuparikaivosta voidaan käyttää hyväksi ja sitten hylätä, niin kapitalismissa koko kansaa voidaan hyödyntää ja sitten hylätä, kuten näemme Amerikan ja Britannian ruostuneilla teollisuusalueilla.

Tämä irrottautuminen paikasta johtaa kapitalismissa erilaiseen geopolitiikkaan aristokratiaan verrattaessa. Kuningas menee sotaan, kun hän näkee kansansa edun sitä vaativan. Historioitsijat "selittävät" esikapitalististen sotien olleen liioiteltua hallitsijoiden ja kansojen mahtailua.

Kapitalisti taas lietsoo sotaa tehdäkseen voittoa, ja itse asiassa pankkiirieliitti on rahoittanut molempia sotilaallisten konfliktien osapuolia ainakin ensimmäisestä maailmansodasta alkaen, joiden syiksi historioitsijat "selittävät" kansalliset motivaatiot ja tavoitteet.

Esikapitalististen aikojen sodankäynti oli kuin shakkia, jossa kumpikin puoli yrittää voittaa. Kapitalismissa sodankäynti on enemmän kuin kasino, jossa pelaajat taistelevat niin kauan kuin he voivat saada luottoa uusia pelimerkkejä varten, ja todelliseksi voittajaksi aina päätyvät pankkiiritalot, jotka rahoittavat sodan ja päättävät, kuka tulee olemaan viimeinen pystyssä pysyvä mies.

Eivät vain sodat ole kaikkein kannattavimpia kapitalistien hankkeita, sillä valitsemalla voittajia, ja toimitusjohtajia jälleenrakentamiseen, pankkiirieliitti pystyy ajan mittaan virittämään geopoliittisen rakenteen omia etujaan tukevaksi.

Kansallisvaltiot ja väestöt eivät ole muuta kuin moukkia pelissä. Miljoonia kuolee sodissa ja infrastruktuuria tuhotaan ja maailman murehtiessa pankkiirit laskevat voittojaan ja tekevät suunnitelmia sodan jälkeisiä investointejaan varten.

Valta-asemastaan käsin hallitusten rahoittajana pankkiirieliitti on hionut kontrollimenetelmiään. Pysyen aina kulissien takana se kontrolloi mediaa, poliittisia puolueita, tiedustelupalvelua, osakemarkkinoita ja hallituksen virastoja tai elimiä. Ja ehkä sen suurin valta on valuutan kontrolli. Keskuspankkiensa avulla se järjestää nousuja ja romahduksia ja painaa rahaa tyhjästä ja sitten lainaa sitä korolla hallituksille. Pankkiirieliitin valta on sekä ehdotonta että ovelaa.

"Muutamat Yhdysvaltojen suurimmista ovat peloissaan jostakin. He tietävät että jossain on valta, niin organisoitu, ovela, tarkkaileva, monitahoinen, täydellinen, tunkeileva, että heidän pitää pidättää henkeään kun he tuomitsevat sen."
– Woodrow Wilson


Kasvun loppu – ’Banksterit’ vs. Kapitalismi

On aina ollut selvää, että tällä planeetalla on rajat kasvulle. Teollistumisen myötä törmäys näihin rajoihin on kahden viime vuosisadan aikana tapahtunut nopeasti. Tuotanto on tehostunut, markkinat ovat tulleet globaaleiksi ja lopulta ikuisen kasvun paradigma on saavuttanut kohdan jossa alkaa lasku.

Tämä kohta saavutettiin jo 1970. Siitä lähtien pääoma ei ole etsinyt kasvua kasvavasta tuotannosta vaan puristamalla voittoja suhteellisen matalasta tuotantotasosta. Siksi globalisaatio, joka vei tuotannon matalapalkkaisiin maihin tarjoten enemmän voittoa, siksi privatisointi, joka siirtää tulovirtaa investoijille joka ennen meni kansallisiin rahastoihin. Siksi derivaatat ja valuuttamarkkinat, jotka luovat illuusion talouden kasvusta tuottamatta mitään reaalimaailmassa.

Melkein 40 vuoden ajan kapitalismi piti itsensä toimintakykyisenä näillä keinoilla jotka eivät olleet kytköksissä tuottavuuteen. Ja sitten syyskuussa 2008 tämä korttitalo kaatui ja hetkessä pisti globaalin finanssisysteemin polvilleen.

Kun tutkii sivilisaatioiden tuhoa oppii, että kyvyttömyys sopeutua vie tuhoon.

Onko sivilisaatiomme putoamassa tähän loukkuun? Meillä oli kaksi vuosisataa todellista kasvua ja sitten neljä vuosikymmentä keinotekoista kasvua, jolla kapitalismia ylläpidettiin korttitalon avulla. Ja nyt kun korttitalo on romahtanut kaikki keinot otetaan käyttöön kasvun ’palauttamiseksi’! On helppo havaita että sivilisaatiomme on romahtamassa ja se perustuu kyvyttömyyteen sopeutua.

Tuo havainto voi olla osin oikea ja osin väärä. Todellisen tilanteen ymmärtäminen vaatii eron tekoa kapitalistisen eliitin ja kapitalismin itsensä välillä. Kapitalismi on ekonominen systeemi jonka moottorina on kasvu; kapitalistinen eliitti on väkeä, joka on ottanut kontrolliinsa läntisen maailman kapitalismin toimiessa kaksi vuosisataa. Kapitalistinen systeemi on mennyttä ja pankkiirieliitti on hyvin tietoinen tästä – ja on sopeutumassa siihen.

Kapitalismi on väline, joka auttoi pankkiirit absoluuttiseen valtaan mutta heillä ei ole lojaalisuutta tätä systeemiä kohtaan, kuten ei paikkakaan tai mitä tahansa tai ketä tahansa kohtaan. Kuten aiemmin todettiin he ajattelevat globaalisti siten, että kansakunnat ja väestöt ovat pelinappuloita.

He määräävät mitä raha on he luovat sen – aivan kuten pankkiiri Monopoli pelissä. He voivat myös luoda uuden pelin joka toimii uudella rahalla. He eivät ole kytköksissä tiettyyn ekonomiseen systeemiin säilyttäessään valtansa. Kapitalismi oli kätevä nopean kasvun aikana mutta kasvun lakattua on kehitettävä uusi peli.

Niinpä kapitalismin ei annettu kuolla luonnollisesti vaan se saatettiin loppuun kontrolloidulla tuholla. Ensin se muutettiin elämää suojaavaksi systeemiksi globalisaation, privatisoinnin, valuuttamarkkinoiden jne. avulla. Sitten siihen ruiskutettiin eutanasiamyrkkyä ’real-estate’ kuplan ja myrkyllisten johdannaisten (derivates) muodossa.

Ja lopulta BIS pankki – kaikkien pankkien keskuspankki – veti korkin elämää suojelevalta systeemiltä: julistettiin ’mark-to-markit’ sääntö, joka teki kaikista ’riskipankeista’ hetkessä varattomia vaikka kesti hetken ennekuin asia valkeni. Jokainen askel oli suunniteltu.


Suvereenisuuden loppu –Vanhan hallinnon (Ancien Régime) paluu

Aivan kuten finanssiromahdus oli huolellisesti suunniteltu niin myös sen jälkeinen skenaario tuhoisine ’bail-out’ (tukiaiset) – ohjelmineen. Kansallisia budjetteja oli jo kiristetty; niissä ei todellakaan ollut reserviä pelastaa vararikkoisia pankkeja. Siten tukiaissitoumukset merkitsivät tähtitieteellisiä uusi lainoja hallituksille ja jotta varmistettiin sitoumukset velka oli otettava samalta finanssilaitokselta jota pelastettiin.

Ei ollut niin, että pankit olivat liian suuria kaatumaan vaan ’banksterit’ olivat liian vahvoja kaatumaan: ne tekivät poliitikoille tarjouksen josta he eivät voineet kieltäytyä.

USA:ssa kongressille kerrottiin, että ilman ’tukiaisia’ astuisi seuraavana aamuna voimaan sotatila (martial law). Irlannissa kerrottiin, että seuraus on finanssikaaos ja katumellakat. Todellisuudessa, kuten Islannin tilanne osoitti, viisas tapa reagoida ja toimia oli antaa varattomien pankkien ajautua konkurssiin.

Pakolla toteutettujen tukiaisten tarkoitus oli siirtää varattomuus pankeista kansallisille rahastoille. Pankkien velat muuttuivat aidoiksi veloiksi ja budjettivajeiksi. Nyt yllättäen ovatkin valtiot hakemassa ’tukiaisia’ ja ne saadaan sitovilla ehdoilla. Sen sijaan että pankit menisivät konkurssiin niin nyt menevät valtiot.

John Perkins kertoo kirjassaan (Confessions of an Economic Hit Man) kuinka ’kolmas maailma’ on viimeisten vuosikymmenien aikana pakotettu ikuiseen velkaorjuuteen. Velkoja ei voida koskaan maksaa pois vaan ne määräajoin uudistetaan ja joka kerta velkataakka kasvaa IMF :n sanelun mukaan. Finanssisysteemin romahduttamisen ja ’liian suuria kaatumaan’ juonittelun jälkeen banksterit ovat (Caesarin tavoin) ’ylittäneet Rubicon’: ’hit-man (palkkamurhaaja) – agenda’ toimii nyt ’ensimmäisessä maailmassakin’.

EU:ssa ensimmäinen kuolevien maiden joukko on ns. PIGS – Portugal, Irlanti, Kreikka, ja Espanja. Harha, että PIGS maat voisivat selviytyä tukiaistaan pankeille perustuu oletukseen, että rajaton kasvu jatkuu. Mutta banksterit tietävät hyvin, ettei niin tapahdu. Luultavasti PIGS on pakotettu jättämään maksut ja samalla koko EU vajoaa ja hajoaa; kaikki kontrolloitua tuhoprojektia.

Kun valtio ajautuu velkaorjuuteen se lakkaa olemasta itsenäinen valtio, jota hallitaan omalla sisäisellä politiikalla.

Ja se ajautuu IMF –diktatuuriin ja kuten olemme nähneet kolmannen maailman ja nyt myös Euroopan kohdalla, tämä diktatuuri tarkoittaa köyhyyttä ja privatisointia. Hallitusten vastuut eliminoidaan tai privatisoidaan ja kansalliset varat myydään. Pala palalta kansallisvaltio on tuhottu ja lopulta hallitukselle jäävät tehtävät ovat poliisivoimien ylläpito ja verojen kerääminen bankstereille.

Todellisuudessa kansallisvaltioiden riisuminen alkoi paljon aikaisemmin kuin 2008. USA:ssa ja Britanniassa se alkoi 1980 Reaganin ja Thatcerin johdolla. Euroopassa se alkoi 1988 Maastrichtin sopimuksella. Globalisaatio kiihdytty prosessia kaikkine siihen liittyvine hankkeineen ja WTO:n perustamisineen. Tapahtumat 2008 jälkeen ovat vauhdittaneet asiaa joka oli jo kauan vireillä.

Romahdus, tukiaiset ja totaali epäonnistuminen tehokkaiden uudistusohjelmien luomisessa ovat selviä signaaleita: systeemi saa romahtaa täysin ja tehdä tilaa jo valmiina olevalle ’ratkaisulle’.

Kun kansallisvaltiot on tuhottu niin uusi globaali hallinto tulee tilalle ja kuten näemme WTO :n, IMF:n ja Maailmanpankin kohdalla, uusi globaalinen systeemi ei teeskentele demokratialla: järjestys määräytyy autokraattisesti globaalien byrokratioiden muodossa joiden takana on suoraan tai epäsuorasti banksterieliitti.

Kirjassaan Köyhyyden globalisointi  (The Globalization of Poverty) Michel Chossudovsky selvittää kuinka globalisaatio ja IMF :n toiminta loivat massiivisen köyhyyden kolmanteen maailmaan viimeisten vuosikymmenten aikana. Kuten voimme nähdä on tämä dramaattinen köyhyysilmiö nyt ylittänyt Rubiconin.

Tässä uudessa maailmanjärjestyksessä ei ole vaurasta keskiluokkaa. Uusi hallinto muistuttaa entisiä kuninkuuden ja orjuuden aikoja (Ancien Régime). Banksterit ovat uusi kuningasperhe ja muu maailma heidän hallintansa alla.

Teknokraatit, jotka johtavat globaaleja byrokratiakoneistoja ja virkamiehet, jotka näyttelevät poliitikkoja kansallisvaltioiden jäänteissä, ovat etuoikeutettu yläluokka. Loput meistä, siis ylivoimainen enemmistö, saa toimia köyhinä maaorjina mikäli onnistuvat pysymään hengissä romahduksen jälkeen.


"Tänään amerikkalaiset ovat raivoissaan jos YK lähettäisi joukkoja Los Angelesiin turvaamaan järjestystä, mutta huomenna he ovat iloisia siitä. Näin olisi erityisesti jos heille on kerrottu, että on olemassa ulkoinen joko todellinen tai keksitty, heidän olemassaoloaan uhkaava vaara. Silloin kaikki maailman kansat rukoilisivat maailman johtajia pelastamaan heidät pahuuden voimilta. Asia jota kaikki pelkäävät on tuntematon. Siksi kun toimitaan näin, ihmiset ovat valmiita luopumaan vapaaehtoisesti oikeuksistaan kun heidän hyvinvointinsa takaa maailmanhallitus."
- Henry Kissinger speaking at Evian, France, May 21, 1992 Bilderbergers meeting


Vapauden loppu – globaalin tyrannian oikeuttaminen

Neljän viime vuosikymmenen aikana olemme saaneet nähdä vallanvaihdoksia vanhasta uuteen globaaliseen. Vanhassa ensimmäisen maailman valtiot olivat suhteellisen demokraattisia ja vauraita kun taas kolmas maailma sai kärsiä poliisivaltiotyranniasta, massojen köyhyydestä ja hyväksikäytöstä.

Kuten aiemmin todettiin on muutosprosessia kuvailtu ’Rubiconin ylittämisenä’ – tarkoittaen sellaisten poliittisten toimien ja käytäntöjen, jotka aiemmin rajoittuivat koskemaan kolmatta maailmaa, tuomista ensimmäiseen maailmaan. (Rubicon on joki Italiassa, jonka diktaattoriksi valittu Julius Caesar lainvastaisesti ylitti 49 eaa. Senaatti murhasi hänet yhteisvoimin 23 tikariniskulla viisi vuotta myöhemmin tasavallalle liian vaarallisena miehenä)

Niinpä IMF –velkaorjuus ylitti Rubiconin ’romahdus – tukiaiset’ juonen muodossa ja nyt puolestaan massaköyhyys on ylittämässä Rubiconin IMF:in  luomilla säästötoimilla ja sen osake- ja velkakirjavallan voimilla.

Myös imperialismi on ylittänyt Rubiconin kun ensimmäinen maailma on otettu bankstereiden ja heidän byrokratiansa haltuun, uuden verkoston, joka on kaikkien kansallisten identiteettien ulkopuolella. Eikä suinkaan yllättäen myös poliisivaltiotyrannia on ylittänyt Rubiconin: kolmannen maailman köyhyystasoon pakottaminen vaatii kolmannen maailman kaltaista sortoa.

Globalisaation vastainen liike voidaan nähdä yleisen vastarinnan alkuna hallitusten vaihdoksille. Samoin poliisin reagointi Seattlen demonstraatioissa marraskuussa 1999 voidaan nähdä Rubiconin ylittämisenä poliisityrannian luomiseksi. Tämän reagoinnin valtava ja mielivaltainen väkivalta – käsittäen sellaista kuin ihmisten silmien aukipitäminen väkisin ja pippuriruiskutuksen niihin – oli ennenkuulumatonta väkivallattomia mielenosoittajia kohtaan ensimmäisen maailman kansojen keskuudessa.

Ironista kyllä tämä poliisin reagointi, varsinkin saadessaan laajaa huomiota, näytti vahvistavan anti-globalisaatio liikettä. Kun mielenosoitus laajeni ja vahvistui myös poliisin toiminta koveni ja muuttui väkivaltaisemmaksi. Samankaltainen ilmapiiri nähtiin Genovassa 2001 kun molemminpuolinen väkivalta alkoi muistuttaa siviilisotaa.

Tuolloin anti-globalisaatioliike hallitsi kansainvälisen lehdistön sivuja ja globalisaation vastustus sai suuret mittasuhteet. Näkyvä liike oli vain jäävuoren huippu ja näytti kuin todellinen radikaali kansanliike lännessä olisi ollut alkamassa. Liikkeen johto ajatteli kapitalismin vastaisesti ja ilmassa oli poliittista liikettä … tunne että jotain olisi tehtävissä ja valistunut kansanliike voisi onnistua muuttamaan tapahtumien kulkua.

Sitten kaikki muuttui 9.11.2001 kun tornit vedettiin alas. Anti-globalisaatioliike mukanaan itse globalisaatio katosi melkein kokonaan yleisestä tietoisuudesta sinä kohtalokkaana päivänä. Yhtäkkiä syntyi kokonaan uusi globaali skenaario, uusi mediasirkus …uusi vihollinen … uudenlainen sota … sota ilman loppua ja aaveita vastaan: sota terrorismia vastaan.

Aikaisemmin näimme kuinka suunniteltu pörssiromahdus syyskuussa 2008 mahdollisti tiettyjen, meneillään olevien hankkeiden nopeuttamisen kuten suvereenisuuden kitkemisen ja köyhyyden sisäänajon. Aivan samoin syyskuun 2001 tapahtumat mahdollistivat saman koskien siviilioikeuksien ja kansainvälisen lain hylkäämistä.

Jo ennen kuin tornit olivat romahtaneet ’Patriot Act’ oli valmiina paljastaen selkeästi, että poliisivaltio oli jo olemassa USA:ssa – ja Bill of Rights (kansalaisoikeudet) mitätön.

Ennen pitkää vastaavia ’antiterrorismi’ –lakeja on syntynyt kautta koko läntisen maailman. Jos jokin systeemiä vastustava liike nostaisi päätään – kuten tapahtui Kreikassa – voidaan mielivaltainen poliisivoima luoda vastarinnan tukahduttamiseen. Mikään kansanliike ei saisi häiritä bankstereiden hallitustenvaihtomallia. Globalisaation vastainen liike oli huutanut: ’tätä on oikea demokratia’. 9/11 oli bankstereiden vastaus: ’tätä on todellinen sorto’.

9/11 tapahtumat johtivat heti Irakin ja Afganistanin sotiin ja auttoivat luomaan ilmapiirin joka salli suvereenien valtioiden miehityksen toinen toisensa jälkeen. Kansainvälinen laki voitiin hylätä yhtä helposti kuin siviilioikeudetkin. Aivan kuten kaikki esteet poliisitoimille poistettiin kotimaassa niin tapahtui myös geopoliittisten interventioiden kohdalla Mikään ei saanut olla bankstereiden hallitustenvaihtoagendan esteenä.

"Teknotroninen aikakausi pitää sisällään perinteisistä arvoista riippumaton eliitin dominoiman kasvavan yhteiskunnan kontrollin … tämä eliitti ei epäröi käyttää viimeistä modernia tekniikkaa vaikuttaakseen ihmisten käyttäytymiseen … Jatkuvat sosiaaliset kriisit, karismaattisten henkilöiden ilmaantuminen ja valtamedian käyttö ihmisten luottamuksen saamiseksi ovat portaita Yhdysvaltojen hitaassa muuttamisessa kontrolloiduksi poliisivaltioksi … Lisäksi on mahdollista – ja houkuttavaa – käyttää strategisiin poliittisiin päämääriin pääsemiseksi aivotutkimuksen ja käyttäytymistieteiden hedelmiä."
- Zbigniew Brzezinsky, Between Two Ages; America’s Role in teh Technetronic Era, 1970


Jälkikapitalistinen aika – uudet myytit ja uusi kulttuuri

2012 ei saata olla tarkka tai oikea aika (lähdeartikkeli on kirjoitettu vuonna 2011) mutta on vaikea nähdä loppupelin kestävän paljon sen ohi – ja maailmankaikkeuden mestarit rakastavat symboliikkaa kuten 911, KLA 007 ja muita. 2012 on täynnä symboleja kuten Mayan Calendar ja internet tulvii profetioita liittyen vuoteen 2012. Hollywoodista ei koskaan tiedä mikä mitäkin on ja palvelee.

Mikä tarkka ajankohta sitten onkaan, kaikki punaiset langat vedetään yhteen niin geo- kuin sisäpoliittisesti ja maailma muuttuu. Tulee uusi aika aivan kuten kapitalismi aristokratian jälkeen ja Pimeyden aika (Dark Ages) seurasi Rooman valtakuntaa. Jokaisella ajalla on oma struktuurinsa, oma taloutensa, omat sosiaaliset norminsa ja oma mytologiansa. Näiden täytyy olla johdonmukaisesti suhteessa toisiinsa ja niiden luonne riippuu kaiken perustana olevista voimasuhteista ja systeemin taloudellisista tekijöistä.

Aina kun aikakausi muuttuu menneestä tulee demoni uudessa mytologiassa. Edenin puutarhatarinassa käärmeestä – monoteismiä edeltäneen pakanuuden kunnioitetusta symbolista – tuli demoni. Euroopan kansallisvaltioiden syntyessä katolisesta kirkosta kun protestanttisuus tuli käyttöön. Kun tasavallat kehittyivät, oli monarkkien demonisointi tärkeä osa muutosta.

2012 jälkeisessä maailmassa demokratia ja kansallinen suvereenisuus ovat demoneja mikä on tärkeää, jotta ihmiset saadaan hyväksymään mielivaltainen totalitarismi.

Noina pimeinä aikoina ennen ihmiskunnan siunauksellista yhdentymistä anarkia hallitsi maailmaa. Kansakunta saattoi hyökätä toisen kimppuun kuten villi saalistaja. Kansoilla ei ollut pitempää yhteenkuuluvuutta, äänestäjät vaihtoivat puoluetta yhtämittaa pitäen hallitukset koko ajan liikkeessä ja hämmennyksessä. Kuinka joku saattoikaan ajatella että kouluttamattomat kansat saattoivat hallita itseään ja johtaa monimutkaista yhteiskuntaa?

Demokratia oli pahansuopa kokeilu joka johti vain korruptioon ja kaoottiseen hallintaan. Kuinka onnellisia olemme nyt kun saamme olla tässä hyvin toimivassa maailmassa jossa ihmiskunta on vihdoin kasvanut aikuiseksi ja jossa ne joilla on paras taito tekevät koko maapalloa koskevat päätökset.

Kapitalismi on kasvua, liikettä ja muutosta

Sen alla arvot kuten kunnianhimo, aloitekyky ja kilpailuhenkisyys ovat suosiossa koska ne palvelevat sitä. Ihmisiä kannustetaan keräämään aina vaan lisää eikä koskaan pidä olla tyytyväinen siihen mitä omistaa. Kapitalismissa ihmisillä pitää olla annos vapautta ja annos varallisuutta jotta sen dynamiikka voi toimia.

Ilman vapautta ambitioita ei voida purkaa ja miten voi ilman varallisuutta tavoitella kertymää? Post-kapitalistisessa maailmassa kapitalistiset arvot ovat demoneja. Tämä on erittäin tärkeää jotta ihmiset saadaan hyväksymään köyhyys ja hallinto.

Kaiken pahuuden juuri on rahan ahneus, ja kapitalistinen systeemi oli vahvasti korruptoitunut ja tuhlaava. Markkinoilla vallitsi anarkia kun korporaatiot sokeasti metsästivät voittoja välittämättä inhimillisistä tarpeista ja planeetasta. Kuinka paljon terveempiä ovat meidän tuotantoketjumme tuottaessaan vain sen mitä tarvitsemme ja käyttäen vain sitä mikä on kestävää.

Kapitalismi ruokki ahneutta ja kulutusta; ihmiset taistelivat toisiaan vastaan selviytyäkseen siinä oravanpyörässä. Kuinka paljon viisaampia olemme nyt kun elämme annoskiintiöissämme ja hyväksymme meille laaditut tehtävät mitä ne sitten ovatkaan palvellessamme ihmiskuntaa.

Tässä vallanvaihdoksessa joka astuu voimaan kapitalismin jälkeen, näemme tietoisen ekonomian, politiikan, geopolitiikan ja mytologian suunnittelun koordinoituna prosessina. Täysin uusi realiteetti avautuu, täysin uusi globaali kulttuuri. Kun siihen saavutaan niin kyky muuttaa kulttuuria on viimeinen voima. Vain yhden sukupolven aikana uusi kulttuuri tulee tavaksi elää. Entä mikä voisi olla tiellä hallituksen tuleville manipuloinneille, joita banksterien kuninkaallinen perhe suunnittelee?

Siitä asti kun koulutus alkoi, valtio ja perhe ovat kilpailleet lapsuuden aikaisen ehdollistamisen kontrollista kun juuri lapsuudessa kulttuuri siirretään seuraavalle sukupolvelle.

Post-kapitalistisessa tulevaisuudessa näemme ehkä sosiaalisen kontrollin lopullisen ratkaisun kun valtio monopolisoi lasten kasvatuksen. Näin eliminoidaan vanhempi – lapsi suhde yhteisöltä ja ylipäätään perhekeskeisistä siteistä. Enää ei ole sukulaisia, vain mehiläisparven tovereita. Perheestä tulee tai tehdään demoni. Irlannissa on jo päivittäisiä TV–mainospätkiä joissa dramatisoidaan lasten kärsimystä joita käytetään hyväksi tai laiminlyödään vanhempien toimesta.

Kuinka pelottava olikaan vanha aika kun epäpätevät ja kouluttamattomat vanhemmat saivat omistaa herkät ja haavoittuvat lapsensa … suljettujen ovien takana neurooseineen, riippuvuusongelmineen tai perversioineen. Kuinka tämä patriarkaalisen orjuuden jäänne, tämä turvallisen kodin naamioitu lasten hyväksikäyttöluola, saattoi olla elossa niin kauan ilman että siihen reagoitiin?

Kuinka paremmin kaikki onkaan nyt kun lapset kasvatetaan tieteellisesti pätevien toimesta ja heille opetetaan kuria ja terveitä arvoja.


Blogikirjoittajan kommentti:
Tämä oli yksi merkittävimmistä lukemistani artikkeleista. Se paljastaa kuinka suurten ja vaikeiden asioiden edessä ihmiskunta on yrittäessään pelastaa ihmisoikeuksiaan ja kovalla työllä hankittua vapauttaan, jotka nekin ovat hyvin rajallisia jo nyt.

Lokalisaatio ja yhteinen ruohonjuuritason ’samaan hiileen puhaltaminen’ ovat ainoa ratkaisu ongelmiin. Mitä enemmän on hajontaa ja vastakkain asettumista (keskenään ’näennäisriiteleviä’ puolueita) ihmisten kesken sitä helpompi meidät on alistaa.

Ihmiskunnan on pakko– aivan kuten Rooman senaatin aikoinaan Caesarin tyrannian edessä – yhdentyä nykyisten ’caesareidensa’ edessä voittaakseen alistajansa.

Kaiken perustana on oltava itsenäisyys, niin yksilö- kuin kansakuntatasolla. Ilman sitä ja siihen nojaavaa yhteistyötä olemme aina jonkun ryhmän välineitä vailla mahdollisuutta päättää yhdessä yli puoluerajojen arvomaailmastamme ja oikeuksistamme.
- Blogin kirjoittaja Seppo KJ Utria on eläkkeellä oleva psykiatri ja sosiologian asiantuntija.

Lähteistys:
    http://www.newdawnmagazine.com/articles ... cial-order"]http://www.newdawnmagazine.com/articles/the-elite-plan-for-a-new-world-social-order
    http://www.globalresearch.ca/the-elite- ... rder/27188"]http://www.globalresearch.ca/the-elite-plan-for-a-new-world-social-order/27188

 

Vs: Fasismi saapui (jälleen) eurooppaan

Siitä asti kun Euroopan ekspansio alkoi 1492, maailmanjärjestys määräytyi enemmän kuin neljän vuosisadan ajan kilpailevan imperialismin kautta: Euroopan kansat kilpailivat siirtomaista ja talousalueista.

Blogiteksti: Seppo KJ Utria
22.1.2015
Lue myös: Blogisarjan ensimmäinen osa (16.1.2015)

Vapauden ja itsemääräämisoikeuden loppu - globaali poliisivaltio - Osa 2

Sodat Euroopan kansojen välillä olivat yksi tämän kilpailun ilmentymä. Sotia syntyi määrävälein kun jokin valta uskoi voivansa laajentaa imperialistista valtaansa toisen kustannuksella. Artikkeli on Richard K Mooren kolmiosaisen julkaisun viimeinen eli kolmas osa.

”Salli minun kontrolloida kansakunnan valuuttaa niin en välitä siitä kuka säätää sen lait.” – Mayor Amschel Rothschild


Pax Americana & Bretton Woods: hallitustenvaihdon edelläkävijät

Täysin erilainen maailmanjärjestys luotiin toisen maailmansodan jälkeen. Sen perustana olivat Bretton Woods instituutiot (UN, IMF, Maailmanpankki, …), Euroopan erillisten suurvaltojen hajottaminen ja Pax Americana.

Tämä uusi maailmanrakenne voidaan kuvata kollektiivisena imperialismina, jossa Pentagon oli laillinen likaisen työn tekijä kolmannessa maailmassa läntisen pääoman hyväksi. Tämä uusi globaali hallintamalli avasi tien historian suurimmalle kasvuperiodille poistaen samalla motivaation Euroopan maiden välisiltä sodilta.

Tämä mallin muutos ei vain tapahtunut vaan se oli tietyn toiminnan tulos. Sodanjälkeinen malli suunniteltiin ja muotoiltiin sarjassa kokouksia, jotka järjesti kourallinen CFR–valittuja presidentti Rooseveltin toimesta. CFR (Council on Foreign Relations) on keskuspankkien salaliiton poliittinen tutkimus- ja kehitysorganisaatio ja sodanjälkeinen maailmanjärjestys suunniteltiin palvelemaan keskuspankkien etuja.

Uusi hallintomalli esitettiin PR-mytologian (Public Relations) avulla: imperialismi on kuollut; maailman kansat on vapautettu; demokratia leviää; talouden kehitys nostaa jokaisen elintasoa.

Todellisuus oli aivan muuta: imperialismia jatkettiin entistä tehokkaammin ja systemaattisemmin; vaikka kansat olivat vapaita siirtomaavallasta, niin niitä voitiin helposti horjuttaa ja synnyttää epävakautta mikäli ne eivät toimineet Lännen intressien mukaan; demokratia oli enemmän poikkeus kuin sääntö uusissa itsenäisissä valtioissa; laaja taloudellinen hyväksikäyttö ja köyhyys jatkuivat kuitenkin paljolti kuten siirtomaavallan aikanakin.

Tästä sodanjälkeisestä ajasta tuli sen oman menestyksensä uhri. Se oli niin tehokas ja niin maailmanlaajuinen, että se pian törmäsi koviin ympäristön asettamiin rajoihin. 1970 selvisi, että sodanjälkeinen kasvukone oli menettämässä puhtinsa. Ei vain siksi etteikö kasvu voisi jatkua vielä hetken aikaa vaan investointien tuoton alkaessa heiketä.

Nousun ja laskun syklit ovat aina hallinnet kapitalismin historiaa. Pankkimafia tai -kopla tekee rahaa sijoituksista ja lainoista noususuhteen aikana ja aloittaa ryöstön ja pikamyynnin kun kasvu lakkaa ja kasvattaa omistussalkkuaan pilkkahintaan vararikon aikana.

Sodanjälkeinen kasvusykli oli huipussaan 1970–luvulla ja uusliberaali ryöstö alkoi 1980–luvulla ja olemme nyt alhaalla kun suuria varoja siepataan alehintaan IMF:n valtuuttaman yksityistämisen, privatisaation, avulla.

Ennen konkurssi oli aina tilapäinen. Aina oli olemassa uusia maailmoja valloitettavaksi, tie avata uusi ja suurempi kasvukierre. Nyt kun ympäristön asettamat rajat ovat tiukentuneet ei uusi suuri kasvuaalto ole enää mahdollinen.

”Olemme globaalin kapitalismin taitekohdassa. Se mitä nyt tarvitsemme on suuri kriisi ja kansakunnat hyväksyvät Uuden Maailmanjärjestyksen (NWO). – David Rockefeller


Kapitalismin jälkeinen hallitustenvaihtohanke

Kukaan ei ole paremmin tietoinen tästä kasvusyklin lopusta kuin pankkimafia. David Rockefeller oli itse Rooman Klubin pääperustaja, joka julkaisi teoksen Kasvun rajat jo 1972. Siitä lähtien ellei jo aiemmin suunnitelmia ja valmisteluja on tehty tulevaa ja ei kasvuun perustuvaa hallintaa varten ’bankstereiden’ peukalon alla.

Kuten ensimmäisessä osassa todettiin, uusi globaali järjestelmä perustuu keskitettyyn maailmanhallintoon, jonka muodostavat YK , IMF, Maailmanpankki, WTO, WHO ja IPPC.

Nämä laitokset ovat vastuussa pankkiirikoplalle ilman mitään demokraattista ohjausta. Uusi järjestys tarkoittaa, että koko maailmasta tulee pankkiirikoplan, uuden globaalin kuninkaallisen perheen, yksityinen lääni. Kyse on paluusta ennen Valistuksen aikaa vallinneeseen Vanhaan Hallintoon ja, kuten sodanjälkeisellä hallinnolla, tällä uudellakin on oma PR-mytologiansa, joka ei vastaa todellisuutta.

Kuten tämän artikkelisarjan toisessa osassa ’The Great Carbon Credit Deception’ kuvataan, uusi ekonominen malli perustuu kontrolloituun resurssijakoon ja se on jo alkanut ’hiilidioksidi luotolla’. Rajallisella planeetallamme resurssipohjainen talous on toki järkevää mutta ei sellainen, jota kontrolloidaan siksi että voidaan kontrolloida maailman kansoja.

Part 2: The Great Carbon Credit Deception

    http://www.newdawnmagazine.com/articles ... -deception"]http://www.newdawnmagazine.com/articles/the-great-carbon-credit-deception

Toisen maailmansodan aiheuttama yleinen tuho ’pohjusti rakennustyömaata’ niin, että uusi sodanjälkeinen maailmanjärjestys voitiin luoda. Nyt ’kopla’ systemaattisesti muokkaa rakennushankkeensa ulkoasua uudelleen mahdollistaakseen jälkikapitalistisen maailmanjärjestyksen.

”Tietenkin on meneillään luokkasota mutta minun luokkani, rikkaat, on se joka käy sotaa ja me voitamme.” – Warren Buffet

https://www.youtube.com/watch?v=rlSYabmJuzM


Kaikenkattava ylivalta

Kuten Warren Buffet letkauttaa, olemme luokkasodassa. Ja hallitusten vaihtohanke on se pankkiirikoplan sotahanke, jolla saavutetaan totaali ja kestävä voitto ihmiskunnasta.

On tärkeää, että me, jotka olemme 99% alaluokka, tajuamme olevamme määrätietoisen hyökkäyksen kohteena. Ja on tärkeää, että tajuamme modernin sodankäynnin ydinajatuksen: kaikenkattava ylivalta. Se tarkoittaa kaiken (totaalista) kontrollia ja meidän on tajuttava ne monet keinot, joilla siihen pyritään.

Olemme nähneet tämän ylivallan toimintamallin esim. Irakissa, jossa ensin ilmapuolustus tuhottiin, sitten viestintärakenne, sitten kuljetus jne. niin, että kukin osa-alue vuorollaan otettiin hallintaan. Sen kaltaisessa sotilaallisessa hankkeessa yleinen mielipide on myös valloitettava ja hallinta sen suhteen toteutettiin väärän journalismin, mediapropagandan ja viranomaisten valheiden avulla.

Hallitusten vaihtohanke – luokkasota – pitää sisällään monia alueita joilla ylivalta on saavutettava ja pidettävä.


Venäjä ja Kiina

Venäjä ja Kiina ovat varsin erikoinen tapaus. Ne tekevät yhteistyötä tiiviisti ajaessaan kansallisia etujaan (multipolarismi) koplan suunnitelmia (hegemonia) vastustaen ja pyrkien samaan aikaan saamaan mahdollisimman suuren hyödyn globaaleista markkinoista.

Niiden tavoite on stabiili moninapainen maailma ja ne ovat luoneet SCO:n (Shanghai Cooperation Organisation) ja BRICS –maiden liiton. Kokonsa, vaurautensa ja sotilaallisen iskukykynsä takia ne muodostavat vakavan geopoliittisen esteen koplan keskitetylle globaalihallintohankkeelle.

Kaikenkattavaa dominointia yritetään toteuttaa Venäjää ja Kiinaa vastaan monilla eri alueilla. Yksi näistä on epävakaisuuden luominen, erityisesti Venäjän kohdalla.

Venäjä koki kovan iskun kun NL hajosi, jota Brzezinskyn mukaan CIA edisti Afganistanin ja Neuvostoliiton välisellä sodalla. Sota rasitti maan taloutta ja avasi Jeltsinin, lännen agentin, tien valtaan ja joka teki kaikkensa tuhotakseen Venäjän talouden. Myöhemmin on ollut CIA:n sponsoroimia ’värivallankumouksia’, joilla on pyritti liittämään Venäjän naapurimaita Länteen.

Sotilaallisella puolella USA on saartanut Aasian sotilastukikohdillaan ja ohjusten torjunta-asemillaan kehittäen samaan aikaan avaruuteen sijoittuvia ja muita ’hi-tech’ järjestelmiä. Kaikkeen tähän kuuluu ensi-iskuvalmius, joka mahdollistaisi ensi-iskun ilman tehokasta vastaiskua.

Kiina tarvitsee öljyä ja muita raaka-aineita kasvavan taloutensa takia. Varmistaakseen tämän se on tehnyt investointeja ja pitkän tähtäimen sopimuksia erityisesti Afrikan kanssa. Reaktiona tähän USA on perustanut AFRICOM:n, jonka tarkoitus on mitätöidä Kiinan projekteja paikallisten hallitusten vaihdoilla kuten näimme Libyassa. Nämä toimet ovat selkeitä hyökkäyksiä Kiinan strategisia etuja kohtaan.

AFRICOM hankkeet ja saartamisohjelmat ovat sotaa edeltäviä toimia ja Venäjä sekä Kiina tietävät tämän. Venäjän ja Kiinan on pysyttävä suvereenisina tai muuten sotilasvoimaa käytetään niiden nujertamiseen kilpailevina voimina.

Näin valmistellaan tavalla tai toisella hallituksen vaihdoshanketta Venäjän ja Kiinan kohdalla.


Kolmas maailma

Kuten John Perkins kirjassaan "Confessions of an Economic Hit Man" tuo esiin, on kolmas maailma ollut pitkään aggressiivisen velkakoukun hyökkäyksen alla. Ehtona sille, että kansat saavat IMF:n rahoituspaketteja on, että niiden on sopeutettava järjestelyihin, jotka avaavat maan varojen yksityistämisen ja lopulta saattavat ne välittömän rosvohallinnan alle IMF:n avulla.

Niissä tapauksissa joissa tämä ei ole toiminut, hallitusten vaihto on ajettu läpi sodalla kuten Irakissa, Afganistanissa ja viimeksi Libyassa. Syyria, Iran, Venezuela ja Pohjois-Korea ovat jo samalla listalla kunhan Pentagon katsoo ajankohdan sopivaksi.

Erilaisia tekosyitä esitetään vastaavien hankkeiden läpiviemiseen läntisten kansojen keskuudessa. Irakissa joukkotuhoaseita, Libyassa käytettiin valheellisia syytöksiä Gaddafin siviilipommituksista; Iranissa taas väitteitä, että maa olisi kehittämässä ydinaseita. Ja aina näissä hallitusten vaihtohankkeissa on kyse ’humanitaarisista interventioista’.

Näin rakennustyömaa hallitusten vaihdoksille etenee kolmannessa maailmassa.


Länsimaat

Läntisten maiden hallitukset ovat jo kauan olleet korruptoituneita ja viekoiteltuja uusliberaalin globalisaation ’soittokunnan vaunuun’, joka on systemaattisesti heikentänyt Lännen talouden elinvoimaa ja jonka vapaakauppalait ovat heikentäneet maiden suvereenista hallintoa. Niinpä lännen tuotantokapasiteetti on hiipunut ja kansakunnat ovat tulleet riippuvaisiksi globaalista taloudesta selviytyäkseen.

Samaan aikaan kopla on käyttänyt Trilateraalista Komissiota ja Bilderberg–ryhmää ajaakseen lännen johdon pankkiirikoplan agendan palvelijoiksi. Olemme tulleet tilanteeseen, jossa kandidaatit kuten esim. Sarkozy ja Merkel valitaan Bilderberg-kokouksissa virkaansa hyvin rahoitettujen poliittisten kampanjoiden avulla.

Tämä kaikki johti suunniteltuun talousromahdukseen 2008. Sen sijaan että olisi toimittu järkevästi – se olisi merkinnyt velkaantuneiden pankkien ajoa konkurssiin Islannin malliin – aivopestyt tai indoktrinoidut johtajat hyväksyivät absurdin ’liian suuria kaatumaan’ -opin ja alistuivat maksamaan tukiaisia pankeille.

Yleisölle kerrottiin, että romahdus oli vain maksuvalmius-kriisi, mutta sisäpiiri tiesi, että todellisuudessa koko pankkisysteemi oli varaton. Kansoilla ei olisi ollut varaa tukiaisiin.

Tämä pankkien vararikko muutettiin siis lännen rahastojen vararikoksi. Ja kun tässä oli onnistuttu, kopla alkoi välittömästi ottaa lännen valtioita agenttiensa hallintaan, ensin Irlannin ja sittemmin Kreikan, Italian ja Espanjan. Tukiaishuijauksen avulla taloudellinen ’hit-man (palkkamurhaaja) agenda ylitti Rubiconin’ kolmannesta maailmasta länteen johtaen valtavaan köyhyyteen ja privatisointiin.

Saksa on ollut kestävin näitä epävakautushankkeita vastaan ja on onnistunut säilyttämään vahvan talouden ja tuotantosektorin sekä tuottoisan vientikaupan. Samaan aikaan maan pankit ovat investoineet rajusti hukkuviin pankkeihin ja vararikkoon ajautuneiden Euroopan maiden osakkeisiin kun globaali talous jatkaa alamäkeään.

Saksa tulee vähitellen, mutta väistämättä alas muun Euroopan mukana.

USA näyttää toistaiseksi olevan tämän skenaarion ulkopuolella dollarin jatkaessa ’de facto’ reservivaluuttana (tilanne 2011). Mutta todellisuudessa maa on täysin konkurssissa tähtitieteellisine budjetteineen ja kauppavajeineen. Pitääkseen kaiken kasassa FED painaa rahaa yötä päivää ja maa pärjää dollarin ollessa reservivaluutta.

Mutta matto voidaan vetää talouden alta milloin tahansa koplan niin halutessa.

Tässä on muistettava kuinka vuoden 2008 romahdus toteutettiin. Heikkoudet tai haavoittuvuus oli ollut jo pitkään olemassa mutta ne salattiin kun pankit saattoivat pimittää kirjanpidossaan tosiasian, että ’myrkylliset’ varat olivat terveitä.

BIS-pankki (Lännen keskuspankkien keskuspankki, Bank for International Settlements, Basel) vasta avasi korkin julistaessaan ’mark-to-market’ –säännön – myrkylliset varat oli kirjattava todellisen markkina-arvon mukaan. Ja niin koko korttitalo romahti hetkessä.

On olemassa vastaava korttitalo, joka voitaisiin nyt romahduttaa milloin vain. On 300 triljoonaa paperidollaria (tilanne vuonna 2011), jonka arvo on sidottu derivaattoihin ja luottokelvottomiin vaihtokauppoihin. Korkki voidaan poistaa milloin kopla vain haluaa.

Niinpä on pakko vain kiristää sääntöjä ja pakottaa pankkeja ja investoijia pysymään johdannaisissaan (derivaatoissa). Kun tämä tapahtuu ei mistään löydy noita 600 triljoonaa dollaria kun maailman vuotuinen GDP on vain 65 triljoonaa dollaria. Lopullinen ja totaalinen maailman talouden romahdus tapahtuu hetkessä vieden dollarin mukanaan.

Näin siis hallituksen vaihdoksen rakennustyömaa etenee Lännen valtioiden kohdalla.

<IMG src="https://usahitman.com/wp-content/uploads/capitalist-pyramid-iww.jpg"]</IMG>


Lännen julkinen mielipide

Vaikka kopla on valmis käyttämään mitä tahansa voimaa päämääriensä saavuttamiseen mukaan lukien suuret sodat, se ei koskaan luota vain voimaan. Aina etsitään tietä saada Lännen kansojen mielipide sitoutumaan sen tavoitteisiin.

Niinpä sotilaalliset interventiot kuvataan ’humanitaarisina’, tukiaiset ’valitettavan välttämättöminä’ ja köyhyys ’tienä uuteen kasvuun’. Näitä vääriä käsityksiä tyrkytetään ihmisille koplan kontrolloiman massamedian kautta ja hallitusten virkamiesten valheilla.

Nämä toimet ovatkin onnistuneet valtaosin ja Lännen väestöt ovat vastahakoisesti hyväksyneet suunnitellun alasajon. Kuitenkin sen alkaessa koskettaa yhä suurempia ihmismääriä yleinen mielipide muuttuu vihaisemmaksi ja ihmiset turhautuvat asioiden tilaan (tämä on jo aistittavissa levottomuuden kasvuna).

Mediapropaganda ja viralliset valheet eivät onnistu neutraloimaan kasvavaa kiukkua. Tulee houkutus ajatella, että kopla menettää otettaan eikä onnistu myöskään yleisen mielipiteen manipuloinnissaan.

On kuitenkin muistettava että koplan strategia on nyt erilainen. Aiemmin se median ja hallitusten valheilla etsi tukea sille, jota se kontrolloi: kapitalismille ja Lännen hallituksille. Nyt agendana on tuomita kapitalismi ja kansalliset hallitukset ja korvata ne uudella keskitetyllä ja kasvuun sitoutumattomalla hallinnolla.

Ihmisten kiukku ja turhautuminen ruokkii tätä agendaa mikäli sitä säädellään ja ohjataan oikealla tavalla. (Vaarana on, että meilläkin jo koplan agendan mukainen hallitus vaihdetaan uuteen, joka ei eroa entisestä kuin uusilla nimillä eikä kansa saa haluamaansa. / oma lisäys.)

Kaava on sama vanha: ’ongelma – reaktio – ratkaisu.’ Sillä kaavalla juuri FED luotiin 1913. Ensin koplan agentti JP Morgan tuotti ongelman (ajojahdin pankkeja vastaan), ja sitten kopla odotti kansan reaktiota (’jotain on tehtävä’ kiukku) ja lopulta tarjottiin ratkaisua (koplan FED pankkia). Kun ihmiset alkoivat tajuta, että ratkaisu oli pahempi kuin ongelma, oli jo liian myöhäistä.

Hallitusten vaihtohankkeessa synnytetty ’ongelma’ ei tarkoita vain taloudellista kriisiä vaan myös sitä faktaa, että pankit ovat vastuussa kriisistä ja etteivät hallitukset tee mitään vaimentaakseen sitä. Odotettu ’reaktio’ ei siis ole vain se, että ihmiset vaativat ’jotain tehtävän’ vaan he vaativat, että jotain on tehtävä korruptoituneiden ja epäpätevien hallitusten suhteen, ja että jotain on tehtävä pankkien ja korporaatioiden vallalle. Odotettu reaktio on siis ihmisten vaatima hallitusten vaihto.

(Vaatimus voidaan toteuttaa, mutta vain koplan ehdoilla. Kopla voi uhata ’poistavansa korkin’ ja jatkaa pelottelupolitiikkaansa ellei se saa haluamaansa hallitusta. Kopla voidaan kaataa tai pakottaa antamaan periksi vain hyväksymällä romahdus jolloin sen omakin kohtalo tulee uhatuksi. / oma lisäys)

Päästäkseen toivomaansa kopla suunnittelee ovelia mielenhallinnan tekniikoita, ’psy-ops’ juttuja, internetissä ja ruohonjuuritasolla. Yksi parhaista näkemistäni  oli Zetgeist -YouTube video. Ensin innostuin siitä koska ensimmäinen video antaa hyvän kuvan aikamme paholaisista ja se on hyvin ammatillisesti tehty eikä se säästele iskujaan mitä tulee ’false-flag’ operaatioihin, pankkiirien valtaan ja hallitusten korruptioon. Ajattelin: Vau, tämä on herätyshuuto joka toimii.

Kuitenkin illuusioni romahti pian kun jatko-osa (Addendum) ilmestyi. Kun Zeitgeist on esimerkki ’ongelman esiintuomisesta’, niin jatko on esimerkki reaktion kanavoimisesta, jossa visio on sci-fi teknokraattinen tulevaisuus erilaisine kuvioineen.

Tulevaisuus on monokulttuuri, jossa keskitetty teknokraattien ryhmä tekee päätökset ja jossa jopa ehdotetaan, että globaali päätöksenteko pitäisi tehdä tietokoneilla. Kantaa ei oteta siihen kuka valitsee teknokraatit eikä niiden kohtaloon, jotka eivät taivu tähän visioon. Kyse on pelottavasta visiosta mutta monet ykkösosan koukkuun jääneet voivat helposti omaksua tämän vision.

Zeitgeist on elossa ja laajalle levinnyt. Se on hyvä esimerkki ’ongelma–reaktio–ratkaisu’ – mallista käytännössä. Ne jotka ovat ajautuneet sisään liikkeeseen ovat innokkaita hylkäämään nykyisen systeemin ja varmaan nopeasti ottavat vastaan koplan uuden maailmanjärjestyksen kun se myydään oikean tai sopivan propagandan muodossa.

Toinen internetin psy-op on ’Anonymus-liike’ joka houkuttelee niitä, joilla on anarkistisia taipumuksia. Se perustuu nykyisen systeemin totaaliseen torjuntaan julistaessaan sille sodan. (Enemmän siitä ja Occupy -liikkestä alkuperäisessä lähdeartikkelissa.) Näin rakennustyömaa on vireillä hallitusten vaihdolle mitä lännen julkiseen mielipiteeseen tulee.

“ANONYMOUS declares war on the system! JOIN THE RESISTANCE!”
https://www.youtube.com/watch?v=DZ5rrom93aQ


Muutoksen hallinta

Aivan kuten vanha systeemi järjestelmällisesti riisuttiin, niin toteutetaan myös muutosprosessia kohti uutta hallintoa yllä kuvatuin keinoin ja muutosprosessi on koko ajan meneillään.

YK on tietenkin muotoiltava uudelleen. Yleiskokous on aivan liian demokraattinen koplan työkaluksi ja YK:n turvallisuusneuvostoa rasittaa ärsyttävä veto-oikeus. Jo nyt USA painostaa muutokseen, jossa valta keskittyy YK:n pääsihteerille. Kun Venäjä ja Kiina ovat ulkona kuvasta on koplan helppo toteuttaa mitä tahansa heille sopivia uudistuksia ja mahdollistaa koplan politiikan sanelu ilman rajoituksia.

USA on ollut jo pitkään koplan vallassa sen omistaman FED:n kautta, jolla rahanpainokoneet, joilla täysin korruptoitunutta poliittista systeemiä voidaan kontrolloida. Presidentti John F. Kennedy teki kelpo yrityksen palauttaa valtion suvereniteetti, mutta eliminoituaan hänet kopla vain kiristi otettaan. USA ja erityisesti Pentagon sekä CIA ovat toimineet koplan työkaluina sen pyrkiessä maailmanherruuteen.

EU on koplan luomus alusta alkaen ja sen perusteet Maastrichtin, koplan kontrolloimien talousministereiden, ei valtioiden päämiesten, toimesta tehdyssä sopimuksessa. EU:n tarkoitus on ollut auttaa Euroopan siirtymistä uuteen maailmanjärjestykseen nakertamalla kansallisen itsenäisyyden pohjaa ja saattamalla se koplan hallitseman Brysselin byrokraattiseen kontrolliin.

Kun taloudellinen lama tai romahdus dramaattisesti kasvaa, yhteiskuntien levottomuus tekee samoin. Siksi lännen kansojen tiukka alistaminen on tarpeen jotta muutoshanke voi toteutua. Erilaiset false flag ’terroristi’ tapahtumat, kuten 9/11 ja Lontoon metro pommi-iskut, toimivat tekosyynä tiukentaa poliisivalvontaa, joka mahdollistaa alistamisen.

Vastaavat false-flag tapahtumat ovat antaneet oikeutuksen moniin sotilaallisiin sekaantumisiin, joita on tarvittu kun toteutetaan rakennushanketta kolmannessa maailmassa.


Onko muunlainen tulevaisuus mahdollinen?

Aika on käymässä vähiin mikäli me ihmiset aiomme tehdä jotain asioiden hyväksi.

Kollektiivinen aktivistienergiamme on varmaan herännyt kuten Arabikevään kansannousut, Occupy-liike ja erilaiset Euroopassa nähdyt protestit kertovat. Mutta meidän on löydettävä uusia keinoja, joiden avulla purkaa energiaamme mikäli haluamme olla tehokkaita.

Velvollisuutemme täällä lännessä on luoda erilainen tulevaisuus mikäli sellainen ylipäätään on olemassa. Niin kauan kuin länsi ja sen mahtava sotakoneisto on koplan kontrollissa on vain vähän toivoa siitä, että muu maailma voisi asioita muuttaa.

Tämän artikkelisarjan tarkoitus on ollut auttaa meitä ymmärtämään edessä olevan tehtävämme suuruusluokka kun haluamme erilaista tulevaisuutta. Ennen muuta meidän tulee ymmärtää se, että protestoiminen sen määrästä riippumatta ei auta. Vallassa olevat eivät välitä siitä tai eivät kuuntele. Ja mitä sitten teemmekin sen on perustuttava väkivallattomaan vaihtoehtoon koska vallassa olevat ovat hyvin valmistautuneita tukahduttamaan kaikenlaisen väkivallan nousun.

Tämä artikkelisarja ei pyri esittämään tarkemmin keinoja, joita tarvitaan koplan vallan voittamiseen. Mikäli nämä artikkelit ovat auttaneet ymmärtämään ongelmia niin toivon niiden myös rohkaisevan sinua ajattelemaan miten ongelmat voitaisiin voittaa.

Oma ajatukseni on, että meidän toimemme ja visiomme tulevasta on perustuttava lokalisointiin ja yhteiseen osallistumiseen. Globalisaatio ja massamedia ovat eliitin luonnollinen kenttä.

Yhteisö ja ’kasvoista kasvoihin’ kommunikointi on kansalaisten luonnollinen kenttä. Kun jätän teidät totean, että olemme kaikki tässä yhdessä: vasen ja oikea ovat harhoja, joiden avulla meitä puijataan ja pidetään toisistamme erillään.

Richard K Moore, an expatriate from Silicon Valley, retired and moved to Ireland in 1994 to begin his ‘real work’ – trying to understand how the world works, and how we can make it better. Many years of researching and writing culminated in his widely acclaimed bookEscaping the Matrix: How We the People Can Change the World (The Cyberjournal Project, 2005)
    http://www.globalresearch.ca/full-spectrum-dominance-and-the-regime-change-project/27891

This article is Part 3 of a series. Part 1: The Elite Plan for a New World Social Order:
    http://globalresearch.ca/index.php?context=va&aid=27188

Part 2: The Great Carbon Credit Deception
:
    http://www.newdawnmagazine.com/articles/the-great-carbon-credit-deception



Blogistin kommentti:
Jätin osan artikkelia kääntämättä, mutta kaikki oleellinen on sanottu. Ja on todettava, että tämä ei ollut ollenkaan miellyttävää vaan monilta osin jopa ikävää luettavaa kuten osa 1:kin. Liian raakaa kaikessa totuudessaan.

Totuus on niin inhottava ja vastenmielinen, ettei sitä mielellään haluaisi kohdata. Siksi houkutus paeta on suuri vaikka pako viekin lopulta kaikkein varmimmin selliin.

Kuitenkin pitää muistaa, että jotain uutta valoa on alkanut tulla idästä sitten 2011, jolloin tämä artikkelisarja on kirjoitettu. Itä selvästi haluaa taistella tätä skenaariota vastaan ja – ainakin puheidensa mukaan – rakentaa  moninapaisen ja erilaisen maailman.

Siihen toivo on laitettava koska Lännessä tuota valoa ei paljonkaan näy, ainakaan vielä. Näyttäisi, että se kulkee tai pakenee peruuttamatta kohti omaa perikatoaan kansalaisten heräävästä vastustuksesta huolimatta. Surullista ja raivostuttavaa samanaikaisesti – mutta liiankin totta.

Nyt vielä voitaisiin yhteisvoimin erilaiseen ja kokonaisuudesta huolta pitävään agendaan sitoutumalla vaikuttaa asioihin mutta pian se on myöhäistä. Sitten alkaa vain tuska ja iso vaikerrus.

Blogin kirjoittaja Seppo KJ Utria on eläkkeellä oleva psykiatri ja sosiologian asiantuntija.