Vs: Uusi viinalaki, tuleva täyden sensuurin laki Ostovoimapariteetilla korjattu BKT (USD, IMF 2013): - Suomi 35617 - Viro 23144
Vs: Uusi viinalaki, tuleva täyden sensuurin laki BKT on hiukan huono mittari, siinä kun rahan kiertäminen vaikuttaa, vaikka se ei siirtyessään lisäännykään. 90-luvulla pankit nostivat taseitaan myymällä jotain kiinteistöä edestakaisin konttorien välillä. Kymmenkunta kauppaa, ja liikevaihto näytti ihan kivalta - tosin sama rakennuksen rähjä siinä edelleen sitä omaisuutta oli.
Vs: Uusi viinalaki, tuleva täyden sensuurin laki Ja paljonko se vaikutti Suomen BKT:hen? Ostovoimakorjattu BKT per kapita on siltikin paras likiarvo vertailtaessa yhteiskuntia, jotka ovat taloudelliselta toimintamekanismiltaan riittävän samanlaisia. Viro ja Suomi ovat. Samaan kauppaan laitettuna, jos virolainen alkaa pitää kalliina 23 euron tuotetta, sama raja tulee vastaan suomalaisella 35 euron kohdalla. Noin keskimäärin. Vaihdantatalouteen perustuvassa yhteiskunnassa BKT per kapita jäisi luonnollisesti alhaiseksi. Siellä kansalainen voisi olla taloudellisesti hyvinvoiva paljon pienemmällä määrällä rahaa kuin esimerkiksi suomalainen Suomessa. Kolmanteen maahan lähettyinä he sitten "yllättäen" huomaisivatkin, että vain toisella on rahaa. Suomessa vaihdantatalousihminen olisi köyhä, ja suomalainen puolestaan vaihdantatalousmaassa upporikas.
Vs: Uusi viinalaki, tuleva täyden sensuurin laki BKT ei kerro mitään tulonjaosta; kansalaisen ostovoimasta siitä ei voi päätellä oikeastaan mitään. Samoja lukuja, vaikka 70-luvun "20 perhettä" korjaisivat koko potin.
Vs: Uusi viinalaki, tuleva täyden sensuurin laki Sekoitat omistamisen, ostovoiman ja tulonjaon. Edelleenkin ostovoimakorjattu BKT per kapita kertoo suhteellisuuden erittäin hyvin. Huom. OSTOVOIMAKORJATTU tai paremminkin OSTOVOIMAPARITEETILLA KORJATTU.
Vs: Uusi viinalaki, tuleva täyden sensuurin laki http://www.theguardian.com/uk-news/2015/jan/12/uk-spy-agencies-need-more-powers-says-cameron-paris-attacks http://www.independent.co.uk/news/uk/politics/david-cameron-pledges-new-snoopers-charter-if-he-wins-election-9971379.html
Vs: Uusi viinalaki, tuleva täyden sensuurin laki Vuonna 1989 ½ litran tölkki keskiolutta maksoi 12 markkaa rangaistusveroineen.
Vs: Uusi viinalaki, tuleva täyden sensuurin laki Litra Stolichnaya Vodkaa taisi olla 6 markkaa ulosviennissä 1984
Vs: Uusi viinalaki, tuleva täyden sensuurin laki Faxe-olutta ostin joskus litran tölkeissä 1980-luvulla asuessani Ruotsissa.
Vs: Uusi viinalaki, tuleva täyden sensuurin laki Tais noita olla Suomessakin joskus noihin aikoihin. Mutta oli kyllä jotakuinkin ainoa litrainen tölkki mitä täällä myytiin, siitä sen muistaakin hyvin. Mutta muistaako kukaan niitä litran kierrekorkillisia olutpulloja enää, aikaahan tuosta ei ole kovinkaan paljoa?
Vs: Uusi viinalaki, tuleva täyden sensuurin laki En sekoita. BKT kertoo valtion tasolla, miten paljon firmat tekevät voittoa. Sillä on aika vähän tekemistä yksityishenkilön kaupassa käynnin kanssa - siis mihin on varaa ja mihin ei. No, tottahan on, että jos pitää löytää tilastoista YKSI vertailukelpoinen luku talouden tilaa kuvaamaan, niin onhan BKT siinä hyvä. Yksityishenkilöiden ostovoiman kanssa sillä ei kuitenkaan ole juurikaan tekemistä. Siitä on aika vaikea päätellä, mitä ihminen palkallaan saa. Esimerkiksi Suomessa ja Saksassa se ostovoimakorjattu BKT on osapuilleen sama per capita, mutta taidamme olla yhtä mieltä siitä, että saksalainen saa liksallaan hiukka enempi sitä maallista kivaa... - Ilman ostovoimakorjausta Suomessa BKT on suurempi kuin Saksassa.
Vs: Uusi viinalaki, tuleva täyden sensuurin laki "BKT kertoo valtion tasolla, miten paljon firmat tekevät voittoa" Väärin. BKT mittaa kansantalouden tuotantoa. Se voidaan myös ilmaista esimerkiksi: BKT=YKSITYINEN KULUTUS+JULKINEN KULUTUS+INVESTOINNIT+VIENTI–TUONTI. Se on eri asia kuin yritysten voitto.
Vs: Uusi viinalaki, tuleva täyden sensuurin laki Lues vähän pitemmälle sitä Wikipediaa.... "Bruttokansantuote lasketaan Suomessa arvonlisäysmenetelmällä."
Vs: Uusi viinalaki, tuleva täyden sensuurin laki Hyviä filosofisia kysymyksiä. Tuo ostovoimakorjattu tai kuten misspelt korjasi ostovoimapariteteettikorjattu bkt varmaankin oli ainakin ennen aivan riittävä mittari valtioiden välisiin vertailuihin. Nykyisin onkin sitten vähän monimutkaisempaa - hieman parodioiden - kun rikkaat eivät maksa veroja, firmat tyhjentävät kassan Luxemburgiin, eivätkä ainakaan maksa veroja, joskaan ne ole edes suomalaisomistuksessa, mutta saavat investointitukia ja harva käy ansiotyössä ja jos käy, niin normityöstä ei juurikaan makseta palkkaa, ei ainakaan verokirjalla ja jos maksetaan, niin työntekijä vie rahat mennessään Eestiin. Palkkaa maksetaan ainoastaan kouralliselle johtajia, jotka eivät kuluta Suomessa. Minkälaiset ostovoimamittarit ja mitä indeksejä tuohon himmeliin oikein pitäis ottaa mukaan? Ainoastaan valtion ja kuntien työntekijöitä voidaan siis mitata luotettavasti siihen asti, kun he jäävät 48- tai 52 -vuotiaina täysin palvelleina eläkkeelle. Sen jälkeen he muuttavat Portugaliin tai Espanjaan 30 vuodeksi viettämään verottomia eläkepäiviä ja käyvät aina välillä täällä hoidattamassa terveyttään ilmaisen terveydenhuollon avulla. Myöskin valtaväestön kulutuksen mittaaminen on hankalaa, sillä kortistoon lennetään 35-vuotiaana liian vanhana työelämään, kun firmat palkkaavat nuorempia palkkatuettuja tilalle. Nämä 35-vuotiaat palavat sitten 5-10 vuoden pitkäaikaistyöttöminä loppuun kotona seinää tuijotellessa ja jäävät 40-45 vuotiaana eläkkeelle työttömyysuupumuksen vuoksi. Viennistä tai varsinkaan tuonnista ei tiedetä mitään, sillä kulutushyödykkeet ruuasta ja juomista lähtien, vaatteista puhumattakaan ostetaan ohi kaikkien tilastojen Honkkarin verkkopuodista, bisse kärrätään Eestinlautalta ja autot tuodaan käytettynä saksalaisten taksiautojen pyhiinvaelluspaikasta. Pitämällä niitä Eestin rekkareissa voi autoveroakin siirtää jonkin aikaa...näitä sitten verrataan elinkustannusindeksiin, jossa Forssan maksalaatikko on samalla painoarvolla kuin omakotitalo Tammisalossa, niin herää kysymys, että miten voisimme järkevästi tänä päivänä parantaa laskennallista ostovoiman mallintamisen tarkkuutta vai onko se mitenkään järkevästi toteutettavissa? Mitä kaikkea pitäisi huomioida?