Vs: Kenen kuva? Voi, sillä 1. tuskin otat ihan samanlaista kuvaa 2. voit samoilla valaistuksella+ajalla+aukolla ottaa aivan erilaisen kuvan.
Vs: Kenen kuva? Miksi sinä olisit toisen studiossa tai toisen asettamien valojen kanssa kuvaamassa? Joku suhde sulla on sen edellisen kanssa jotta voit mennä kuvaamaan. Hän varmaan luottaa sinuun. Vaikka sä olet kuvan omistaja voitko julkaista kuvaa? Se toinen sinun kaverisi on esimerkiski juuri ottanut kuvan samanlaisen ja laittaa sen ensi vuonna näyttelyyn. Ette varmaan ole sitten enään kavereita.
Vs: Kenen kuva? Aattelepa ite! Ai mutta niinhän teitkin, koska laitoit "lähes samanlaisen" ja "muka". Entä jos vielä olisi mallinukke mallin paikalla ja jalusta valmiina paikoillaan, johon ruuvaat oman kamerasi. Tai että vain painat nappia. Jänniä rajanvetoja, moraalisia lopulta.
Vs: Kenen kuva? Joo, minun moraalikäsitykselläni se ei silloin ole 'minun valokuvani', jos kerran joku toinen laittaa valaisun valmiiksi, joka on olennainen osa kuvaa. Luonnonvalo ja itse laitettu studiovalaistus on tietysti eri asia. Entä jos joku laittaa minun ohjeitteni mukaan valaisun, silloin se mielestäni on minun kuvani. Tämähän on tällainen loputon suo, kun alkaa entä-jos esimerkein asiaa miettimään. T Jukka
Vs: Kenen kuva? Ihmisten välisessä kanssakäymisessä sopiva määrä säällisyyttä on paikallaan, mutta loppupeleissä tekijänoikeuslaki on tässä erittäin yksiselitteinen. Omista moraalikäsityksistäsi saat pitää sen anteliaamman puolen. Ja molemmatkin puolet niin kauan kuin pidät ne vain ikiomina moraalikäsityksinäsi riitelemättä niistä muiden napinpainajien kanssa, jos ei kirjallisesti ole toisin sovittu. Lakien määrittelemien oikeuksien suhteen ei ylipäätään voida noudattaa "minun moraalikäsitystä". Vaikka minusta miten olisi moraalisesti oikein ajaa kahtasataa tyhjällä suoralla moottoritiellä kauniina kesäpäivänä, ei se rosisreissulta pelastasi niin kauan kuin laki ja asetukset toisin sanovat.
Vs: Kenen kuva? Itsekin olen ollut ammojn kurssilla jossa on ollut laitetut valot ja monta eri kuvaajaa. Silti pidän kuvia ominani, vaikka en tunne niitä niin omiksi koska toisten valot. Malli on saanut rahansa ja samoin kurssin vetäjä joka valot pisti, minä siis maksoin heidän avustaan, samoin olisin voinut tehdä ilman kurssia (ja mukana ollutkin jossa joku hankkii mallit ja rahastaa työstään/kuluistaan) Nykyään on tuolla fb:n malli-ryhmissä hyvänä opetuksena tapa, jossa mainitaan kuvaaja, malli, meikkaaja ja mahdollisesti muuta. Tämä siis varsinkin jos ei käytetä rahaa vaan toimitaan "portfoliorahoitteisesti" kuva aikaa vasten ja se maininta. Entäs kun vaikka meikkaaja saa rahaa kuvauksista? Tällöinhän toimitaan ihan miten halutaan toista kiittää, että (eli miten on sovittu) ja lisätä meikkaajan nimi. Samoin se avustaja joka piti lamppua tuulessa. Hienoja eleitä ja win-win -elämäntapaa. Ainoa jolla taitaa olla siis laillisia oikeuksia ilman sopimusta taitaa tosiaan olla tämä kuvaaja.
Vs: Kenen kuva? Toisinpäin: kaikkien lakienko rikkominen on sinusta oikein? Joo, et tarkoittanut niin. En minäkään.
Vs: Kenen kuva? Siis jos kuvaat konserttia tai teatteriesitystä, jossa joku muu on päättänyt valaisun, niin silloinko kuvat eivät ole sinun?
Vs: Kenen kuva? Lainsäädäntöä tarkastaeltaessa on aina huomioitava lakien synnyttämiseen liittyvät intressit, lobbaus ja virkamiehistön päähänpinttymät. Osa laeista saattaa olla sellaisia, ettei niitä olisi alun alkaenkaan olisi pitänyt lisätä säädöskokoelmiin.
Vs: Kenen kuva? http://www.iltasanomat.fi/kamalaluonto/ ... 48055.html"]http://www.iltasanomat.fi/kamalaluonto/car-1288743548055.html
Vs: Kenen kuva? No itseasiassa hiukan näin. Kuvaaan teatteri esityksiä mutta en voi yhtään kuvaa julkaista ilman että asiasta olisi sovittu teatterin kanssa.
Vs: Kenen kuva? Silloin asia on monipuolisempi: * Jos kuvaaja olisi kolmas osapuoli, tekijänoikeus olisi kuvaajalla, samoin todennäköisesti ei-kaupallinen julkaisemisen oikeus, mutta kaupallista julkaisua kontrolloisi mm. kauppalaki. Ja osapuolia sen suhteen olisivat esityksen tuottava taho ja myös henkilöhahmojen tekijänoikeuksien omistajat. * Kun taas kuvaaja on selvästikin työ- tai muussa sopimussuhteessa esityksen tuottajaan, ovat mukana vielä mm. työsopimuksen ja työlainsäädännön ehdot. * Ja kuten elämässä yleensä, ihmisiä ei säätele vain laki, vaan myös muut elämän säännöt ja eettiset ja sosiaaliset periaatteet.
Vs: Kenen kuva? Tekijänoikeuslaissa on kohta, jossa todetaan teoksen tekijänoikeuksien voivan kuulua useallekin henkilölle. Vaikkapa teatteriesitys on aika luontevasti sellainen, jossa teoksen tekijöitä on monta, orkesterin esitykset samoin. Valokuvateoksenkin oikeudet voivat olla jaettuja. Siten vaikkapa henkilökuvan tapauksesssa kuvan tekijänoikeus voi olla kuvaajan lisäksi osin lavastajalla, stailistilla, meikkaajalla, kampaajalla, mallilla, valaisijalla ja kuvan jälkikäsittelijällä, joka tietysti voi olla eri henkilö kuin kuvaaja. Tulostajakin voi vielä olla mukana tiimissä, jos paperikuvia tehdään. Ehkä jossain tilanteessa vielä joku muukin. Työryhmä voi sopia jaosta. Palkkatyön tapauksessa tietysti työsopimuksella on osuutensa, kuten edellä on todettu. Jostain kumman syystä tuohon tekijänoikeuslain kohtaan ei ole viittausta n.s. tavallisen valokuvan kohdalla - se koskee lain kirjaimen mukaan vain teokseksi katsottavia. Luulisin kuitenkin, että tiukan paikan tullen tulkinta olisi se, että oikeudet voivat olla jaettuja, vaikkei teoskynnys ylittyisikään, ainakin sen suuntainen näkemys on melko yleinen alalla. Vähänkin epäselvissä tapauksissa on aina syytä ja hyvä sopia asiasta etukäteen.
Vs: Kenen kuva? Ruotsissa asiat venyy. Oma teos ei ole oma teos jos kuvassa on osa toisen teoksesta, mutta jos hävittää teoksesta tuon toisen osan ja teos pysyy muuten samana, niin onkin oma teos. Linkki, kannattaa lukea myös kommentit. http://www.fotosidan.se/cldoc/fotografiska-plockar-bort-bild-pa-carola.htm "korjattu" teos: https://www.aftonbladet.se/image/19808567/1200/fourByThree/e07806d1a670e/05FOTOGRAFISKA1.JPG
Vs: Kenen kuva? Säädös taitaa olla sama kuin Suomessa. Toisen tekijän teos voi olla kuvassa mukana, jos se ei ole keskeisenä osana. Vaikkapa taulu saa olla seinällä ja veistos puistossa, jos kuva pääosin esittää jotain muuta. Tuossakin on kyse juuri siitä, mikä on se tulkinta sille "keskeiselle osalle". Kyseisessä tapauksessa lienee lähdetty siitä, että se toisen kuvan osa on niin olennainen, että lupa käyttöön pitää olla. (Kysehän ei ole siitä, onko näyttelyssä oleva kuva tekijänsä oma teos vai ei, vaan siitä, saako toista teosta käyttää sen osana ilman lupaa.)
Vs: Kenen kuva? Juu, olihan tuo täysin keskeinen osa tuota teosta. Mielestäni hyvä kuva jollain lailla. Ruotsissa on vain nuo lait viety pidemmälle kuin täällä. Periaatteessa kun tarkastelee sikäläistä lakia, ei saisi edes katukuvausta harrastaa ilman että on kaikkien kuvassa näkyvien suostumus kirjallisesti, näkyy siinä sitten naama tai pelkkä kämmen. Lisäys: Kuvaaja Stefan Teste on maininnut alkuperäisen Carolan kuvan ottajan nimen teoksen yhteydessä, mutta ilmeisesti hän ei pitänyt siitä kuinka kuvaa käytettiin tuossa teoksessa. Tällä hetkellä fotografiska on päättänyt maksaa tuon 66000 SEK mukisematta. Ei vielä loppuunkäsitelty, koska muutama lehti on julkaissut kuvan kokonaisuudessaan ja varmaan lähtee myös heidän perään vaatimaan rahaa.
Vs: Kenen kuva? Entä jos ottaa tiukan makron jostain pronssipatsaasta, kuvassa näkyy vaikka neljä millin kokoista valuvirhekuplaa ja yksi naarmu. Mitä mahtaa Ruotsin oikeusjärjestelmä sanoa, kuvassahan ei ole muuta kuin toisen teosta ;-)