Tarpeen olisi kappale, jossa urospuolinen M42 molemmin puolin. Jonkunlainen olka välissä olisi plussaa. Onko kellään, tai onko havaintoja? Teknofokuksella ei näyttänyt ihan tuollaista olevan, mutta tietystihän joku paja tekeekin tuollaisen.
Vs: M42 - M42 sovite. Kumpaako m42 kierrettä olet vailla 1mm nousulla vai 0.7mm nousulla? Tässä linkissä olisi tarjolla yksi: http://www.omegon.eu/extension-reduction-adaptors/omegon-adapter-m42-male-to-m42-male-t-t-ring-/p,21984
Vs: M42 - M42 sovite. Olis tarvinut tietysti olla hiukan tarkempi. Haussa tuo Leica/Pentax jne. objektiivikierre M42 1mm nousulla. Tuo linkki tuossa tarjoaa T2 / T2 sovitetta. Kiitos kuitenkin.
Vs: M42 - M42 sovite. Eikös Leica kierre ole M39*1? Teknofokus taitaa pyynnöstä sorvailla halutunlaisia sovitteita&rakennusosia eli kannattaa soittaa sinne. Jos ei muuten löydy, niin sitten esim. kaksi M42-M39 sovitetta vastakkain liimalla tai muilla keinoin...
Vs: M42 - M42 sovite. Eilen tuli laatikon pohjalta vastaan kaksi runkokappaletta, jotka päivitin sivulle: Rakenneosia Noita kun liimaa kaksi vastakkain, niin olaketta on 12 mm.
Vs: M42 - M42 sovite. Hyvä tarkennus! Lisäksi kierre ei taida olla metrinen vaan Whitworth eli harjakulma on 55 astetta eikä 60 astetta: M39 lens mount - Wikipedia "True Leica Thread-Mount (LTM) is 39 mm in diameter and has a thread of 26 turns-per-inch or threads-per-inch (tpi) (approximately 0.977 mm pitch) of Whitworth thread form." Se tosin ihmetyttää että halkaisia on millejä, mutta siihen tuolta wikipediasta taitaa löytyä syy. 26 tpi kierreterät oli firmoissa jo hankittuna mikroskooppioptiikan tekemistä varten, joten samoilla kierreterillä tehtiin sitten 39 mm halkasijaiset kierteet.
Vs: M42 - M42 sovite. Tuosta LTM jengasta on sanottu myös että sitä ei olisi voitu patentoida, jos sekä halkaisija että nousu olisivat olleet samassa mittayksikössä, vaikkapa milleinä. Sekoitukseen sai patentin, joka hieman hidasti kilpailijoita. Venäläisten käyttämä M39 on ilmeisesti puhtaasti millinen ja siten lähes yhteensopiva LTM laitteiden kanssa. M39 objektiiveista pitää tietty muistaa että niitä on useilla rekisterietäisyyksillä. LTM on aina vakio.
Vs: M42 - M42 sovite. Noista kyllä syntyisi, kunhan pyyhkäsee molemmista tavaraa välistä ja pulttaa osat yhteen. Alkuperäinen ongelma on vanha venäläinen neuvostoliittolainen M39 lasi, jossa on tuo ei-Leica rekisterietäisyys. M39->M42 sovitteen kanssa ei tarkenna äärettömään. Kaksi oikeata vaihtoehtoa olisi: Joko höylätään opiskan peräkappaleesta 0,4 mm tavaraa tai vaihdetaan peräkappale kokonaan. Objektiivin runkoon peräkappale menee M42x1 kierteellä. Mieluummin tietysti säilyttäisin alkuperäisen. Rujoin tapa sovittaa kyseinen objektiivi johonkin peilittömään, vaikka M3/4 -kameraan, olisi höylätä sovitteesta pois se 0,4mm, mutta se rajoittaisi käytön jatkossa vain yhteen järjestelmään. Jostain olen saanut sellaisen kuvan, että tuolta itämailtakaan ei enää oikein löydy noita vanhoja osia, mutta yksi ratkaisu olisi joku samanikäinen hajonnut objektiivi, josta löytyisi sopiva M42x1 - M42x1 peräkappale. Tarjouksia? . Täytyypä pitää pieni tuumaustauko tässä, ennenkuin alkaa viilata ja höylätä.
Vs: M42 - M42 sovite. Minulla on yksi tuollainen M39->M42 sovite ja siinä on pikkuisen kaulusta ettei se mene kokonaan M42 kierteen sisään. Onko tuossa sovitteessasi vastaavaa kaulusta ja voisiko siitä "höylätä" tarvittavat kymmenykset pois? Silloin objektiivi säilyisi alkuperäiskunnossa. Oletko tarkistanut objektiivin äärettömän tarkennuksen rajoittimen? Siinä voi olla säätövaraa sen verran että "höyläilyjä" ei tarvita. Tuo rajoitin löytyy kun objektiivia purkaa vähän, jos sellainen yleensä on objektiivissa. Yleensä vanhoissa objektiiveissa kyllä sellainen on. Tuolla rajoittimella rajoitetaan linssipaketin liikettä suhteessa objektiivin runkoon, niin että liike päättyy kun kuva äärettömässä on terävä.
Vs: M42 - M42 sovite. Tämä hoitui lopulta eräältä kotimaiselta nettikauppiaalta hankitulla, nimettömällä soviterenkaalla M39-M42 jossa ei ole kaulusta. Mikään heavy-duty sovite se ei ole, mutta riittää kannattelemaan vaikkapa patarauta-zenit'ä putken perässä. Objektiivia ei ollut lopulta tarvis säätää, tarkentaa taivaanrantaan asti...